Ero sivun ”Lallukan taiteilijakoti” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 56: Rivi 56:


==Taiteilijakodin arkkitehtuurista==
==Taiteilijakodin arkkitehtuurista==
Juho ja Maria Lallukan testamenttaamilla rahoilla perustettavasta taiteilijakodista järjestettiin vuonna 1932 arkkitehtisuunnittelukilpailu, jonka voitti arkkitehti Gösta Juslen. Hän suunnitteli talon 1933. H-kirjaimen muotoinen rakennus yltää Apollonkadulta korttelin läpi Eteläiselle Hesperiankadulle. Katujen välinen korkeusero on 11 metriä, yli kolme kerrosta. Funktionalistinen rakennus on edustava esimerkki 1930-luvun rakennustyylistä. Hesperiankadun puolell sijoittuvat ateljeet näkyvät julkisivuissa.
Juho ja Maria Lallukan testamenttaamilla rahoilla perustettavasta taiteilijakodista järjestettiin vuonna 1932 arkkitehtisuunnittelukilpailu, jonka voitti arkkitehti [[Gösta Juslen]]. Hän suunnitteli talon 1933. H-kirjaimen muotoinen rakennus yltää Apollonkadulta korttelin läpi Eteläiselle Hesperiankadulle. Katujen välinen korkeusero on 11 metriä, yli kolme kerrosta. Funktionalistinen rakennus on edustava esimerkki 1930-luvun rakennustyylistä. Hesperiankadun puolell sijoittuvat ateljeet näkyvät julkisivuissa.


== Lähteet ==
== Lähteet ==

Versio 3. kesäkuuta 2009 kello 23.45

Lallukan taiteilijakoti on kuva-, näyttämö- ja säveltaiteilijoille tarkoitettu asuin- ja ateljeerakennus Helsingin Etu-Töölössä Apollonkatu 13:ssa ja Eteläinen Hesperiankatu 14:ssa. Vuonna 1933 valmistuneen rakennuksen omistaja ja ylläpitäjä on Juho ja Maria Lallukan Taiteilijakoti-säätiölle.

Säätiön perustivat viipurilainen liikemies, kauppaneuvos Juho Lallukka, ja hänen vaimonsa Maria Lallukka. Vuonna 1908 tekemässään keskinäisessä testamentissa Juho ja Maria Lallukka määräsivät, että kummankin puolison kuoltua on pääosalla kuolinpesän omaisuudesta perustettava säätiö, jonka tehtävänä on ylläpitää Helsinkiin perustettavaa taiteilijakotia. Testamentin mukaan säätiön tarkoitus oli turvata taiteilijoiden toimeentulo. Taiteilijatalon tuli olla turvapaikka, jossa taiteilijat olivat arkielämän murheista vapaita luomaan taidetta. Lallukoiden testamentin muilla lahjoituksilla perustettiin mm. Viipurin kirjasto.

Testamentti astui voimaan Marian kuoltua 1923. Säätiö osti Helsingin kaupungilta rakentamattoman tontin Apollon kallioilta Etu-Töölöstä. Käytännössä tontti oli lahjoitus, sillä kaupunki ja säätiö sopivat, ettei kauppahintaa tarvitse maksaa niin kauan kuin tontilla toimii taiteilijakoti. Vuonna 1933 valmistuneen funkistalon suunnitteli arkkitehti Gösta Juslén. Se on H-kirjaimen muotoinen rakennus, joka ulottuu Apollonkadulta Eteläiselle Hesperiankadulle. Näiden katujen korkeusero on 11 metriä, eli noin kolme kerrosta. Rakennuksen julkisivu suurine ateljee-ikkunoineen on Eteläiselle Hesperiankadulle ja Hesperian esplanadille päin.

Alusta alkaen oli selvää, että taiteilijatalo oli ansioituneita taiteilijoita varten. Kirjailijat jätettiin taiteilijatalon ulkopuolelle, sillä Suomen Kirjailijaliitto aloitti 1910 oman talohankkeensa, jota myös Lallukoiden testamentissa rahallisesti tuettiin. Taiteilijakodin lähtökohtana oli asunnon tai työtilan määräaikaisuus, mutta toisen maailmansodan jälkeinen asuntopula teki siitä mahdottoman. Talossa on asunut runsas joukko suomalaisia eturivin taidemaalareita, kuvanveistäjiä, säveltäjiä, muusikoita, ohjaajia ja näyttelijöitä.

Tällä hetkellä taiteilijatalon 53 huoneistoa jakautuvat seuraavasti:

  • kuvataiteilijat, 24 ateljeeta
  • näyttämötaiteilijat, 16 asuntoa
  • säveltaiteilijat, 13, asuntoa

Taiteilijakodin entisiä ja nykyisiä asukkaita

Kuvataiteilijoita

Säveltaiteilijoita

Näyttämötaiteilijoita

Taiteilijakodin arkkitehtuurista

Juho ja Maria Lallukan testamenttaamilla rahoilla perustettavasta taiteilijakodista järjestettiin vuonna 1932 arkkitehtisuunnittelukilpailu, jonka voitti arkkitehti Gösta Juslen. Hän suunnitteli talon 1933. H-kirjaimen muotoinen rakennus yltää Apollonkadulta korttelin läpi Eteläiselle Hesperiankadulle. Katujen välinen korkeusero on 11 metriä, yli kolme kerrosta. Funktionalistinen rakennus on edustava esimerkki 1930-luvun rakennustyylistä. Hesperiankadun puolell sijoittuvat ateljeet näkyvät julkisivuissa.

Lähteet

  • www.taidekeskussalmela.fi
  • www.lallukkasaatio.net
  • www.kaupunginosat.net