Ero sivun ”Herman Hurmevaara” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
→Lähteet: -> {{Verkkoviite}} |
linkki |
||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
[[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] aikana Hurmevaara toimi Uudenmaan lääninhallituksen ja telefoonilaitoksen komissaarina ja [[Suomen kansanvaltuuskunta|Suomen kansanvaltuuskunnan]] raha-asiainosaston kamreerina. Sodan jälkeen hän siirtyi [[Venäjä]]lle ja sieltä edelleen [[Ruotsi]]in vuonna 1919. Hurmevaara oli Ruotsissa Suomi-komitean sihteerinä ja Viesti-lehden toimittajana. Vuonna 1921 hän toimi Suomen punaisen kaartin Ruotsin pataljoonan esikunnan taloudenhoitajana, vuosina 1923–1924 [[Neuvosto-Karjala|Karjalan Sosialistisen Neuvostotasavallan]] kauppavaltuutettuna Ruotsissa, vuonna 1926 tehtailija Oscar Larssonin kirjanpitäjänä ja viimeksi Hurmevaara oli [[Politiken]]-lehden arkistonhoitajana 1929–1930. |
[[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] aikana Hurmevaara toimi Uudenmaan lääninhallituksen ja telefoonilaitoksen komissaarina ja [[Suomen kansanvaltuuskunta|Suomen kansanvaltuuskunnan]] raha-asiainosaston kamreerina. Sodan jälkeen hän siirtyi [[Venäjä]]lle ja sieltä edelleen [[Ruotsi]]in vuonna 1919. Hurmevaara oli Ruotsissa Suomi-komitean sihteerinä ja Viesti-lehden toimittajana. Vuonna 1921 hän toimi Suomen punaisen kaartin Ruotsin pataljoonan esikunnan taloudenhoitajana, vuosina 1923–1924 [[Neuvosto-Karjala|Karjalan Sosialistisen Neuvostotasavallan]] kauppavaltuutettuna Ruotsissa, vuonna 1926 tehtailija Oscar Larssonin kirjanpitäjänä ja viimeksi Hurmevaara oli [[Politiken]]-lehden arkistonhoitajana 1929–1930. |
||
Hurmevaara karkotettiin Ruotsista 1930 ja hän siirtyi perheineen Neuvostoliittoon. Hurmevaara toimi 1930–1932 [[Moskova]]ssa MOPR:n komiteassa esittelijänä ja vuonna 1933 hän oli [[Komintern]]in suomalaisjaoston kassanhoitajana. Hän siirtyi [[Edvard Gylling]]in suosituksella Petroskoihin 1933 ja työskenteli siellä ensin tilastovirastossa ja vuodesta 1936 Kirja-kustantamon oikolukijana. |
Hurmevaara karkotettiin Ruotsista 1930 ja hän siirtyi perheineen Neuvostoliittoon. Hurmevaara toimi 1930–1932 [[Moskova]]ssa MOPR:n komiteassa esittelijänä ja vuonna 1933 hän oli [[Komintern]]in suomalaisjaoston kassanhoitajana. Hän siirtyi [[Edvard Gylling]]in suosituksella Petroskoihin 1933 ja työskenteli siellä ensin tilastovirastossa ja vuodesta 1936 [[Kustannusliike Kirja|Kirja-kustantamon]] oikolukijana. |
||
Hurmevaara vangittiin [[23. joulukuuta]] 1937 syytettynä vastavallankumouksellisesta vakoilutoiminnasta. Hänet tuomittiin kuolemaan ja teloitettiin ampumalla [[16. helmikuuta]] 1938 Petroskoin lähistöllä. Hänen maineensa palautettiin 1956. |
Hurmevaara vangittiin [[23. joulukuuta]] 1937 syytettynä vastavallankumouksellisesta vakoilutoiminnasta. Hänet tuomittiin kuolemaan ja teloitettiin ampumalla [[16. helmikuuta]] 1938 Petroskoin lähistöllä. Hänen maineensa palautettiin 1956. |
||
Versio 18. toukokuuta 2009 kello 14.23
Herman Hurmevaara (sukunimi vuoteen 1906 Pietikäinen) (19. helmikuuta 1886, Kiuruvesi – 16. helmikuuta 1938, Petroskoi, Neuvostoliitto) oli muurari ja sosialidemokraattien piirisihteeri ja kansanedustaja.
Hurmevaaran vanhemmat olivat tilallinen Abram Vilhelm Pietikäinen ja Saara Kokkonen. Hän kävi kansakoulun ja työskenteli muurarina Oulussa ja Helsingissä. Vuosina 1910–1918 Hurmevaara oli Helsingin sos.dem. kunnallisjärjestön sihteerinä sekä Uudenmaan läänin vaalipiirin sos.dem. piirisihteerinä ja rahastonhoitajana. Hän oli SDP:n kansanedustajana vuonna 1917 edustaen edellä mainittua vaalipiiriä.
Suomen sisällissodan aikana Hurmevaara toimi Uudenmaan lääninhallituksen ja telefoonilaitoksen komissaarina ja Suomen kansanvaltuuskunnan raha-asiainosaston kamreerina. Sodan jälkeen hän siirtyi Venäjälle ja sieltä edelleen Ruotsiin vuonna 1919. Hurmevaara oli Ruotsissa Suomi-komitean sihteerinä ja Viesti-lehden toimittajana. Vuonna 1921 hän toimi Suomen punaisen kaartin Ruotsin pataljoonan esikunnan taloudenhoitajana, vuosina 1923–1924 Karjalan Sosialistisen Neuvostotasavallan kauppavaltuutettuna Ruotsissa, vuonna 1926 tehtailija Oscar Larssonin kirjanpitäjänä ja viimeksi Hurmevaara oli Politiken-lehden arkistonhoitajana 1929–1930.
Hurmevaara karkotettiin Ruotsista 1930 ja hän siirtyi perheineen Neuvostoliittoon. Hurmevaara toimi 1930–1932 Moskovassa MOPR:n komiteassa esittelijänä ja vuonna 1933 hän oli Kominternin suomalaisjaoston kassanhoitajana. Hän siirtyi Edvard Gyllingin suosituksella Petroskoihin 1933 ja työskenteli siellä ensin tilastovirastossa ja vuodesta 1936 Kirja-kustantamon oikolukijana.
Hurmevaara vangittiin 23. joulukuuta 1937 syytettynä vastavallankumouksellisesta vakoilutoiminnasta. Hänet tuomittiin kuolemaan ja teloitettiin ampumalla 16. helmikuuta 1938 Petroskoin lähistöllä. Hänen maineensa palautettiin 1956.
Hurmevaara oli naimisissa vuodesta 1914 Anna Sigrid Paunulan kanssa. Heillä oli kaksi tytärtä.
Lähteet
- Herman Hurmevaara Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- KASNTn NKVDn vuosina 1937 - 1938 rankaisemien Suomen Eduskunnan entisten jäsenten luettelo Valtioelinten virallinen palvelin. 2 joulukuuta 1998. Petroskoi: Karjalan tasavalta. Viitattu 13.1.2009.