Ero sivun ”Aakkoslaji” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Usp (keskustelu | muokkaukset) netiketissä kokonaan versaalilla kirjoitettu teksti vastaa huutamista. |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Suuraakkonen''' eli '''versaali''' on muun muassa [[virke|virkkeen]] tai [[erisnimi]]en alussa käytettävä |
'''Suuraakkonen''' eli '''versaali''' eli '''majuskeli''' on muun muassa [[virke|virkkeen]] tai [[erisnimi]]en alussa käytettävä ”iso [[kirjain]]”, esimerkiksi A vastakohtana [[gemena]]kirjain a:lle.<ref>{{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisija=Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref> <ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Korpela, Jukka K. | Nimeke=Pienehkö sivistyssanakirja | Ajankohta= | Osoite=http://www.cs.tut.fi/cgi-bin/run/~jkorpela/haku.cgi?key=%3Cdfn%3Eversaali%3C/dfn%3E | Julkaisija=Jukka K. Korpela | Luettu=12.5.2007 | Kieli=}}</ref> |
||
Kreikkalaisissa, kyrillisissä ja nykyään laajassa mittakaavassa käytetyissä roomalaisissa aakkosissa käytetään isoja kirjaimia pienien vastineidensa ohella. Esimerkiksi [[arabian kieli|arabiassa]] ei |
Kreikkalaisissa, kyrillisissä ja nykyään laajassa mittakaavassa käytetyissä roomalaisissa aakkosissa käytetään isoja kirjaimia pienien vastineidensa ohella. Esimerkiksi [[arabian kieli|arabiassa]] ei isojen ja pienten kirjainten eroa tunneta. |
||
Versaaleja käytetään moniin tarkoituksiin, muun muassa |
Versaaleja käytetään moniin tarkoituksiin, muun muassa |
||
Versio 28. kesäkuuta 2009 kello 16.32
Suuraakkonen eli versaali eli majuskeli on muun muassa virkkeen tai erisnimien alussa käytettävä ”iso kirjain”, esimerkiksi A vastakohtana gemenakirjain a:lle.[1] [2]
Kreikkalaisissa, kyrillisissä ja nykyään laajassa mittakaavassa käytetyissä roomalaisissa aakkosissa käytetään isoja kirjaimia pienien vastineidensa ohella. Esimerkiksi arabiassa ei isojen ja pienten kirjainten eroa tunneta.
Versaaleja käytetään moniin tarkoituksiin, muun muassa
- virkkeiden, otsikoiden ja erisnimien alkukirjaimina (Matti Möttönen)
- lyhennesanoissa (NATO)
- opasteissa ja mainoskylteissä paremman näkyvyyden vuoksi
- kunnioituksen osoittamiseen (Pyydän Teitä lähettämään...)
- korostuskeinona
- netiketissä kokonaan versaalilla kirjoitettu teksti vastaa huutamista.
Versaalein kirjoitetun tekstin lukeminen on hitaampaa kuin pienaakkosin kirjoitetun tekstin.
Lähteet
- ↑ Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
- ↑ Korpela, Jukka K.: Pienehkö sivistyssanakirja Jukka K. Korpela. Viitattu 12.5.2007.