Lasten seksuaalisuus

Lasten ja nuorten seksuaalisuus on hyvin ristiriitainen ja kiistelty aihe länsimaisessa seksuaalikulttuurissa. Vanhemmat pelkäävät aikuisten hyväksikäyttävän lapsia seksuaalisesti, minkä lisäksi lasten ja nuorten keskinäistä seksuaalista kanssakäymistä pidetään sopimattomana. Tutkijat ovat yhtä mieltä, että asiasta ei tiedetä tarpeeksi eikä voida sanoa edes, mikä on kulttuurisesti normaalia. Lasten seksuaalisuuteen liittyvien tabujen sekä moraalisten ja jopa laillisten ongelmien vuoksi asiaa ei ole juuri tutkittu.

Minkäänlaista luotettavaa tutkimustietoa asiasta ei ole sitten Kinseyn tutkimusten, jotka antoivat aiheesta runsaasti uutta tietoa.

Tutkijat pitävät yleisiä tutkimuksia usein heikkolaatuisina, koska tutkittujen lasten seksuaalinen käyttäytyminen saattaa vaihdella kulttuurista ja kasvatusyhteisöstä riippuen, minkä lisäksi erot kehityksessä ja seksuaaliset taipumukset sinänsä saattoivat vaihdella suurestikin tutkittujen ryhmien sisällä. Useissa tutkimuksissa keskityttiin aikuisiin, jotka yrittivät muistella lapsuuttaan. Tosiasiassa tutkimukset siis saattavat kuvata hyvinkin tarkasti erilaisia käyttäytymismalleja ja seksuaalisuuden ilmenemisen muotoja, mutta esiintymistiheydestä on lähes mahdoton saada luotettavaa kuvaa.

Havaintoja

Empiiristä tietoa lasten seksuaalisuudesta kerätään harvoin suorilla lasten haastatteluilla, koska asia on tabu. Sen sijaan tutkimuksia suoritetaan usein tarkkailemalla kolmannen osapuolen näkökulmasta ja retrospektiivisillä kertomuksilla. Lisäksi lasten seksuaalisuuden tutkimus lähes lakkasi 1980- ja 1990-luvuilla pedofiliatapausten yleistymisen myötä.

Lasten seksuaalisuus riippuu siten suuresti tarkkailijan havainnoista ja tulkinnasta. Havaintoihin vaikuttaa suuresti myös kulttuurillinen käsitys aseksuaalisesta lapsesta, jonka takia lasten seksuaalisuutta ei oteta huomioon tai se väärinkäsitetään tavalliseksi lasten leikiksi. Tutkimus painottuu siis siihen, miltä lasten seksuaalisuus vaikuttaa, eikä niinkään siihen, mitä se on. Myöskään minkäänlaista tilastollista mittapuuta lasten käytökselle ei tunneta, jos sellainen edes on olemassa (esimerkki: homoseksuaalisuus).

Seksuaalisuus varhaisessa lapsuudessa

Seksologia on samaa mieltä siitä, että ihminen kaipaa seksuaalisten tarpeidensa tyydyttymistä syntymästä vanhuuteen asti^lähde?. Miespuolisilla sikiöillä on tiedetty olevan erektioita ja naispuolisilla orgasmeja.

Alfred Kinseyn 1950-luvulla suorittamien tutkimusten mukaan lapset kykenevät saamaan orgasmeja viiden kuukauden ikäisestä ylöspäin. Tutkituista kolmevuotiaista lapsista tytöt masturboivat poikia useammin, luultavasti kehittyneempien motoristen taitojen takia. Vaginan kostumista tapahtui aivan kuten aikuisillakin naisilla. Pojat kykenivät kokemaan vain kuivia orgasmeja siihen asti, kunnes esimurrosiässä heidän siementuotantonsa alkaa. Lasten ja aikuisten orgasmeissa ei ole havaittu laadullisia eroja.

