Ero sivun ”Kino-Palatsi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 10: | Rivi 10: | ||
Vuonna 1928 Suomi-Filmi tilasi arkkitehti [[Väinö Vähäkallio]]lta suunnitelman samalle tontille rakennettavasta [[pilvenpiirtäjä|toimistopilvenpiirtäjästä]], johon oli tarkoitus saada tilat Suomi-Filmin pääkonttorille, studioita sekä avarat aulatilat elokuvateatteri Kino-Palatsille. Vähäkallion ensimmäinen ehdotus oli 68 metriä korkea rakennus, jossa olisi ollut 17 maanpäällistä ja yksi maanalainen kerros. Esikuvana suunnitelmalle olivat [[New York]]iin samoihin aikoihin valmistunut 40-kerroksinen [[Paramount]]-elokuvayhtiön pilvenpiirtäjä sekä [[Tukholma]]n [[Kungsgatan]]in kaksoistornit. |
Vuonna 1928 Suomi-Filmi tilasi arkkitehti [[Väinö Vähäkallio]]lta suunnitelman samalle tontille rakennettavasta [[pilvenpiirtäjä|toimistopilvenpiirtäjästä]], johon oli tarkoitus saada tilat Suomi-Filmin pääkonttorille, studioita sekä avarat aulatilat elokuvateatteri Kino-Palatsille. Vähäkallion ensimmäinen ehdotus oli 68 metriä korkea rakennus, jossa olisi ollut 17 maanpäällistä ja yksi maanalainen kerros. Esikuvana suunnitelmalle olivat [[New York]]iin samoihin aikoihin valmistunut 40-kerroksinen [[Paramount]]-elokuvayhtiön pilvenpiirtäjä sekä [[Tukholma]]n [[Kungsgatan]]in kaksoistornit. |
||
Helsingin kaupungin [[rahatoimikamari]] suositti kuitenkin yhtiön jättämän rakennuslupahakemuksen hylkäämistä huhtikuussa 1928 ja toistamiseen vuotta myöhemmin. Monet arkkitehdit suhtautuivat |
Helsingin kaupungin [[rahatoimikamari]] suositti kuitenkin yhtiön jättämän rakennuslupahakemuksen hylkäämistä huhtikuussa 1928 ja toistamiseen vuotta myöhemmin. Monet arkkitehdit suhtautuivat suunnitelmaan kriittisesti, mutta lehtien palstoilla asiaan suhtauduttiin myönteisemmin. Vuonna 1930 tehtiin uusi suunnitelma, jossa rakennus oli madaltunut 11-kerroksiseksi, ja Helsingin kiinteistölautakunta puolsikin suunnitelmaa 1931 tietyin varauksin. Tässä vaiheessa Suomi-Filmin taloudellinen tilanne oli kuitenkin lamakauden myötä jo heikentynyt niin paljon, että hankkeesta luovuttiin. |
||
Suomi-Filmi joutui myymään Kino-Palatsin kulmatontin Esplanadin puoleisen osan Suomen Käsityöläis-Osakepankille syksyllä 1931, ja huhtikuussa 1932 myytiin loput Kino-Palatsin osakkeet Kreuger & Tollille. Pilvenpiirtäjähanketta voimakkaasti ajanut toimitusjohtaja [[Erkki Karu]] erosi yhtiön johdosta 1933. Helsingin 1920-luvun lopun pilvenpiirtäjähankkeista toteutui lopulta vain 14-kerroksinen 68 metriä korkea [[Hotelli Torni]]. |
Suomi-Filmi joutui myymään Kino-Palatsin kulmatontin Esplanadin puoleisen osan Suomen Käsityöläis-Osakepankille syksyllä 1931, ja huhtikuussa 1932 myytiin loput Kino-Palatsin osakkeet Kreuger & Tollille. Pilvenpiirtäjähanketta voimakkaasti ajanut toimitusjohtaja [[Erkki Karu]] erosi yhtiön johdosta 1933. Helsingin 1920-luvun lopun pilvenpiirtäjähankkeista toteutui lopulta vain 14-kerroksinen 68 metriä korkea [[Hotelli Torni]]. |
||
Versio 14. toukokuuta 2009 kello 19.07
Kino-Palatsi oli Helsingissä Pohjoisesplanadi 39:ssä Keskuskadun kulmatontilla vuosina 1911-1965 toiminut jugend-tyylinen elokuvateatteri, jonka suunnitteli arkkitehtitoimisto Jung & Bomansson. Kino-Palatsi toimi Suomi-Filmin ensi-iltateatterina, ja siellä pidettiin myös konsertteja ja kauneuskilpailuita. Elokuvateatteri käytti aluksi nimeä Maxim, mutta nimi muuttui, kun Suomi-Filmi osti teatterin 1919. Teatterirakennus sijaitsi korttelin sisällä, ja sinne päästiin Eliel Saarisen vuonna 1921 suunniteleman Käsityöläispankin talon kautta. Tässä talossa oli myös Suomi-Filmin pääkonttori.
