Ero sivun ”Septuagesima” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Zorrobot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: nn:Vingardssundagen
MelancholieBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: br:Sul al Lard
Rivi 12: Rivi 12:
[[Luokka:Kirkkovuosi]]
[[Luokka:Kirkkovuosi]]


[[br:Sul al Lard]]
[[da:Kirkeåret#Septuagesima]]
[[da:Kirkeåret#Septuagesima]]
[[de:Fastensonntag]]
[[de:Fastensonntag]]

Versio 19. toukokuuta 2009 kello 14.12

Septuagesima on useiden läntisten kirkkokuntien vanhastaan käyttämä nimi kirkkovuoden sunnuntaille, joka on kaksi viikkoa ennen laskiaissunnuntaita ja seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä. Nimi on edelleen käytössä muun muassa Ruotsin luterilaisessa kirkossa, mutta ei enää katolisessa, anglikaanisessa eikä myöskään Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa.

Nimi septuagesima on latinalainen järjestyslukusana, joka tarkoittaa seitsemäskymmenes. Kahdesta seuraavasta sunnuntaista on käytetty latinalaisia nimiä sexagesima (=kuudeskymmenes, Suomessa nimi on kirjoitettu myös seksagesima) ja quinquagesima (=viideskymmenes, sama kuin laskiaissunnuntai). Nimi quinquagesima johtuu siitä, että tämä päivä on 49. päivä ennen pääsiäistä (tai 50:s, jos pääsiäispäivä lasketaan mukaan.) Tämän vuoksi jo keskiajalla on analogisesti, tarkoin laskematta päiviä, annettu kahdelle edelliselle sunnuntaille nimet sexagesima (=60:s), ja septuagesima (70:s), vaikka ne itse asiassa ovat 56. ja 63. päivä ennen pääsiäistä. Toisaalta nimeä on selitetty myös niin, että se viittaisi juutalaisten 70 vuotta kestäneeseen Baabelin vankeuteen, jonka päättymistä olisi pidetty Jeesuksen ylösnousemukseen verrattavana vapautuksena.[1]

Aika septuagesimasta laskiaistiistaihin muodostaa kirkkovuodessa joulun jälkeisestä ajasta paastonaikaan johtavan siirtymäajan, jota on myös sanottu esipaaston ajaksi. [1]

Vuonna 1970 katolinen kirkko poisti kalenteristaan esipaaston ja sen mukana myös septuagesiman ja sexagesiman. Kuusi vuotta myöhemmin myös anglikaaninen kirkko luopui näistä termeistä ja alkoi nimittää niitä yksinkertaisesti kolmanneksi ja toiseksi sunnuntaiksi ennen paastoaikaa. Myöhemmin samoin on tehty myös Suomen evankelis-luterilaisessa kirkoissa. Niinpä vuodesta 2001 lähtien näitä vanhoja nimiä ei enää ole suomalaisissakaan almanakoissa, vaan niiden niminä ovat Suomessakin kolmas ja toinen sunnuntai ennen paastonaikaa. Monina vuosina jompikumpi niistä kuitenkin sattuu samaksi päiväksi kynttilänpäivän kanssa, jolloin vain viimeksi mainittu nimi esiintyy päivän kohdalla almanakassa.[2]

Viitteet

  1. a b Pertti Lempiäinen:Pyhät ajat, s. 123, 4. painos 1997, Kirjapaja, ISBN 951-625-357-0
  2. http://almanakka.helsinki.fi Yliopiston almanakkatoimiston sivusto, josta löytyy mm. kopioita eri vuosien almanakoista; verratava toisiinsa helmikuuta 2000 ja helmikuuta 2001