Ero sivun ”Lockstedtin harjoitusjoukko” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
alaotsikoita, pataljoonan eri osat |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Lockstedtin harjoitusjoukko''' (Ausbildungstruppe Lockstedt) on Lockstedter Lagerissa Saksan Holsteinissa vuosina 1915-1916 koulutetun suomalaisen sotilasyksikön nimitys. Lockstedtin harjoitusjoukko on [[jääkäriliike|jääkäriliikkeen]] eräs vaihe. |
'''Lockstedtin harjoitusjoukko''' (Ausbildungstruppe Lockstedt) on Lockstedter Lagerissa Saksan Holsteinissa vuosina 1915-1916 koulutetun suomalaisen sotilasyksikön nimitys. Lockstedtin harjoitusjoukko on [[jääkäriliike|jääkäriliikkeen]] eräs vaihe. |
||
==Perustaminen== |
|||
Joukko-osasto perustettiin Saksan keisari Wilhelm II:n 28.8.1915 antamalla käskyllä, joka laajensi aikaisemmin toimineet "partiolaiskurssit" (pfadfinderkursus) vahvennetuksi pataljoonaksi. Koulutuksen päätyttyä osastosta muodostettiin 3.5.1916 ennen rintamalle lähtöä [[jääkäripataljoona 27|Kuninkaallinen preussilainen jääkäripataljoona 27]]. |
Joukko-osasto perustettiin Saksan keisari Wilhelm II:n 28.8.1915 antamalla käskyllä, joka laajensi aikaisemmin toimineet "partiolaiskurssit" (pfadfinderkursus) vahvennetuksi pataljoonaksi. Koulutuksen päätyttyä osastosta muodostettiin 3.5.1916 ennen rintamalle lähtöä [[jääkäripataljoona 27|Kuninkaallinen preussilainen jääkäripataljoona 27]]. |
||
| Rivi 33: | Rivi 33: | ||
''Prüfungin'' jälkeinen jatkokoulutuskin sisälsi runsaasti sisäpalvelusta ja sulkeisjärjestystä. Näiden rinnalle tuli kuitenkin ampumakoulutus: tähtäysharjoitukset, kouluammunnat ja vihdoin taisteluammunnat. Taistelukoulutus, kenttälinnoittaminen ja marssiharjoitukset olivat myös olennainen osa jääkäriksi oppimista.{{ref|jatkokoulutus}} |
''Prüfungin'' jälkeinen jatkokoulutuskin sisälsi runsaasti sisäpalvelusta ja sulkeisjärjestystä. Näiden rinnalle tuli kuitenkin ampumakoulutus: tähtäysharjoitukset, kouluammunnat ja vihdoin taisteluammunnat. Taistelukoulutus, kenttälinnoittaminen ja marssiharjoitukset olivat myös olennainen osa jääkäriksi oppimista.{{ref|jatkokoulutus}} |
||
==Jääkärikomppaniat== |
|||
Pfadfinder-aikana perustettujen kahden jääkärikomppanian lisäksi pataljoona sai kolmannen 6.11. ja neljännen komppanian 20.12.1915. {{ref|jaakarikomppaniat}}. |
|||
==Konekiväärikomppania== |
|||
{{ref|konekivaari}} |
|||
==Pioneerikomppania== |
|||
Jääkäripataljoona 27:n pioneerikomppania oli erityisessä asemassa ollessaan Saksan armeijan ainoa jääkäripioneerikomppania. Sen miehet koulutettiin periaatteessa sekä jalkaväki- että pioneeritehtäviin. Komppanianpäällikkö oli kapteeni ''Just'', jonka on kerrottu sanoneen, että jos tavalliset jääkärit eli jalkaväki harjoittelee 10 tuntia päivässä on hänen alaistensa harjoiteltava 20 tuntia oppiakseen myös teknilliset taidot.{{ref|pioneerit}} |
|||
==Haupitsijaos== |
|||
Jälleen poiketen tavanomaisesta kokoonpanosta, pataljoona sai myös omaa tykistöä haupitsijaoksen muodossa maaliskuussa 1916.{{ref|haupitsijaos}} |
|||
==Kirjallisuutta== |
==Kirjallisuutta== |
||
| Rivi 43: | Rivi 55: | ||
#{{note|alokaskoulutus}}Alokaskoulutus: Lauerma 1966, 289 |
#{{note|alokaskoulutus}}Alokaskoulutus: Lauerma 1966, 289 |
||
#{{note|runo}}Ote runosta ''Rekrytin päivä'' - Veikko Läheniemen mukaan: Suomen jääkärit I osa, s.474-475. ''Stillgestanden'' = asento!, ''Augen rechts'' = katse oikeaan päin!, Hauptmanni = komppanianpäällikkö |
#{{note|runo}}Ote runosta ''Rekrytin päivä'' - Veikko Läheniemen mukaan: Suomen jääkärit I osa, s.474-475. ''Stillgestanden'' = asento!, ''Augen rechts'' = katse oikeaan päin!, Hauptmanni = komppanianpäällikkö |
||
#{{note|jatkokoulutus}}Jatkokoulutuksesta: Lauerma 1966, 289-290 |
#{{note|jatkokoulutus}}Jatkokoulutuksesta: Lauerma 1966, 289-290 |
||
#{{note|jaakarikomppaniat}}Lauerma 1984, 55 |
|||
#{{note|konekivaari}} |
|||
#{{note|pioneerit}}Pioneerikomppanian luonteesta ja koulutuksen vaativuudesta: Lauerma 1966, 291 |
|||
#{{note|haupitsijaos}}Haupitsijaos: Lauerma 1984, 55 |
|||
[[Luokka:Itsenäisen Suomen historia]] |
[[Luokka:Itsenäisen Suomen historia]] |
||
{{tynkä/historia}} |
{{tynkä/historia}} |
||
Versio 6. tammikuuta 2006 kello 15.04
Lockstedtin harjoitusjoukko (Ausbildungstruppe Lockstedt) on Lockstedter Lagerissa Saksan Holsteinissa vuosina 1915-1916 koulutetun suomalaisen sotilasyksikön nimitys. Lockstedtin harjoitusjoukko on jääkäriliikkeen eräs vaihe.