Teatterin oli tilava ja suosittu, ja sille leimaa antava piirre oli klassinen ns. kreikkalaistyylinen sisustus pylväineen ja koristeellisine seinineen. Erityisen tunnettu oli sen Keskuskadulle auennut holvimainen sisäänkäynti, johon urheilusukeltajat muodostivat kunniakujan Jacques Cousteaun elokuvan Hiljainen maailma kutsuvierasnäytännön edellä kesällä 1965. Teatterin ongelmana oli kuitenkin alusta lähtien teatterisalin kokoon nähden liian ahtaat aulatilat.
Teatterin omistaja ajautui 1960-luvulla taloudellisiin vaikeuksiin eikä pystynyt enää yllä pitämään tätä kylläkin suosittua teatteria. Kiinteistön vuokrasopimuksen päättyessä vuonna 1965 kiinteistö myytiin Stockmann Oy:lle; arkkitehti Alvar Aalto suunnitteli tiloihin uusia toimintoja, tärkeimpänä Akateemisen Kirjakaupan.
Kino-Palatsin pilvenpiirtäjähanke
Vuonna 1928 Suomi-Filmi tilasi arkkitehti Väinö Vähäkalliolta suunnitelman samalle tontille rakennettavasta toimistopilvenpiirtäjästä, johon oli tarkoitus saada tilat Suomi-Filmin pääkonttorille, studioita sekä avarat aulatilat elokuvateatteri Kino-Palatsille. Vähäkallion ensimmäinen ehdotus oli 68 metriä korkea rakennus, jossa olisi ollut 17 maanpäällistä ja yksi maanalainen kerros. Esikuvana suunnitelmalle olivat New Yorkiin samoihin aikoihin valmistunut 40-kerroksinen Paramount-elokuvayhtiön pilvenpiirtäjä sekä Tukholman Kungsgatanin kaksoistornit.
Helsingin kaupungin rahatoimikamari suositti kuitenkin yhtiön jättämän rakennuslupahakemuksen hylkäämistä huhtikuussa 1928 ja toistamiseen vuotta myöhemmin. Monet arkkitehdit suhtautuivat suunnitelmaan kriittisesti, mutta lehtien palstoilla asiaan suhtauduttiin myönteisemmin. Vuonna 1930 tehtiin uusi suunnitelma, jossa rakennus oli madaltunut 11-kerroksiseksi, ja Helsingin kiinteistölautakunta puolsikin suunnitelmaa 1931 tietyin varauksin. Tässä vaiheessa Suomi-Filmin taloudellinen tilanne oli kuitenkin lamakauden myötä jo heikentynyt niin paljon, että hankkeesta luovuttiin.
Suomi-Filmi joutui myymään Kino-Palatsin kulmatontin Esplanadin puoleisen osan Suomen Käsityöläis-Osakepankille syksyllä 1931, ja huhtikuussa 1932 myytiin loput Kino-Palatsin osakkeet Kreuger & Tollille. Pilvenpiirtäjähanketta voimakkaasti ajanut toimitusjohtaja Erkki Karu erosi yhtiön johdosta 1933. Helsingin 1920-luvun lopun pilvenpiirtäjähankkeista toteutui lopulta vain 14-kerroksinen 68 metriä korkea Hotelli Torni.
Viimeiset vaiheet
Stockmann osti Kino-Palatsin tontin 1963, ja sekä korttelin keskellä sijainnut teatterirakennus että kadun varressa ollut pankkirakennus purettiin 1965 sen jälkeen, kun vuokrasopimus oli päättynyt. Viimeiseksi siellä useita kertoja esitetyksi elokuvaksi jäi Agatha Christien aiheeseen perustunut Murha hotelli Laukassa. Kino-Palatsin jäähyväisnäytöksessä 1. huhtikuuta 1965 esitettiin Risto Orkon Jääkärin morsian joka oli vapautetty esityskiellosta tätä esitystä varten. Kino-Palatsin tilalle valmistui 1967-1969 Alvar Aallon suunnittelema Akateemisen kirjakaupan Kirjatalo. Akateemisen kirjakaupan valopiha sijaitsee Kino-Palatsin teatterisalin paikalla.
Nykyään Helsingissä Kaisaniemenkadun varrella on Kinopalatsi-niminen monen elokuvateatterin kokonaisuus.