Määrässä lapset ja nuoret tuntuvat olevan aikuisia kykenevämpiä. Pojat kykenevät jopa moninkertaisiin orgasmeihin. Sukupuolielinten koskettelu ei ole ainoa tapa, millä lapset voivat saavuttaa orgasmin: myös reisien jännittäminen ja puristelu ja rytmikäs liikuttaminen saattaa riittää. Kinsey kuvailee kolmevuotiaalla tytöllä havaitsemaansa käytöstä: "Maatessaan mahallaan polvet ylhäällä, tyttö aloitti lantion rytmikkään liikuttelun. Hän työnteli lantiollaan noin sekunnin välein jalkojen pysyessä paikoillaan. Eteenpäintyönnöt olivat sulavia ja rytmikkäitä tauoten vain siksi aikaa, kun tyttö korjasi lantion alla olevaa nukkea parempaan asentoon sukupuolielimiään vasten. Takaisinvedot olivat haparoivia ja pakonomaisia. Työntöjä oli 44 sarjassa, lyhyt tauko, 87 työntöä, tauko ja lopuksi 10 työntöä, minkä jälkeen liike lakkasi. Ennen orgasmia tytön hengitys kävi raskaammaksi. Kyseisinä hetkinä hän keskittyi niin intensiivisesti, ettei huomannut mitään muuta. Silmät olivat lasittuneet tiettyyn pisteeseen. Orgasmia seurasi selkeä rentoutuminen. Toinen sarja alkoi kaksi minuuttia myöhemmin, johon kuului 48, 18 ja 57 työntöä jälleen lyhyillä tauoilla. Jännityksen tiivistyessä tyttö päästi huokauksia, mutta liikkeen lakattua keho rentoutui ja tyttö lakkasi kokonaan liikkumasta."jammu-setä

Vertaisryhmät

Heti, kun lasten sosiaalinen kanssakäyminen alkaa yleistyä, seksuaalinen tyydytys leviää vertaisryhmään (samanikäisiin). Lastenvälinen seksuaalinen kanssakäyminen on yleistä päiväkodeissa. Motivaationa on useimmiten seksuaalinen tyydytys toisten kehon tutkimisen jäädessä usein vähemmälle. Lapset usein menettävät mielenkiintonsa "leikkiin" tyydytettyään itsensä. Noin puolessa havaituista tapauksista kanssakäymisen kumppani oli samaa sukupuolta, mikä joidenkin tulkintojen mukaan viittaisi siihen, ettei ensisijainen vaikutin ole toisen kehon tutkiminen. Viidestä seitsemään ikävuoden iässä havaittu seksuaalinen kanssakäyminen väheni. On epäselvää, aiheutuiko tämä samaan aikaan kehittyvien häpeän tunteiden lisääntymisen myötä vai jatkoivatko lapset vain toimintaansa salassa.

Seksuaaliset fantasiat

Seksuaalisia fantasioita alkaa esiintyä kolmesta ikävuodesta eteenpäin. Fantasiat vaihtelevat suuresti, ja niiden yleisyys on epäselvää, mutta niillä on kuitenkin selkeä rooli lasten masturboinnissa.

Eräs aikuinen kertoi: "Kun olin seitsemän tai kahdeksan vanha, en tiennyt muuta erektioista, kuin että niitä ilmestyi ajatellessani sitä yhtä kivaa tyttöä. Myös sängyssä kääntyminen oli erektioiden aikana vaikeaa. En tajunnut kiihottumisen tarkoitusta, mutta olin kuitenkin kiihottunut."

Myös sadistisia ja väkivaltaisia fantasioita esiintyy: "Seksuaalisen kehitykseni myötä myös seksuaalisten fantasioiden luonne masturboinnin yhteydessä lisääntyi. Ne vaihtelivat tavallisesta yhdynnästä kovinkin väkivaltaisiin kuvitelmiin." 11-vuotias tyttö kertoi fantasiastaan, jossa ryhmä miehiä raiskasi hänet. Hän piti fantasiaa kiihottavana ja masturboi ajatellessaan sitä.

