Ero sivun ”Cumulus congestus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
''Cumulus congestus'' saattaa sataa ja aiheuttaa lyhyen sadekuuron. |
''Cumulus congestus'' saattaa sataa ja aiheuttaa lyhyen sadekuuron. |
||
Korkea kumpupilvi kasvaa aina ylöspäin pyrkien pian kehittymään kuuropilveksi. Varsinkin terävärajainen, jykevä |
Korkea kumpupilvi kasvaa aina ylöspäin pyrkien pian kehittymään kuuropilveksi. Varsinkin terävärajainen, jykevä |
||
''Cumulus congestus'' kehittyy kesäisenä iltapäivänä ukkospilveksi. Valtavan kukkakaalimaisen congestuksen näkeminen iltapäivällä onkin lähes aina varma merkki iltapäiväkuuroista<ref>Erkki Harjama, Onko huomenna pouta, ISBN 951-99787-5-5, Kirjapaino R. Lunkka Ky, 1986, sivut 62-63</ref> ja/tai ukkosesta ehkä jo tunnin-parin sisään. Mutta pehmeärajainen ''congestus'' ei tavallisesti ennakoi ukkosta, ei myöskään välttämättä pieni tornimainen congestus. |
''Cumulus congestus'' kehittyy kesäisenä iltapäivänä ukkospilveksi. Valtavan kukkakaalimaisen congestuksen näkeminen iltapäivällä onkin lähes aina varma merkki [[iltapäiväkuuro|iltapäiväkuuroista]]<ref>Erkki Harjama, Onko huomenna pouta, ISBN 951-99787-5-5, Kirjapaino R. Lunkka Ky, 1986, sivut 62-63</ref> ja/tai ukkosesta ehkä jo tunnin-parin sisään. Mutta pehmeärajainen ''congestus'' ei tavallisesti ennakoi ukkosta, ei myöskään välttämättä pieni tornimainen congestus. |
||
Pilvi saattaa olla [[tuuli|tuulen]] vaikutuksesta vinossa. Näiden pilvien läpimitta on yleensä ainakin 5-10 astetta läheltä katsottuna. ''Cumulus congestus''-pilven korkeus on muutama kilometri, ja se ulottuu jopa noin 5 kilometrin korkeuteen. Pilven alaraja on tyypillisesti 500-1500 m Suomessa. Tällaisen pilven alapinta on harmaa. Nousunopeus pilvessä on 1-10 m/s<ref>Ilmakehä ja sää, Otava 2008, sivu 58</ref>. |
Pilvi saattaa olla [[tuuli|tuulen]] vaikutuksesta vinossa. Näiden pilvien läpimitta on yleensä ainakin 5-10 astetta läheltä katsottuna. ''Cumulus congestus''-pilven korkeus on muutama kilometri, ja se ulottuu jopa noin 5 kilometrin korkeuteen. Pilven alaraja on tyypillisesti 500-1500 m Suomessa. Tällaisen pilven alapinta on harmaa. Nousunopeus pilvessä on 1-10 m/s<ref>Ilmakehä ja sää, Otava 2008, sivu 58</ref>. |
||
Versio 4. toukokuuta 2009 kello 12.15
Cumulus congestus eli korkeaksi pullistunut kumpupilvi on valtava, möykkymäinen, tornimainen tai kukkakaalimainen kumpupilvi, joka ei ole vielä varsinainen ukkospilvi, muttei monestikaan enää kauniin ilman pilvi. Monesti näkee kesällä mahtavia, tornimaisia congestus-muotoja, jotka hajoavat pian. Cumulus congestus saattaa sataa ja aiheuttaa lyhyen sadekuuron. Korkea kumpupilvi kasvaa aina ylöspäin pyrkien pian kehittymään kuuropilveksi. Varsinkin terävärajainen, jykevä Cumulus congestus kehittyy kesäisenä iltapäivänä ukkospilveksi. Valtavan kukkakaalimaisen congestuksen näkeminen iltapäivällä onkin lähes aina varma merkki iltapäiväkuuroista[1] ja/tai ukkosesta ehkä jo tunnin-parin sisään. Mutta pehmeärajainen congestus ei tavallisesti ennakoi ukkosta, ei myöskään välttämättä pieni tornimainen congestus.
Pilvi saattaa olla tuulen vaikutuksesta vinossa. Näiden pilvien läpimitta on yleensä ainakin 5-10 astetta läheltä katsottuna. Cumulus congestus-pilven korkeus on muutama kilometri, ja se ulottuu jopa noin 5 kilometrin korkeuteen. Pilven alaraja on tyypillisesti 500-1500 m Suomessa. Tällaisen pilven alapinta on harmaa. Nousunopeus pilvessä on 1-10 m/s[2].
Useinkin syntyvä kuuropilvi jää congestukseksi, kun se ei inversion takia pääse nousemaan. Tämäkin congestus voi sataa, muttei niin voimakkaasti kuin varsinainen kuuropilvi. Congestus alkaa muuttua kumpukerrospilveksi, Stratocumulukseksi.
Kuvia
-
Valtavan suuri, kukkakaalimainen Cumulus congestus, joka on kehittymässä ukkospilveksi. -
Cumulus congestus, joka leviää kumpukerrospilveksi Stratocumulus, koska pilven nousua estää inversiokerros. -
Pieni tornimainen Cumulus congestus. -
Cumulus congestus - pilvet venyvät viistoksi, kun ylhäällä tuulee hyvin nopeasti, alempana hitaammin.
Katso myös
Aiheesta muualla
- ↑ Erkki Harjama, Onko huomenna pouta, ISBN 951-99787-5-5, Kirjapaino R. Lunkka Ky, 1986, sivut 62-63
- ↑ Ilmakehä ja sää, Otava 2008, sivu 58