Ero sivun ”Diamagnetismi” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti muokkasi: id:Diamagnetik |
p Botti lisäsi: ro:Diamagnetism |
||
Rivi 30: | Rivi 30: | ||
[[pl:Diamagnetyzm]] |
[[pl:Diamagnetyzm]] |
||
[[pt:Diamagnetismo]] |
[[pt:Diamagnetismo]] |
||
[[ro:Diamagnetism]] |
|||
[[ru:Диамагнетики]] |
[[ru:Диамагнетики]] |
||
[[sk:Diamagnetizmus]] |
[[sk:Diamagnetizmus]] |
Versio 8. toukokuuta 2009 kello 06.20
Diamagnetismi on kaikilla materiaaleilla esiintyvä magnetismin muoto, joka ilmenee vain, kun materiaaliin vaikuttaa ulkoinen magneettikenttä. Klassisessa fysiikassa ilmiön voidaan selittää johtuvan aineen elektronien liikeratojen muutoksesta ulkoisen magneettikentän vaikutuksesta. Diamagneettinen aine pyrkii hylkimään ulkoista magneettikenttää.
Ferromagneettisissa aineissa ja muilla tavoin magneettisissa aineissa diamagneettisuus on useita kertalukuja heikompi ilmiö kuin muiden magnetismin muotojen aiheuttama magneettinen vaste ulkoiseen magneettikenttään. Tästä syystä diamagneettisiksi sanotaankin vain niitä aineita, jotka eivät ole muilla tavoin magneettisia.
Diamagneettisten aineiden magneettinen suskeptibiliteetti on alle nollan. Esimerkiksi veden magneettinen suskeptibiliteetti = −9.05×10−6. Pyrolyyttinen hiili on erityisen voimakas diamagneetti ja yhdessä tasossa sen suskeptibiliteetti voi olla jopa = −400×10−6.
Suprajohteiden voidaan katsoa olevan täydellisiä diamagneetteja ( = −1), sillä ne eivät päästä ulkoista magneettikenttää sisälleen, kuten havaitaan Meissnerin ilmiössä. Suprajohteiden tapauksessa puhutaankin superdiamagnetismista.
Aiheesta muualla
- Diamagneettinen levitaatio -sivusto Videoita ja kuvia levitoivista diamagneeteista