Ero sivun ”Kadenssi (musiikki)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Kadenssi''' ([[Latinan kieli|lat.]] ''cadentia'', ''putoaminen'') tai '''lopuke''' on erityinen joukko [[intervalli|intervalleja]] tai [[sointu|sointuja]] musiikillisen fraasin, osan tai teoksen lopussa. Kadenssit antavat fraaseille selkeän päätökset, joka ilmaisee kuulijalle päättyykö vai jatkuuko teos edelleen. Kadensseja kutsutaan ''vahvoiksi'' tai ''heikoiksi'' sen perusteella miten lopullisen vaikutelman ne luovat. Kaikista vahvin kadenssi on täydellinen autenttinen kadenssi. |
'''Kadenssi''' ([[Latinan kieli|lat.]] ''cadentia'', ''putoaminen'') tai '''lopuke''' on erityinen joukko [[intervalli|intervalleja]] tai [[sointu|sointuja]] musiikillisen fraasin, osan tai teoksen lopussa. |
||
Kadenssit antavat fraaseille selkeän päätökset, joka ilmaisee kuulijalle päättyykö vai jatkuuko teos edelleen. Kadensseja kutsutaan ''vahvoiksi'' tai ''heikoiksi'' sen perusteella miten lopullisen vaikutelman ne luovat. Kaikista vahvin kadenssi on täydellinen autenttinen kadenssi. |
|||
Perinteisessä [[tonaalinen|tonaalisessa]] musiikissa on tunnistettavissa seuraavat kadenssityypit: |
Perinteisessä [[tonaalinen|tonaalisessa]] musiikissa on tunnistettavissa seuraavat kadenssityypit: |
||
| Rivi 9: | Rivi 10: | ||
#''Plagaalinen kadenssi'': Toonikaa edeltää subdominantti (IV - I) |
#''Plagaalinen kadenssi'': Toonikaa edeltää subdominantti (IV - I) |
||
#''Harhakadenssi'': dominanttisointua seuraa jokin muu kuin toonika (yleisimmin subdominantti) |
#''Harhakadenssi'': dominanttisointua seuraa jokin muu kuin toonika (yleisimmin subdominantti) |
||
'''Kadenssiksi''' ([[Italian kieli|ital.]] ''Cadenza'') nimitetään myös [[konsertto|konserton]] mahdollisesti improvisoitua osaa, jonka solisti esittää ilman orketerin säestystä. Tunnetuimpia tämän tyyppisiä kadensseja lienee [[Pjotr Tšaikovski]]n ensimmäisen pienokonserton alku, jossa solisti esiintyy yksin ensimmäiset viisi minuuttia. |
|||
[[Luokka:Musiikin teoria]] |
[[Luokka:Musiikin teoria]] |
||
Versio 10. tammikuuta 2006 kello 14.26
Kadenssi (lat. cadentia, putoaminen) tai lopuke on erityinen joukko intervalleja tai sointuja musiikillisen fraasin, osan tai teoksen lopussa. Kadenssit antavat fraaseille selkeän päätökset, joka ilmaisee kuulijalle päättyykö vai jatkuuko teos edelleen. Kadensseja kutsutaan vahvoiksi tai heikoiksi sen perusteella miten lopullisen vaikutelman ne luovat. Kaikista vahvin kadenssi on täydellinen autenttinen kadenssi.
Perinteisessä tonaalisessa musiikissa on tunnistettavissa seuraavat kadenssityypit:
- Autenttinen kadenssi: siirtymä V-I
- täydellinen autenntinen kadenssi: V-I siirtymä siten, että soinnut ovat perusmuodossa
- epätäydellinen autenttinen kadenssi: V-I siirtymä siten, että jokin tai useampi sointu on käännettynä.
- Puolikadenssi: dominanttisointua seuraa jokin muu kuin I asteen sointu (esimerkiksi V-VI)
- Plagaalinen kadenssi: Toonikaa edeltää subdominantti (IV - I)
- Harhakadenssi: dominanttisointua seuraa jokin muu kuin toonika (yleisimmin subdominantti)
Kadenssiksi (ital. Cadenza) nimitetään myös konserton mahdollisesti improvisoitua osaa, jonka solisti esittää ilman orketerin säestystä. Tunnetuimpia tämän tyyppisiä kadensseja lienee Pjotr Tšaikovskin ensimmäisen pienokonserton alku, jossa solisti esiintyy yksin ensimmäiset viisi minuuttia.