Mongolien hyökkäykset Japaniin

Mongolien hyökkäykset Japaniin
Osa Mongolien valloitusretkiä
Samurait astumassa mongolien laivan vuonna 1281.
Päivämäärä: Ensimmäinen hyökkäys:1274 Toinen hyökkäys:1281 Paikka: Japanin rannikko Lopputulos: Ensimmäisellä kerralla taifuuni pakotti mongolit vetäytymään, toisella kerralla taifuuni tuhosi mongolien laivaston Vaikutukset: Kublai-kaanin armeija heikkeni
Osapuolet
Japanin samurait	Mongolivaltakunta
Komentajat
Hōjō Tokimune	Aran-kaani
Vahvuudet
40 000 samurai-soturia kummallakin hyökkäyksellä	Ensimmäinen hyökkäys: 70 000 miestä 900 laivaa Toinen hyökkäys: 170 000 sotilasta 4 900 laivaa
Tappiot
ei tiedossa	Koko armeija
Mongolien hyökkäykset Keski-Aasia – Georgia ja Armenia – Volgan Bulgaria – Venäjä – Eurooppa – Bagdad – Ain Jalut – Korea – Intia – Japani – Vietnam

Mongolien hyökkäykset Japaniin (jap. 元寇) suoritettiin Kublai-kaanin käskystä vuonna 1274 ja 1281. Kummallakin yrityksellä Aran-kaanin johtamat joukot hyökkäsivät Japaniin saadakseen kultaa. Molemmilla kerroilla samurait tekivät kiivasta vastarintaa ja taifuuni tuhosi laivastot.

Suunnittelu

Kublai-kaanin aikana valtakunta ulottui Kiinasta Itä-Eurooppaan. Hän antoi tärkeimmälle kenraalilleen Aran-kaanille tehtäväksi Japanin valtauksen.

Kublai-kaani alkoi kiinalaisia alamaisiaan hyväksi käyttäen kokoamaan laivastoa Japanin valtaukseen. Hän halusi suurimman laivaston, minkä maa päällään on kantanut. Meriarkeologi Kenzo Hayashida, joka löysi jälkimmäisen laivaston jäännökset Takashiman rannikolta, on esittänyt, että pääsyy epäonnistumiseen oli se, että Kublai määräsi massiivisen laivaston tehtäväksi vain vuodessa, vaikka siihen olisi pitänyt käyttää 2-5 vuotta. Sen vuoksi valloitusyritykseen lainattiin kiinalaisilta suuri määrä merenkulkuun sopimattomia jokilaivoja, jotka ilmeisesti kaatuivat helposti myrskyssä.

Hyökkäykset

Japanilaisten puolustusmuuri Fukuokassa.

Toukokuussa vuotta myöhemmin Kublai-kaanin sekalainen ja huonosti varusteltu laivasto oli lähtövalmiudessa. Sen lähtöä juhlittiin Mongoliassa ja kaikki pitivät hyökkäyksen onnistumista varmana.

Laivaston saavuttua Japanin rannikolle rantavartiosto teki hälytyksen mongoleiden hyökkäyksestä ja maassa rukoiltiin jumalia pelossa ja epätoivossa. Samurai-soturit valmistautuivat taisteluun mongolien valtavaa armeijaa vastaan. Mongoleilla oli kiinalaisten jo silloin keksimää ruutia hallussaan ja he linkosivat ruudilla vuorattuja ja palamaan sytytettyjä kuulia Japania kohti. Ensimmäinen maihinnousuaalto hyökkäsi Japaniin, mutta samurait puolustivat sisukkaasti maataan, ja löivät enimmäkseen korealaisista ja kiinalaista koostuneen huonosti koulutetun maihinnousuarmeijan. Mongolit vetäytyivät laivoihin suunnittelemaan uutta maihinnousua. Mutta ennen kuin se ehti toteutumaan taifuuni lähestyi Japanin rannikkovesiä eikä meritaistelun johtamisessa taitamaton Aran-kaani osannut valmistautua tämänlaiseen koetukseen. Taifuuni iski ja suurimmaksi osaksi jokilaivoista koostunut mongolien laivasto tuhoutui lähes kokonaan.

Armeijat

Mongolien armeija koostui ensimmäisellä kerralla noin 900 laivasta ja 40 000 miehestä. Toisella kerralla valloitusyritykseen osallistui 4 900 laivaa ja 170 000 sotilasta. Japanilaisilla oli noin 40 000 samuraita.

Hyökkäysten seuraukset

Japanin valloituksen epäonnistuminen johti siihen, että kaanin piti pudottaa valuutan arvoa. Tämä taas johti inflaatioon. Kublai joutui nostamaan veroja, mikä johti kasvavaan vastakkainasetteluun verovapaiden mongolien ja kiinalaisten välillä. Toisaalta epäonnistuminen rikkoi myytin mongolien voittamattomuudesta. Kublai suunnitteli jopa kolmatta yritystä Japanin valtaamiseksi, mutta ehti kuolla ennen sen toteutusta.

Aiheesta muualla

• Sansom, George, A History of Japan to 1334, Stanford University Press, 1958.
• Conlan, Thomas, In Little Need of Divine Intervention, Cornell University Press, 2001. Essee pdf muodossa
• Mongol Invasion Scrolls Online
• Mongol Invasions of Japan - Louis Chorin kuvia.
• Mongol Invasions Painting Scrolls - Moko Shurai Ekotoba.