Ero sivun ”Torsten Stålhandske” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
RibotBOT (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: pl:Torsten Stålhandske
Rivi 17: Rivi 17:
[[en:Torsten Stålhandske]]
[[en:Torsten Stålhandske]]
[[fr:Torsten Stålhandske]]
[[fr:Torsten Stålhandske]]
[[pl:Torsten Stålhandske]]
[[sl:Torsten Stålhandske]]
[[sl:Torsten Stålhandske]]
[[sv:Torsten Stålhandske]]
[[sv:Torsten Stålhandske]]

Versio 3. toukokuuta 2009 kello 01.01

Torsten Stålhandske (1. syyskuuta 1593, Porvoo21. huhtikuuta 1644, Haderslev) kenraali ja hakkapeliittojen päällikkö Ruotsin armeijassa 30-vuotisen sodan aikana.

Torsten Stålhandsken isä oli Torsten Svensson (Stålhandske) Länsi-Göötanmaalta Ruotsista ja äiti Carin Lydikintytär Jägerhorn Uudeltamaalta. Stålhandske avioitui Arvid Henrikinpoika Hornin tyttären Kristiinan kanssa 1643, mutta sairastui Tanskan sotaretkellä vuotta myöhemmin. Hänen hautamuistomerkkinsä on Turun tuomiokirkossa.

Sotilasura

Torsten Stålhandske aloitti sotilasuransa eversti Patrick Ruthwenin asepoikana ja oli tämän mukana rekrytointiretkellä Skotlannissa. Hän matkusti henkivartiokaartin vänrikkinä Kustaa II Adolfin mukana Preussiin 1622. 1626 hänet ylennettiin majuriksi Arvid Hornin (k. 1653?) jalkaväkirykmenttiin, mutta siirtyi jo seuraavana vuonna Åke Tottin ratsuväkirykmenttiin. Hänet ylennettiin everstiluutnantiksi 1629 johtamaan suomalaisia hakkapeliittoja.

Ruotsin liittyessä 30-vuotiseen sotaan 1630 Stålhandske oli mukana Pommerissa ja seuraavana vuonna Breitenfeldin taistelussa. 1632 hänet ylennettiin everstiksi ja oli ratsumiehineen ratkaisevassa roolissa Lützenin taistelussa, jossa Kustaa II Adolf sai surmansa.

Torsten Stålhandsken hauta Turun tuomiokirkossa

Kesäkuussa 1634 hän haavoittui Hamelin taistelussa. 1635 hän liittyi kenraalimajurina Johan Banérin johtamaan armeijaan. Hän valtasi 35 lippua Wittstockin taistelussa ja ajoi vihollisen pakenemaan. Huhtikuussa 1642 hän haavoittui vakavasti Breitenfeldin toisessa taistelussa. Toukokuussa hänet nimitettiin ratsuväen kenraaliksi. Hän kokosi pitkillä sotaretkillään huomattavan omaisuuden. Hänen vaimonsa Kristiina lahjoitti Turun akatemialle Aarhusin piispalta sotasaaliiksi otetun kirjaston.