Ero sivun ”Vuorimänty” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti muokkasi: vec:Muga |
pensasaidan korvikkeina |
||
Rivi 27: | Rivi 27: | ||
*''Pinus mugo'' subsp. ''mugo'', levinneisyysalueen itä- ja eteläosissa. |
*''Pinus mugo'' subsp. ''mugo'', levinneisyysalueen itä- ja eteläosissa. |
||
*''Pinus mugo'' subsp. ''uncinata'', levinneisyysalueen länsi- ja pohjoisosissa. Jotkut kasvitieteilijät pitävät tätä omana lajinaan alppimänty (''Pinus uncinata''). |
*''Pinus mugo'' subsp. ''uncinata'', levinneisyysalueen länsi- ja pohjoisosissa. Jotkut kasvitieteilijät pitävät tätä omana lajinaan alppimänty (''Pinus uncinata''). |
||
Suomessa vuorimäntyä käytetään tienvierusviherilöillä tai tonttien reunoilla pensasaitoja korvaavina koristekasveina. |
|||
{{tynkä/Puu}} |
{{tynkä/Puu}} |
Versio 3. kesäkuuta 2009 kello 17.25
Vuorimänty | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Magnoliophyta |
Alakaari: | Havupuut Pinophytina |
Luokka: | Havupuut Pinopsida |
Lahko: | Pinales |
Heimo: | Mäntykasvit Pinaceae |
Suku: | Männyt Pinus |
Laji: | mugo |
Kaksiosainen nimi | |
Pinus mugo |
|
Katso myös | |
Vuorimänty (Pinus mugo) on Euroopan vuoristoissa kasvava mäntyjen sukuun kuuluva ainavihanta havupuu. Levinneisyysalueeseen kuuluu Pyreneet, Alpit, Karpaatit, Apenniinien pohjoisosat ja Balkanin niemimaan vuoristot. Kasvupaikat ovat yleensä 1 000–2 200 metrin korkeudella, satunnaisesti niin alhaalla kuin 200 metriä levinneisyysalueen pohjoisosissa Puolassa ja Saksassa ja korkeimmillaan 2 700 metriä levinneisyysalueen eteläosissa Bulgariassa.
Vuorimänty on pensasmainen, yleensä 1–3 metrin, parhaimmillaan 5 metrin korkuinen. Neulaset ovat 3–8 millimetrin pituisia ja kävyt 2–5 senttimetrin pituisia. Vuorimänty on suosittu koristekasvi.
Vuorimänty jaetaan kahteen alalajiin:
- Pinus mugo subsp. mugo, levinneisyysalueen itä- ja eteläosissa.
- Pinus mugo subsp. uncinata, levinneisyysalueen länsi- ja pohjoisosissa. Jotkut kasvitieteilijät pitävät tätä omana lajinaan alppimänty (Pinus uncinata).
Suomessa vuorimäntyä käytetään tienvierusviherilöillä tai tonttien reunoilla pensasaitoja korvaavina koristekasveina.