193 926
muokkausta
p (Botti lisäsi: yi:מעטעאראלאגיע) |
p (Botti muokkasi: an:Meteorolochía; kosmeettisia muutoksia) |
||
{{Tämä artikkeli|käsittelee tieteen haaraa. [[Meteorologia (Aristoteles)|Meteorologia on myös Aristoteleen teos]].}}
[[
'''Meteorologia''' ({{k-el|μετέωρον}}, metéōron, {{k-fi|ilmassa leijuva}} ja {{k-el|λόγος}}, lógos, {{k-fi|oppi}}) eli '''ilmatiede''' tutkii [[ilmakehä]]ä ja sen käyttäytymistä. Tunnetuin meteorologinen sovellus on [[sää]]n ennustaminen. [[Klimatologia]] tutkii ilmastoa ja sen muutoksia kuten [[kasvihuoneilmiö]]n voimistumista. [[Ilmakemia]] tutkii kemiallisia prosesseja ilmakehässä, tärkeimmät sovellukset liittyvät [[ilmansaaste]]isiin.
* Sanan meteorologia otti käyttöön [[Aristoteles]] kirjassaan ''Meteorologica'' noin vuonna 340 eaa. Kirjassa yhdistyvät säähavainnot pohdiskeluihin sääilmiöiden alkuperästä. Monet varhaiset säähän liittyvät kirjat etsivät ennusmerkkejä luonnosta. Raamatussa ja ensimmäisissä almanakoissa on säänennustussääntöjä. Niitäkin vanhempia ovat kansanperinteen selitystarinat esimerkiksi ukkosen synnystä.
* Tieteellinen meteorologia pääsi kehittymään 1600-luvulla mittalaitteiden keksimisen myötä. [[Galileo Galilei|
* Ilmakehän yleisen kiertoliikkeen fysikaalisten prosessien ymmärrys kehittyi 1700- ja 1800-luvulla. [[Lennätin|Lennättimen]] keksiminen [[1843]] oli mullistus säähavaintojen viestittämisessä.
* 1900-luvun alkupuolella [[Bergen]]issä kehitettiin norjalainen [[säärintama|
* 1950-luvulta alkaen [[sään ennustaminen|sään ennustamisen]] monimutkaiseen fysiikkaan liittyviä yhtälöryhmiä voitiin ratkaista tietokoneilla.
[[af:Meteorologie]]
[[ar:علم الطقس]]
[[an:
[[id:Meteorologi]]
[[ms:Meteorologi]]
|