Ero sivun ”Kiestinki” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kyzyl (keskustelu | muokkaukset)
lähteen mukaan rajoittuu myös Malinavaaran kuntaan
Rivi 82: Rivi 82:
'''Kiestinki'''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Venäjän federaation paikannimiä | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Vuosi = 2006 | Sivu = 96 | Tunniste = ISBN 952-5446-18-2}}</ref> ({{k-ru|Ке́стеньга|Kestenga}}) on kunta ja sen keskuksena toimiva taajama [[Louhen piiri]]ssä [[Karjalan tasavalta|Karjalan tasavallassa]] [[Venäjä]]llä. Aikaisempi Kiestingin kunta oli olemassa Venäjän keisarikunnan aikana.
'''Kiestinki'''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Venäjän federaation paikannimiä | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Vuosi = 2006 | Sivu = 96 | Tunniste = ISBN 952-5446-18-2}}</ref> ({{k-ru|Ке́стеньга|Kestenga}}) on kunta ja sen keskuksena toimiva taajama [[Louhen piiri]]ssä [[Karjalan tasavalta|Karjalan tasavallassa]] [[Venäjä]]llä. Aikaisempi Kiestingin kunta oli olemassa Venäjän keisarikunnan aikana.


Kiestingin maalaiskunta (ven. ''selskoje poselenije'') sijaitsee Louhen piirin itäosassa ja se on sekä Karjalan tasavallan pohjoisin että laajin kunta. Pohjoisessa se rajoittuu [[Murmanskin alue]]eseen, lännessä [[Tšuuppa|Tšuupan]], Louhen ja [[Ambarnyi]]n kuntiin, etelässä [[Luusalmi|Luusalmen]] ja [[Pääjärvi (taajama)|Pääjärven]] kuntiin sekä lännessä [[Suomi|Suomeen]] kuuluviin [[Kuusamo]]n ja [[Salla]]n kuntiin. Nykyinen Kiestingin kunta käsittää suunnilleen Venäjän keisarikunnan aikaisten Kiestingin ja [[Oulanka|Oulangan]] kuntien alueet sekä sen osan [[Kuusamo]]n kuntaa, jonka Suomi luovutti Neuvostoliitolle 1944.
Kiestingin maalaiskunta (ven. ''selskoje poselenije'') sijaitsee Louhen piirin itäosassa ja se on sekä Karjalan tasavallan pohjoisin että laajin kunta. Pohjoisessa se rajoittuu [[Murmanskin alue]]eseen, lännessä [[Malinavaara]]n, [[Tšuuppa|Tšuupan]], Louhen ja [[Ambarnyi]]n kuntiin, etelässä [[Luusalmi|Luusalmen]] ja [[Pääjärvi (taajama)|Pääjärven]] kuntiin<ref name="zakon">{{Verkkoviite | Osoite = http://gov.karelia.ru/gov/Legislation/lawbase.html?lid=3229 | Nimeke = Zakon Respubliki Karelija ”O gorodskih, selskih poselenijah v Respublike Karelija” | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 16.4.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref> sekä lännessä [[Suomi|Suomeen]] kuuluviin [[Kuusamo]]n ja [[Salla]]n kuntiin. Nykyinen Kiestingin kunta käsittää suunnilleen Venäjän keisarikunnan aikaisten Kiestingin ja [[Oulanka|Oulangan]] kuntien alueet sekä sen osan [[Kuusamo]]n kuntaa, jonka Suomi luovutti Neuvostoliitolle 1944.


== Maantiede ==
== Maantiede ==
Rivi 88: Rivi 88:


=== Taajamat ja kylät ===
=== Taajamat ja kylät ===
Kunnan hallinnollinen keskus on Kiestingin taajama. Sen lisäksi siihen kuuluvat [[Sohjana]]n, [[Suurijärvi|Suurijärven]], Tungjärven (ven. Тунгозеро, ''Tungozero''), Tuhkalan (ven. Тухкала) ja Uuden-Sohjanan (ven. Новый Софпорог, ''Novyi Sofporog'') taajamat sekä Kokkosalmen (ven. Коккосалма, ''Kokkosalma''), Niskan (ven. Зашеек, ''Zašejek'') ja Suvannon (ven. Кушеванда, ''Kuševanda'') kylät.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://gov.karelia.ru/gov/Legislation/lawbase.html?lid=3229 | Nimeke = Zakon Respubliki Karelija ”O gorodskih, selskih poselenijah v Respublike Karelija” | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 16.4.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref>
Kunnan hallinnollinen keskus on Kiestingin taajama. Sen lisäksi siihen kuuluvat [[Sohjana]]n, [[Suurijärvi|Suurijärven]], Tungjärven (ven. Тунгозеро, ''Tungozero''), Tuhkalan (ven. Тухкала) ja Uuden-Sohjanan (ven. Новый Софпорог, ''Novyi Sofporog'') taajamat sekä Kokkosalmen (ven. Коккосалма, ''Kokkosalma''), Niskan (ven. Зашеек, ''Zašejek'') ja Suvannon (ven. Кушеванда, ''Kuševanda'') kylät.<ref name="zakon" />