Perustaminen
Joukko-osasto perustettiin Saksan keisari Wilhelm II:n 28.8.1915 antamalla käskyllä, joka laajensi aikaisemmin toimineet "partiolaiskurssit" (pfadfinderkursus) vahvennetuksi pataljoonaksi. Koulutuksen päätyttyä osastosta muodostettiin 3.5.1916 ennen rintamalle lähtöä Kuninkaallinen preussilainen jääkäripataljoona 27.
Varsin yhtenäiseen pfadfinder-joukkoon verrattuna Lockstedtin harjoitusjoukko oli sekä laajempi että huomattavasti heterogeenisempi. Lisäksi on otettava huomioon 1910-luvun Suomessa vallinneet huomattavat erot elinolosuhteissa ja koulutustasossa sekä jännitteet yhteiskuntaluokkien ja kieliryhmien välillä. Aiemmin saapuneet ja pfadfinder-koulutuksen saaneet tulivat toimimaan harjoitusjoukon suomalaisina esimiehinä saksalaisten upseerien ja aliupseerien rinnalla.
Ennen joukon laajentumista osastossa oli tapahtunut ylennyksiä. Lisäksi suoritettiin jako A- ja B-luokkaan. A-luokassa olivat aluksi vain pfadfindereina palvelleet.
Lockstedter Lageriin tullessaan uudet rekryytit joutuivat B-luokkaan. A-luokkaan jääkäri pääsi palveltuaan vähintään 8 viikkoa mikäli tunsi tietyt ohjesäännön kohdat, osasi saksan kieltä ja läpäisi komppanian päällikön järjestämän erillisen kokeen (Prüfung). [1]
Alokaskoulutus painotti sisäpalvelusta, sulkeisjärjestystä ja saksan opiskelua. Kivääriotteiden ja saksalaisen paraatimarssin on todettu olleen alokkaille erityisen hankalaa. Heidän suomalaisten lähiesimiestensä oli puolestaan monipuolisesti kasvatettava heitä tottumaan sotilaselämään ylipäänsä sekä joukko-osaston erityisluonteeseen: viimeksi mainittuun kuului mm. että salaamissyistä julkisilla paikoilla oli suomen ja ruotsin puhuminen kiellettyä. [2]
Alokaskoulutuksen tunnelmaa valaisee ote Veikko Läheniemen mukaan muistiin merkitystä runosta Rekrytin päivä:
"Stillgestanden!" kaikuu sana.
Silloin seiso vakavana,
mykkänä kuin kivipatsas.
Suista kurnivainen vatsas.
"Augen rechts!" luo silmäs sinne,
missä näet "Hauptmannimme".
Liikahdapas, jukol'auta;
nimes kuulet : "pöhkö, nauta!"
Prüfungin jälkeinen jatkokoulutuskin sisälsi runsaasti sisäpalvelusta ja sulkeisjärjestystä. Näiden rinnalle tuli kuitenkin ampumakoulutus: tähtäysharjoitukset, kouluammunnat ja vihdoin taisteluammunnat. Taistelukoulutus, kenttälinnoittaminen ja marssiharjoitukset olivat myös olennainen osa jääkäriksi oppimista. [4]
Jääkärikomppaniat
Pfadfinder-aikana perustettujen kahden jääkärikomppanian lisäksi pataljoona sai kolmannen 6.11. ja neljännen komppanian 20.12.1915. [5].
Konekiväärikomppania
Pioneerikomppania
Jääkäripataljoona 27:n pioneerikomppania oli erityisessä asemassa ollessaan Saksan armeijan ainoa jääkäripioneerikomppania. Sen miehet koulutettiin periaatteessa sekä jalkaväki- että pioneeritehtäviin. Komppanianpäällikkö oli kapteeni Just, jonka on kerrottu sanoneen, että jos tavalliset jääkärit eli jalkaväki harjoittelee 10 tuntia päivässä on hänen alaistensa harjoiteltava 20 tuntia oppiakseen myös teknilliset taidot. [7]
Haupitsijaos
Jälleen poiketen tavanomaisesta kokoonpanosta, pataljoona sai myös omaa tykistöä haupitsijaoksen muodossa maaliskuussa 1916. [8]
Kirjallisuutta
- Lauerma, Matti, toim. Markku Onttonen ja Hilkka Vitikka: Jääkärien tie. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1984. ISBN 951-0-12588-1.
- Lauerma, Matti: Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27 : vaiheet ja vaikutus. Porvoo, Helsinki: WSOY, 1966.
Viitteet
- Malline:NoteJako luokkiin: Lauerma 1966, 289
- Malline:NoteAlokaskoulutus: Lauerma 1966, 289
- Malline:NoteOte runosta Rekrytin päivä - Veikko Läheniemen mukaan: Suomen jääkärit I osa, s.474-475. Stillgestanden = asento!, Augen rechts = katse oikeaan päin!, Hauptmanni = komppanianpäällikkö
- Malline:NoteJatkokoulutuksesta: Lauerma 1966, 289-290
- Malline:NoteLauerma 1984, 55
- Malline:Note
- Malline:NotePioneerikomppanian luonteesta ja koulutuksen vaativuudesta: Lauerma 1966, 291
- Malline:NoteHaupitsijaos: Lauerma 1984, 55