Tutkijat uskovat, että seksuaaliset mieltymykset ja niiden mukana seksuaalisten fantasioiden luonne määräytyy jo hyvin nuorena ja vakioituu kehityksen myötä. Tietyt homoseksuaalit ja pedofiilit ovat kertoneet jo nuorena havainneensa mielenkiintonsa tiettyyn sukupuoleen tai ikäryhmään. Myös seksuaalifantasiat ovat määräytyneet sen mukaan. Homoseksuaaliset poikalapset olivat seksuaalisessa kanssakäymisessä toisten poikalasten kanssa useammin kuin heteroseksuaaliset tyttölapset.

Seksuaaliset toiminnot

Seksuaaliset aktiviteetit vaihtelivat suuresti. Ne sisälsivät seksuaalisluonteisia halauksia, suutelua, sukupuolielinten tutkimista ja yksi- tai molemminpuolista masturbointia. Jopa yhdyntää tai ainakin yrityksiä havaittiin, tosin lapsilla ei kovin paljoa. Saksassa raportoitiin vuonna 2002 kaksikymmentä tunnettua tapausta 10-vuotiaan tytön abortista.

Lasten seksuaalisten partnerien valinta oli huomionarvoista. Suurin osa valinnoista oli satunnaisia. Kumppanit valittiin halukkuuden ja saatavuuden perusteella, eikä aikaisempaan läheisyyteen kiinnitetty huomiota. Lasten seksuaalisuus ei kuitenkaan ole täysin satunnaista, vaan osa on myös syviä ja rakastavia suhteita.

Seksuaalinen kehitys

Lasten aikaisia seksuaalisia aktiviteetteja pidetään tärkeänä pohjana myöhemmälle kehitykselle. Alle 18-kuukautisten vauvojen leikkiminen sukupuolielimillään on luotettava osoitus siitä, että vauva saa tarpeeksi fyysistä ja emotionaalista huomiota. Useat tutkimukset osoittivat, että jos vauva ei saanut tarpeeksi huomiota, myöskään sukupuolielimillä leikkimistä ei tapahtunut. Kaikki muut vauvat koskettelivat itseään.

Lapsuudessa osoitetun intensiivisen fyysisen huomion puutteen ja myöhemmin aikuisuudessa esiintyvän väkivaltaisen käytöksen suhde on selkeä. James W. Prescott osoitti 400 alkukantaisen ihmisen tutkimuksessa, että lapset, joilta kiellettiin fyysiset huomionosoitukset tai kasvatettiin seksuaalisesti suvaitsemattomassa ympäristössä, osoittivat väkivaltaista käyttäytymistä myöhemmin. Kyseinen käytös oli harvinaista toisessa ryhmässä. Myös länsimaissa tehdyt tutkimukset osoittavat, että suuri osa väkivaltaisista rikollisista tai seksuaalimurhaajista kasvoi seksuaalisesti tukahdutetussa ympäristössä.

Katso myös

• Rind et al. 1998. A meta-analytic examination of assumed properties of child sexual abuse using college samples

Lähteet

• Loretta Haroian, "Child Sexual Development", monograph prepared for student use at the Institute for Advanced Study of Human Sexuality, ca. 1985. Online copy by the Electronic Journal of Human Sexuality.
• Floyd M. Martinson, "Children and Sex, Part II: Childhood Sexuality", in Bullough, Vern Leroy & Bullough, Bonnie (eds.), Human Sexuality: An encyclopedia, New York: Garland Publishing, 1994, p. 111-116.
• Floyd M. Martinson, The Sexual Life of Children, Bergin & Garvey, 1994. ISBN 0-89789-376-X.
• David L. Weis, "Childhood Sexuality", in Robert T. Francoeur (ed.), The International Encyclopedia of Sexuality, New York: Continuum, 1997. Online Copy by the Magnus Hirschfeld Archive of Sexology.

Tämä artikkeli perustuu alun perin Geoff Birkyn www-sivuun "Ethical Treatment for All Youth: Youth sexuality"