Ero sivun ”Anateema” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Joonasl (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 2: Rivi 2:


=== Ortodoksinen kirkko ===
=== Ortodoksinen kirkko ===
Anateema on [[Ortodoksisuus|ortodoksisessa]] kirkossa kirkollisen kurinpidon äärimmäinen muoto. Anateemassa yksilö erotetaan yhteisöstä kokonaan tai tietyksi ajaksi. Anateema kohdistuu pääasiassa harhaoppisiin ja sen käyttöä perustellaan [[Kanoni|kanoneilla]]. Anateemaan asettaminen on nykyaikana harvinaista. Kirkko ei anateemassa tuomitse ihmistä, vaan hänen mielipiteensä. Hänellä on mahdollisuus luopua harhaopista, tunnustaa virheensä ja palata kirkon yhteyteen. Anateemaa lievempi kirkollinen rangaistus on määräajaksi määrätty [[ekskommunikaatio]], [[Ehtoollinen|ehtoollisyhteydestä]] erottaminen.
Anateema on [[Ortodoksisuus|ortodoksisessa]] kirkossa kirkollisen kurinpidon äärimmäinen muoto. Anateemassa yksilö erotetaan yhteisöstä kokonaan tai tietyksi ajaksi.<ref name="ana"/> Anateema kohdistuu pääasiassa harhaoppisiin ja sen käyttöä perustellaan [[Kanoni|kanoneilla]]. Anateemaan asettaminen on nykyaikana harvinaista. Kirkko ei anateemassa tuomitse ihmistä, vaan hänen mielipiteensä. Hänellä on mahdollisuus luopua harhaopista, tunnustaa virheensä ja palata kirkon yhteyteen.<ref name="ana"/> Anateemaa lievempi kirkollinen rangaistus on määräajaksi määrätty [[ekskommunikaatio]], [[Ehtoollinen|ehtoollisyhteydestä]] erottaminen.<ref name="ana"/>


=== Katolinen kirkko ===
=== Katolinen kirkko ===

Versio 15. kesäkuuta 2009 kello 22.57

Anateema (kreik. ανάθεμα), kirkonkirous katolisessa kirkossa aikaisemmin myös panna, merkitsee syrjäänasettamista tai erottamista.[1][2] Puhekielessä siitä käytetään joskus nimitystä kirkonkirous. Anateemalla tarkoitetaan kristinuskossa oppituomiota, jossa jokin käsitys kristillisestä opista julistetaan vääräksi eli harhaoppiseksi (heresia). Esim. Nikaian ensimmäisessä kirkolliskokouksessa annettiin Areiosta vastaan kohdistettu anateema.[3] Anateema on edelleen voimassa ja se toistetaan jokaisessa ortodoksisessa piispanvalassa. Katolisuudessa pannaan julistaminen poistettiin uuden kanonisen lain myötä vuonna 1983.[4]

Ortodoksinen kirkko

Anateema on ortodoksisessa kirkossa kirkollisen kurinpidon äärimmäinen muoto. Anateemassa yksilö erotetaan yhteisöstä kokonaan tai tietyksi ajaksi.[2] Anateema kohdistuu pääasiassa harhaoppisiin ja sen käyttöä perustellaan kanoneilla. Anateemaan asettaminen on nykyaikana harvinaista. Kirkko ei anateemassa tuomitse ihmistä, vaan hänen mielipiteensä. Hänellä on mahdollisuus luopua harhaopista, tunnustaa virheensä ja palata kirkon yhteyteen.[2] Anateemaa lievempi kirkollinen rangaistus on määräajaksi määrätty ekskommunikaatio, ehtoollisyhteydestä erottaminen.[2]

Katolinen kirkko

Katolisessa kirkossa anateemaa on jossain määrin vastannut pannaan julistaminen, vaikkakaan niitä ei opillisesti voida täysin rinnastaa. Paavi on historian saatossa käyttänyt oikeuttaan kirkolliskirouksen langettamiseen useasti. Pannaan on joutunut muun muassa Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Henrik IV vuonna 1076.

Valtakunnanpanna oli keskiajalla käytössä ollut hallitsijan antama julistus. Koska hallitsija oli oikean uskon ylin suojelija, hän julisti harhauskoisen henkilön menettämään yhteiskunnalliset oikeutensa. Valtakunnanpanna julistettiin esimerkiksi Martti Lutheria vastaan Wormsin valtiopäivillä 1521.[5]

Pannahinen on kirkon pannaan joutunut henkilö. Suomessa muun muassa verokapinaan osallistuneet talonpojat joutuivat pannahiksi eli heidät laitettiin pannaan. Pannahinen on myös voimasana ja haukkumanimi.

Muista uskonnollisista liikkeistä ainakin Jehovan todistajat käyttävät jossain määrin anateemaa vastaavaa erottamismenettelyä. Jehovan todistajat pidättäytyvät yleensä täysin kanssakäymisestä liikkeestä erotetun tai siitä itse eronneen kanssa, ja menettely ulottuu myös perhe-elämään sekä sukulaissuhteisiin.

Katso myös

Viitteet

  1. APA citation. Gignac, J. (1907). Anathema. In The Catholic Encyclopedia. New York: Robert Appleton Company. Retrieved June 15, 2009 from New Advent: http://www.newadvent.org/cathen/01455e.htm
  2. a b c d John Maximovitch: The Word "Anathema" and it's meaning orthodox.net. Viitattu 17.6. 2009. (englanniksi): "While in cases of "separation from the communion of the Church" and other epitimia or penances laid on a person, the person remained a member of the Church, even though his participation in her grace filled life was limited, those given over to anathema were thus completely torn away from her until their repentance."
  3. Arius and the Council of Nicaea 1996. Eternal Word Television Network. Viitattu 15.6.2009. (englanniksi)
  4. Jimmy Akin: Anathema (This Rock, Volume 11, Number 4, April 2000) April 2000. Catholic Answers,. Viitattu 15.6. 2009. (englanniksi)
  5. Tietosanakirja, Tietosanakirja-osakeyhtiö 1919
Tämä uskontoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.