Ero sivun ”Kaipiainen” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 7: Rivi 7:
Rautatiehistorista voidaan lisäksi mainita kapearaiteinen yhteys Tirvalle. 1900-luvun alkuvuosikymmeninä Tirvan teollisuus kuljetti tuotteitaan Kaipiaisten asemalle, ja sieltä eteenpäin. Tirvalla oli mm. myllynkivi- ja kimröökitehdas sekä saha. Tavaravaunujen lisäksi pienen höyryveturin perässä kulki usein myös pieni henkilövaunu. Kapearaiteisen radan raiteet on purettu, mutta vieläkin vanha ratalinja erottuu maastossa.
Rautatiehistorista voidaan lisäksi mainita kapearaiteinen yhteys Tirvalle. 1900-luvun alkuvuosikymmeninä Tirvan teollisuus kuljetti tuotteitaan Kaipiaisten asemalle, ja sieltä eteenpäin. Tirvalla oli mm. myllynkivi- ja kimröökitehdas sekä saha. Tavaravaunujen lisäksi pienen höyryveturin perässä kulki usein myös pieni henkilövaunu. Kapearaiteisen radan raiteet on purettu, mutta vieläkin vanha ratalinja erottuu maastossa.


Kaipiaisten aseman veturitallit oli pitkään vanhojen höyryvetureiden säilytyspaikkana. Vielä 1930-40-luvuilla veturitalleilla säilytettiin Venäjän keisarin Suomen-matkoillaan käyttämää junaa, höyryveturia ja vaunuja. Nykyään ainoat maailmassa säilyneet Venäjän keisarilliset vaunut, on Hyvinkäällä, Suomen rautatiemuseossa. Nämä Venäjän keisarin ja Suomen suuriruhtinaan kulkuneuvot Suomen rautateille on rakennettu 1870-luvulla. Vaunuja on ollut kaikkiaan kuusi, mutta vain kolme niistä on säilynyt: keisarin vaunu, keisarinnan vaunu ja salonkivaunu.
Kaipiaisten aseman vaunuhallit oli pitkään vanhojen höyryvetureiden säilytyspaikkana. Vielä 1930-40-luvuilla vaunuhalleilla säilytettiin Venäjän keisarin Suomen-matkoillaan käyttämää junaa, höyryveturia ja vaunuja. Nykyään ainoat maailmassa säilyneet Venäjän keisarilliset vaunut, on Hyvinkäällä, Suomen rautatiemuseossa. Nämä Venäjän keisarin ja Suomen suuriruhtinaan kulkuneuvot Suomen rautateille on rakennettu 1870-luvulla. Vaunuja on ollut kaikkiaan kuusi, mutta vain kolme niistä on säilynyt: keisarin vaunu, keisarinnan vaunu ja salonkivaunu.


Keisarilliset vaunut ovat säilyneet ainakin kahdesta syystä. Ne olivat Suomen Valtionrautateiden rakennuttamia ja omistamia ja niitä säilytettiin vuodesta 1914 Kaipiaisten vaunuhallissa eikä enää Pietarissa, kuten aiemmin. Jos vaunut olisivat jääneet Pietariin, niiden kohtalo olisi ollut sama kuin kaikkien muidenkin keisarillisten vaunujen.
Keisarilliset vaunut ovat säilyneet ainakin kahdesta syystä. Ne olivat Suomen Valtionrautateiden rakennuttamia ja omistamia ja niitä säilytettiin vuodesta 1914 Kaipiaisten vaunuhallissa eikä enää Pietarissa, kuten aiemmin. Jos vaunut olisivat jääneet Pietariin, niiden kohtalo olisi ollut sama kuin kaikkien muidenkin keisarillisten vaunujen.

