Ero sivun ”Orapaatsama” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: lb:Dräidar |
p aiheesta muualla |
||
Rivi 25: | Rivi 25: | ||
Orapaatsaman marjoista on valmistettu sekä sapenvihreää että keltaista väriä. Kuoresta saadaan keltaista väriä. Laji on [[lääkekasvi]], joka tuoreena syötynä on [[myrkky|myrkyllinen]]. Se on myös yleinen [[puutarha]]kasvi, joka koristepensaana menestyy rannikolla aina [[Oulu]]n korkeudelle saakka. |
Orapaatsaman marjoista on valmistettu sekä sapenvihreää että keltaista väriä. Kuoresta saadaan keltaista väriä. Laji on [[lääkekasvi]], joka tuoreena syötynä on [[myrkky|myrkyllinen]]. Se on myös yleinen [[puutarha]]kasvi, joka koristepensaana menestyy rannikolla aina [[Oulu]]n korkeudelle saakka. |
||
== Aiheesta muualla == |
|||
*[http://www.luomus.fi/kasviatlas/vascatlas2008_maps.php?taxon=45135&size=1&atlas=2 Kasviatlas 2008: Orapaatsaman levinneisyys Suomessa] |
|||
{{tynkä/Puu}} |
{{tynkä/Puu}} |
Versio 2. kesäkuuta 2009 kello 22.31
Orapaatsama | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Magnoliophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Rosales |
Heimo: | Paatsamakasvit Rhamnaceae |
Suku: | Paatsamat Rhamnus |
Laji: | cathartica |
Kaksiosainen nimi | |
Rhamnus cathartica |
|
Katso myös | |
Orapaatsama (Rhamnus cathartica) on paatsamakasvien heimoon kuuluva puuvartinen pensas.
Orapaatsama muistuttaa toista heimonsa pensasta korpipaatsamaa, mutta on erotettavissa siitä pienemmän kokonsa, sahalaitaisten lehtiensä ja oksanhaarojen piikkisten kärkiensä perusteella. Kasvaa 2–4 m korkeaksi pensaaksi, harvoin pieneksi puuksi. Kukat ovat yksineuvoisia, kellanvihreitä ja 4–lehtisiä. Kukkii kesä–heinäkuussa. Marjat ovat pieniä, raakoina vihreitä ja kypsinä mustia.
Orapaatsama kasvaa Suomessa luonnonvaraisena ainoastaan Ahvenanmaalla ja lounaissaaristossa. Kasvupaikkana on tavallisesti lehto tai lehtomainen kuiva rinne, kallio tai niitty. Luodoilla se kasvaa tavallisesti korkeimmalla paikalla muodostaen pienialaisia takkuisia pusikoita. Linnut syövät sen marjoja ja niiden ulosteiden mukana laji on levinnyt monille pienillekin luodoille. Saariston entisten laidunsaarien umpeenkasvu laiduntamisen loputtua on heikentänyt orapaatsaman elinmahdollisuuksia, sillä se vaatii kasvupaikaltaan valoisuutta.
Orapaatsaman marjoista on valmistettu sekä sapenvihreää että keltaista väriä. Kuoresta saadaan keltaista väriä. Laji on lääkekasvi, joka tuoreena syötynä on myrkyllinen. Se on myös yleinen puutarhakasvi, joka koristepensaana menestyy rannikolla aina Oulun korkeudelle saakka.