Ero sivun ”Gneissi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: gl:Gneis |
p Botti lisäsi: tr:Gnays |
||
| Rivi 53: | Rivi 53: | ||
[[sv:Gnejs]] |
[[sv:Gnejs]] |
||
[[vi:Gơnai]] |
[[vi:Gơnai]] |
||
[[tr:Gnays]] |
|||
[[uk:Гнейс]] |
[[uk:Гнейс]] |
||
[[zh:片麻岩]] |
[[zh:片麻岩]] |
||
Versio 4. toukokuuta 2009 kello 08.22
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Gneissi on yleinen metamorfinen kivilaji, joka on tyypillisesti keski- tai karkearakeinen. Kiven mineraaleista vähemmän kuin 50 % on suuntautunut ja litistynyt maankuoren liikkeiden vaikutuksesta. Liuske taas kertoo, että yli puolet mineraaleista on liuskostunut ja suuntautunut. Gneissiä syntyy korkean asteen (korkean lämpötilan) aluemetamorfoosissa.
Kun graniitti metamorfoituu paineen alaisena, siitä tulee graniittigneissiä. Graniitti ja gneissi muodostuvat samoista mineraaleista; niissä on maasälpää, kiillettä ja kvartsia. Gneississä on paljon raitoja ja väriltään se on joko harmaa tai punertava.
Gneissejä voidaan myös nimetä mineraalikoostumuksensa mukaan, esimerkiksi kiillegneissi, joka sisältää hyvin runsaasti kiillettä. Kiillegneissin väri vaihtelee mustasta harmaaseen. Kiilteestä johtuen rakenne on usein liuskeinen.
Magmakivistä syntyneistä gneisseistä käytetään myös nimitystä ortogneissi, sedimenttikivistä syntyneitä kutsutaan nimellä Paragneissi. Seoskiviin eli migmatiitteihin kuuluvan suonigneissin tunnistaa kerrosmaisesti vuorottelevista vaaleista ja tummista raidoista.
Suomen maakuntakivistä gneissi on Keski-Pohjanmaan kivilaji.