Ero sivun ”Trianonin rauha” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: ko:트리아농 조약 |
p w |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Österreich-Ungarns Ende.png|thumb|300px|Vaaleanpunaisella Unkarin alueet ennen sopimusta, punaisella rajat sopimuksen jälkeen.]] |
[[Kuva:Österreich-Ungarns Ende.png|thumb|300px|Vaaleanpunaisella Unkarin alueet ennen sopimusta, punaisella rajat sopimuksen jälkeen.]] |
||
'''Trianonin rauhansopimus''' solmittiin [[Versailles]] |
'''Trianonin rauhansopimus''' solmittiin [[Versailles]]'n Trianon-palatsi]]ssa [[4. kesäkuuta]] [[1920]] [[Itävalta-Unkari]]sta irrotetun [[Unkari]]n kanssa. Unkari menetti rauhassa [[Slovakia]]n ja [[Rutenia]]n [[Tšekkoslovakia]]lle, [[Kroatia]]n ja [[Vojvodina]]n [[Jugoslavian kuningaskunta|Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunnalle]], [[Transilvania]]n ja [[Partium]]in [[Romania]]lle sekä [[Burgenland]]in [[Itävalta|Itävallalle]]. Unkari menetti 2/3 sotaa edeltäneistä alueistaan ja 3/5 väestöstään. Se menetti myös yhteytensä merelle, joka sillä oli ollut vuodesta [[1102]]. |
||
Menetetyille alueille jäi merkittävä unkarilaisvähemmistö: Slovakiassa, Transilvaniassa, Vojvodinassa ja Transkarpatiassa kussakin unkarilaisten osuus oli 28–32 |
Menetetyille alueille jäi merkittävä unkarilaisvähemmistö: Slovakiassa, Transilvaniassa, Vojvodinassa ja Transkarpatiassa kussakin unkarilaisten osuus oli 28–32 % (vuoden 1910 väestönlaskennan mukaan). Unkari menetti 61 % maanviljelyalasta, 88 % metsävaroista, 62 % rautateistä, 65 % muista teistä, 83 % rautateollisuudesta ja 56 % teollisuuslaitoksistaan. Sen armeija rajattiin 35 000 mieheen, ja asevelvollisuus kiellettiin. Myös uudet rautatiet piti rakentaa yksiraiteisiksi. |
||
Unkarissa Trianonin rauhansopimus määritteli maan ulkopolitiikan sotienvälisenä aikana, mutta sen vaikutukset näkyvät Unkarin poliittisessa elämässä nykyäänkin. Sitä pidetään yleisesti epäoikeudenmukaisena "häpeärauhana", ja suurten unkarilaisvähemmistöjen asema naapurimaissa on haitannut normaalien naapurisuhteiden luomista erityisesti Romanian ja Tšekkoslovakian kanssa. |
Unkarissa Trianonin rauhansopimus määritteli maan ulkopolitiikan sotienvälisenä aikana, mutta sen vaikutukset näkyvät Unkarin poliittisessa elämässä nykyäänkin. Sitä pidetään yleisesti epäoikeudenmukaisena "häpeärauhana", ja suurten unkarilaisvähemmistöjen asema naapurimaissa on haitannut normaalien naapurisuhteiden luomista erityisesti Romanian ja Tšekkoslovakian kanssa. |
||
Versio 10. toukokuuta 2009 kello 23.35
Trianonin rauhansopimus solmittiin Versailles'n Trianon-palatsi]]ssa 4. kesäkuuta 1920 Itävalta-Unkarista irrotetun Unkarin kanssa. Unkari menetti rauhassa Slovakian ja Rutenian Tšekkoslovakialle, Kroatian ja Vojvodinan Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunnalle, Transilvanian ja Partiumin Romanialle sekä Burgenlandin Itävallalle. Unkari menetti 2/3 sotaa edeltäneistä alueistaan ja 3/5 väestöstään. Se menetti myös yhteytensä merelle, joka sillä oli ollut vuodesta 1102.
Menetetyille alueille jäi merkittävä unkarilaisvähemmistö: Slovakiassa, Transilvaniassa, Vojvodinassa ja Transkarpatiassa kussakin unkarilaisten osuus oli 28–32 % (vuoden 1910 väestönlaskennan mukaan). Unkari menetti 61 % maanviljelyalasta, 88 % metsävaroista, 62 % rautateistä, 65 % muista teistä, 83 % rautateollisuudesta ja 56 % teollisuuslaitoksistaan. Sen armeija rajattiin 35 000 mieheen, ja asevelvollisuus kiellettiin. Myös uudet rautatiet piti rakentaa yksiraiteisiksi.
Unkarissa Trianonin rauhansopimus määritteli maan ulkopolitiikan sotienvälisenä aikana, mutta sen vaikutukset näkyvät Unkarin poliittisessa elämässä nykyäänkin. Sitä pidetään yleisesti epäoikeudenmukaisena "häpeärauhana", ja suurten unkarilaisvähemmistöjen asema naapurimaissa on haitannut normaalien naapurisuhteiden luomista erityisesti Romanian ja Tšekkoslovakian kanssa.