=== Kiestingin taajama ===
=== Kiestingin taajama ===

Versio 17. huhtikuuta 2009 kello 16.53

Kiestinki
Кестеньга, Kestenga

Koordinaatit: 65°53′15″N, 31°49′30″E

Valtio Venäjän federaatio
Tasavalta Karjalan tasavalta
Piiri Louhen piiri
Kylä perustettu 1550-luku
Nykyinen kunta 2006
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi maalaiskunta
 – kunnanjohtaja Tatjana Kornejeva[1]
Aikavyöhyke UTC+3
 – Kesäaika UTC+4
Postinumero 186664 [1]











Kiestinki[2] (ven. Ке́стеньга, Kestenga) on kunta ja sen keskuksena toimiva taajama Louhen piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä. Aikaisempi Kiestingin kunta oli olemassa Venäjän keisarikunnan aikana.

Kiestingin maalaiskunta (ven. selskoje poselenije) sijaitsee Louhen piirin itäosassa ja se on sekä Karjalan tasavallan pohjoisin että laajin kunta. Pohjoisessa se rajoittuu Murmanskin alueeseen, lännessä Malinavaaran, Tšuupan, Louhen ja Ambarnyin kuntiin, etelässä Luusalmen ja Pääjärven kuntiin[3] sekä lännessä Suomeen kuuluviin Kuusamon ja Sallan kuntiin. Nykyinen Kiestingin kunta käsittää suunnilleen Venäjän keisarikunnan aikaisten Kiestingin ja Oulangan kuntien alueet sekä sen osan Kuusamon kuntaa, jonka Suomi luovutti Neuvostoliitolle 1944.

Maantiede

Kiestingin kunnan alueella on useita suuria järviä, kuten Pääjärvi, Tuoppajärven pohjoisosa, Tiiksjärvi, Jelettijärvi, Paanajärvi, Kuntijärvi, Soukelojärvi, Ruvajärvi, Susijärvi, Tuntsajärvi, Kuukasjärvi ja Tavajärvi. Merkittävimmät joet ovat Tuoppajärvestä Pääjärveen laskeva Sohjananjoki, Suomen puolelta Paanajärven kautta Pääjärveen laskeva Oulankajoki ja Pääjärvestä Koutajärveen laskeva Koutajoki. Lähes kaikki kunnan vesistöt kuuluvat Koutajoen vesistöön. Kunnan alueella sijaitsee myös Karjalan tasavallan korkein kohta Nuorunen (576 m).

Taajamat ja kylät

Kunnan hallinnollinen keskus on Kiestingin taajama. Sen lisäksi siihen kuuluvat Sohjanan, Suurijärven, Tungjärven (ven. Тунгозеро, Tungozero), Tuhkalan (ven. Тухкала) ja Uuden-Sohjanan (ven. Новый Софпорог, Novyi Sofporog) taajamat sekä Kokkosalmen (ven. Коккосалма, Kokkosalma), Niskan (ven. Зашеек, Zašejek) ja Suvannon (ven. Кушеванда, Kuševanda) kylät.[3]

Kiestingin taajama

Kiestingin taajama sijaitsee Tuoppajärven pohjoisrannalla Louhesta Pääjärvelle vievän maantien ja rautatien varrella noin 65 kilometriä Louhesta länteen. Vuonna 1987 Kiestingin taajamassa oli noin 2 700 asukasta.[4] Kiestinkiläisten elinkeinoja ovat kettu- ja minkkitarhaus, metsäteollisuus ja kalanjalostus.[4] Paikkakunnalla järjestetään heinäkuussa Pohjoiskarjalaisten juhlat (Viena on karjalankielisen väestön keskuudessa Pohjois-Karjala).[4]

Historia

Kiestingin kylä on perustettu jo 1550-luvulla ja nimensä se sai metsänkaatajien iskujen äänistä. .[4] Historiallinen Kiestingin kunta sijaitsi Vienan Karjalan pohjoisosassa Arkangelin kuvernementin Kemin kihlakunnassa. Sen naapurikuntia olivat lännessä Oulanka, pohjoisessa Kouta, idässä Kieretti, kaakossa Vitsataipale ja etelässä Vaarakylä. Kunnan alue käsitti Tuoppajärven pohjoisrannikon ja Tiiksjärven ympäristön. Kuntaan kuuluneita kyliä olivat muun muassa Heinäjärvi, Jelettijärvi, Kananainen, Kiisjoki, Kokkosalmi, Käpäli, Lohilahti, Sohjana, Sohjanansuu ja Suvi-Suurijärvi. Aikaisemmin myös Vaarakylän kunta Tuoppajärven etelärannalta kuului Kiestinkiin.