Versio 19. huhtikuuta 2009 kello 20.10

Kaipiainen on Kouvolan kaupunginosa ja taajama kaupungin itäosassa entisen Anjalankosken alueella. Taajaman kautta kulkee valtatie 6:n osuus Kouvola–Lappeenranta ja Riihimäki–Pietari-rata. Kaipiaisissa on noin 400 asukasta.

Historia

Ensimmäiset merkittävämmät maininnat paikkakunnasta ajoittuvat Kustaa III:n sotiin, jolloin paikkakunnalla käytiin Kaipiaisten taistelu. Kaipiaisten merkitys lisääntyi HelsinkiPietari-radan valmistuttua. Kaipiainen oli ehdolla Savon radan risteysasemaksi, joka sittemmin sijoittui Kouvolaan. Pitkään Kaipiainen toimi merkittävänä asemana, jossa Pietarista ja Helsingistä saapuvat junat kohtasivat. Kaipiaisissa on vieläkin Suomen ainoa saariasema. Henkilöjunien pysähdykset asemalla loppuivat jo 1977, kun paikallisliikenne lakkautettiin rataosuudella Kouvola-Simola-Lappeenranta.

Rautatiehistorista voidaan lisäksi mainita kapearaiteinen yhteys Tirvalle. 1900-luvun alkuvuosikymmeninä Tirvan teollisuus kuljetti tuotteitaan Kaipiaisten asemalle, ja sieltä eteenpäin. Tirvalla oli mm. myllynkivi- ja kimröökitehdas sekä saha. Tavaravaunujen lisäksi pienen höyryveturin perässä kulki usein myös pieni henkilövaunu. Kapearaiteisen radan raiteet on purettu, mutta vieläkin vanha ratalinja erottuu maastossa.

Kaipiaisten aseman vaunuhallit oli pitkään vanhojen höyryvetureiden säilytyspaikkana. Vielä 1930-40-luvuilla vaunuhalleilla säilytettiin Venäjän keisarin Suomen-matkoillaan käyttämää junaa, höyryveturia ja vaunuja. Nykyään ainoat maailmassa säilyneet Venäjän keisarilliset vaunut, on Hyvinkäällä, Suomen rautatiemuseossa. Nämä Venäjän keisarin ja Suomen suuriruhtinaan kulkuneuvot Suomen rautateille on rakennettu 1870-luvulla. Vaunuja on ollut kaikkiaan kuusi, mutta vain kolme niistä on säilynyt: keisarin vaunu, keisarinnan vaunu ja salonkivaunu.

Keisarilliset vaunut ovat säilyneet ainakin kahdesta syystä. Ne olivat Suomen Valtionrautateiden rakennuttamia ja omistamia ja niitä säilytettiin vuodesta 1914 Kaipiaisten vaunuhallissa eikä enää Pietarissa, kuten aiemmin. Jos vaunut olisivat jääneet Pietariin, niiden kohtalo olisi ollut sama kuin kaikkien muidenkin keisarillisten vaunujen.

Kaipiaisten puinen vaunuhalli purettiin katon romahdettua vuonna 1995. Tiilinen vesitorni ja osa veturitallista ovat vielä jäljellä.

Nykypäivä

Nykyisin Kaipiainen on tunnettu rautateidensä lisäksi teollisuudestaan ja jalkapallostaan. Kaipiaisissa on ala-aste, kauppa, Rosita-Baari ja Kaipiaisten VPK. Maineikkain ja menestyksellisin kaipiaislainen jalkapalloseura on Kaipiaisten Kajastus.

Nykymuotoinen Kaipiainen on voimakkaasti heikentynyt siitä mitä se oli 1970–1980-luvulla. Mainittuna ajanjaksona Kaipiaisissa asui huomattavasti enemmän ihmisiä. Ihmisten tarve olla palveluiden lähellä on koitunut myös Kaipiaisen tuhoksi. Tästä huolimatta Kaipiainen on yhä hyvin kaunis paikka asua. Kylää voidaan myös pitää turvallisena lapsiperheille.

Tämä kylään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.