Feliks Dzeržinski

Tiedosto:Felix Dzerzhinsky 1919.jpg

Feliks Dzeržinski

Feliks Edmundovitš Dzeržinski (ven. Феликс Эдмундович Дзержинский, puolalaisittain Feliks Dzierżyński, 11. syyskuuta 1877 – 20. heinäkuuta 1926) oli bolševikkivallankumouksellinen, joka perusti salaisen poliisin Tšekan. Hänen lempinimensä oli Rauta-Feliks. Neuvostoliittolaisessa lastenkirjallisuudessa häntä kuvattiin myös Lasten ystäväksi.

Dzeržinski kuului syntyjään puolalaiseen szlachta-ylimystöön. Hänen isänsä Edmund opetti gymnasiumissa Taganrogissa ennen jäämistään eläkkeelle perheen huvilalle nykyisellä Valko-Venäjällä. Äiti Helena Januszewska oli aristokraattisesta perheestä. Isän kuoleman 1882 jälkeen äiti kasvatti pojasta katolilaisen ja nationalistin. Hän toivoi pojastaan pappia, mutta Feliks erotettiin gymnasiumista kaksi kuukautta ennen valmistumista radikaalin toiminnan vuoksi. Dzeržinskin toiminta Liettuan sosiaalidemokraattisessa puolueessa päättyi pidätykseen 1897. Hänet karkotettiin Siperiaan kaikkiaan kolmeen otteeseen ja hän pakeni joka kerta. Vuonna 1899 hän perusti Puolan kuningaskunnan ja Liettuan sosiaalidemokraattisen puolueen Varsovassa. SDKPiL yhdistettiin Venäjän sosiaalidemokraattisen työväenpuolueeseen 1906 ja Dzeržinski sai paikan sen keskuskomiteasta.

Dzeržinski pidätettiin viimeisen kerran 1912 ja tuomittiin kovaan pakkotyöhön. Hänet vapautettiin maaliskuussa 1917 samalla kun muutkin poliittisen vangit keisarinvallan kaaduttua. Pietarissa hän liittyi bolševikkien keskuskomiteaan ja toimi olennaisessa osassa lokakuun 1917 vallankaappauksessa. Hän vastasi bolševikkien päämajan Smolnan turvallisuudesta, jota seurasi tehtävä Tšekan johdossa. Tšeka toimi paitsi terrorivälineenä vallankumouksen vihollisia vastaan, se myös hallinnoi rautatietä, tuotantoa, hyväntekeväisyyttä ja terveydenhuoltoa.

Sisällissodan jälkeen Dzeržinski toimi Buharinin, Rykovin, Tomskin ja Smirnovin oikeisto-opposition kanssa ja kannatti uutta talouspolitiikkaa toimiessaan kansantalouden korkeimman neuvoston puheenjohtajana vuodesta 1924. Hän sai sairauskohtauksen ja kuoli kesällä 1926 puolustettuaan voimakkaasti politbyroon enemmistön kantaa.

Dzeržinski järjesti mekaanisten laskukoneiden tuotannon Neuvostoliitossa; koneen tyyppinimi oli Feliks ja lempinimi luonnollisesti rautafeliks. Hän järjesti myös Leica-kameroiden kopiointia ensin orpolasten työprikaatissa, myöhemmin erillisessä tehtaassa Ukrainassa. Kameran mallinimeksi tuli F.E.D.