Kunta lakkautettiin 1920-luvulla ja yhdistettiin Oulangan kunnan kanssa Kiestingin piiriksi vuonna 1927. Kiestingin piiri liitettiin sittemmin Louhen piirin, jossa Kiestingin taajaman ympäristö muodosti asutushallintoalueen. Kiestingin asutushallintoalueen naapureina olivat lännessä Sohjanan kylähallintoalue ja idässä Suurijärven kylähallintoalue. Kiestingin asutushallintoalueeseen kuului tuolloin Kokkosalmen kylä.[4]

Suomessa on Kiestingistä kotoisin olevia sukuja. Paljon entisiä kiestinkiläisiä asuu myös Siperian Omskin alueella ja Kazakstanissa, jonne he joutuivat Stalinin vainovuosina.

Jatkosota

Pääartikkeli: Kiestingin motti
Nikolaus von Falkenhorst ja Hjalmar Siilasvuo. Suomen armeijan kuva
Suomalaiset sotilaat torjuvat neuvostoliittolaisten vastahyökkäystä Kiestingin lähellä

Jatkosodassa suomalainen III armeijakunta valtasi Kiestingin elokuussa 1941 ja rintamavastuun ottaneet saksalaiset joukot vetäytyivät sieltä vasta syyskuussa 1944. Kiestingistä muodostui Pohjois-Suomen päärintama hyökkäyksen alun edistyessä paremmin kuin muualla. Luovuttiin Uhtualla (nyk. Kalevala) etenemisestä ja myös sieltä vedettiin joukkoja Kiestinkiin sodan kuluessa.

Sodan alkuvaiheissa saksalaiset joukot pyrkivät Kiestingistä kohti Louhea ja Muurmannin rataa, maantietä pitkin ja kokivat kovaa vastustusta. Suomalainen, everstiluutnantti Jussi Turtolan johtama ryhmä J eteni rautatielinjaa pitkin Kiestingistä kohti Louhea alkuun kohtaamatta vastusta. Suomalaiset etenevät melko lähelle Louhea, kun neuvostoliittolaisten vastarinta alkoi tiivistyä lisäjoukkojen myötä. Eteentyöntynyt suomalais-saksalainen tuhatlukuisen osasto kärsi huomattavia tappioita ns. Kiestingin motissa. Elokuussa 1941 motista lopulta vetäydyttiin ja rintamalinja asettui Kiestingin itäpuolelle. Talvella taistelutoiminta oli vähäisempää. Ensimmäinen rintamatalvi tuotti erityisesti saksalaisille suurta tuskaa. Kokonainen osasto saattoi palelluttaa jalkansa kasteltuaan ne vielä upottavilla soilla.

Huhtikuussa neuvostojoukot hyökkäsivät pohjoisesta kiertäen usean divisioonan voimin pyrkimyksenään katkaista suomalaisten ja saksalaisten huoltotie Suomeen. Tässä vaiheessa rintaman molemmin puolin arvioitiin olevan lähes 100 tuhatta sotilasta. Suomalaiset siirtivät Kiestinkiin liikeneviä apujoukkoja muilta rintamilta. Venäläisten hyökkäys torjuttiin lähellä Kiestinkiä ja saarrostusta yrittänyt vihollinen ajettiin sille suuria tappioita tuottaen takaisin Jelettijärven kannaksien kautta itään. Osittain suurvaltapolitiikasta johtuen, muun muassa Yhdysvaltojen mielipiteiden vuoksi, Mannerheim luopui ajatuksesta katkaista Murmanskin rata.

Lähteet

  1. a b Louhen piirin hallinnollinen jako Karjalan tasavalta. Viitattu 17.4.2009. (venäjäksi)
  2. Venäjän federaation paikannimiä, s. 96. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2.
  3. a b Zakon Respubliki Karelija ”O gorodskih, selskih poselenijah v Respublike Karelija” gov.karelia.ru. Viitattu 16.4.2009. (venäjäksi)
  4. a b c d e Karjalan tasavalta vuonna 1997. Jyväskylä: Yrityspalvelu Karelski, 1997. ISBN 952-90-8324-6.

Malline:Tynkä/Karjalan tasavalta {{#coordinates:}}: sivulla ei voi olla kuin yksi ensisijainen koordinaattimerkintä