Ero sivun ”Automaatioasentaja” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 194.252.191.192 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Kallerna tekemään versioon. |
|||
| Rivi 10: | Rivi 10: | ||
[[Luokka:Teknisen alan ammatit]] |
[[Luokka:Teknisen alan ammatit]] |
||
[[Luokka:Toisen asteen tutkinnot]] |
[[Luokka:Toisen asteen tutkinnot]] |
||
Johdanto |
|||
Automaatioasentaja vastaa teollisuuden elektronisten laitteiden ja järjestelmien asennuksesta, käyttöönotosta ja kunnossapidosta. Hän käsittelee ohjelmointi- ja automaatiolaitteita. Tyypillinen työympäristö on tuotantolaitos tai konepaja. Työssä tulee ymmärtää automaation merkitys tuotantojärjestelmälle. |
|||
Työtehtävät |
|||
Automaatioasentaja vastaa teollisuuden elektronisten laitteiden ja järjestelmien asennuksesta, käyttöönotosta ja kunnossapidosta. Hän liittää tietokoneita ohjelmointi- ja automaatiolaitteisiin, kaapeloi ja kytkee valvomolaitteita. Hänen tehtäviinsä kuuluu ohjelmoida automaatiojärjestelmiä, asentaa sähkömoottoreita, antureita, mittalaitteita ja prosessikaavioita, valvoa simulaattoreiden käyttöä ja osallistua vikapäivystyksen. |
|||
Automaatioasentaja voi erikoistua prosessiautomaatioon tai koneautomaatioon. Kiinteistöautomaatioon piiriin kuuluvat LVI-, automaatio- ja kulunvalvontalaitteiden asennus, huolto ja korjaus. Automaatioasentajan työ on usein vuorotyötä ja siihen sisältyy huoltopäivystystä. |
|||
Kun uusi teollisuuslaitos otetaan käyttöön, automaatioasentaja asentaa paikoilleen automaatiolaitteet. Toimivassa teollisuuslaitoksessa automaatioasentaja huolehtii automaatiojärjestelmien toimivuudesta, laatii seurantaraportteja sekä osallistuu automaatiojärjestelmien kehittämiseen muun henkilökunnan kanssa. |
|||
Työpaikat |
|||
Automaatioasentaja työskentelee prosessiteollisuudessa, teollisuusyrityksen tuotantolaitoksessa tai kiinteistöautomaatioon erikoistuneessa yrityksessä. Tyypillinen työympäristö on tuotantolaitos tai konepaja. Metalliteollisuuden lisäksi automaatioasentajia työskentelee paperi- ja puunjalostusteollisuudessa, kemianteollisuudessa ja elintarvikealalla. |
|||
Työn vaatimukset |
|||
Työssä tule ymmärtää automaation merkitys tuotantojärjestelmälle. Teknisen osaamisen lisäksi työssä tarvitaan yhteistyökykyä sekä vieraiden kielten hallintaa. Työntekijältä edellytetään omaksumiskykyä, itsenäisyyttä ja vastuullista. |
|||
Koulutus |
|||
Ammattioppilaitoksessa suoritettu sähköalan perustutkinto antaa hyvän pohjan ammattiin. Tutkinnot voidaan suorittaa myös näyttötutkintoina. Alalla järjestetään työvoimapoliittista aikuiskoulutusta. |
|||
Kelpoisuusehdot |
|||
Sähköturvallisuusalan säädösten mukaan sähkö- ja käyttötöitä saa itsenäisesti tehdä vain henkilö, jolla on riittävä ammattitaito. Sähköturvallisuusalan vastuuhenkilöllä tulee olla toimialueen kattava pätevyystodistus. |
|||
Palkkaus |
|||
Palkkauksen pohjana on perustuntipalkka. Työntekijä sijoitetaan hänen ammattiosaamisensa mukaiseen palkkaryhmään. Perustuntipalkan lisäksi työntekijälle maksetaan henkilökohtaista palkanosaa, joka määräytyy vuosittain käytävässä kehityskeskustelussa. |
|||
Automaatioasentajien ja -korjaajien säännöllisen työajan tuntipalkka oli keskimäärin 13,19 euroa v. 2006 (lähde: Tilastokeskus). |
|||
Työmarkkinat |
|||
(Työmarkkinatiedot koskevat koko ammattialaa, ne eivät rajoitu kuvattavaan ammattiin) |
|||
Elektroniikka- ja sähköteollisuus |
|||
Alan työllistymismahdollisuudet ovat myönteiset, työpaikat ja työtehtävät monipuolisia ja teknisesti jatkuvasti kehittyviä. Alan koulutuksen saaneiden työllisyysnäkymät ovat hyvät. Suomalaista osaamista arvostetaan maailmalla, osaajille on tarjolla työmahdollisuuksia lähes joka puolella. |
|||
Teknologiateollisuus palkkaa vuosittain 8 500 uutta taitajaa erilaisiin tehtäviin. Teknologiayritykset tarjoavat tulevaisuudessakin monenlaisia työmahdollisuuksia. Tulevaisuuden osaajista 7 500:lla tulee olla teknillinen peruskoulutus ja lopuilla lähinnä kaupallinen koulutus. Teknillisestä koulutuksesta puolet tulisi olla yliopisto- tai ammattikorkeakoulutasoisesti koulutettuja, toinen puoli toisen asteen ammattikoulutettuja. |
|||
Elektroniikka- ja sähköteollisuus työllisti vuonna 2004 Suomessa yhteensä yli 60 000 henkeä ja ulkomailla tytäryrityksissä lähes 70 000 henkeä. |
|||
Linkit |
|||
Linkki ammattialan kuvaukseen: Elektroniikka- ja sähköteollisuus |
|||
Lähinimikkeet |
|||
instrumenttiasentaja |
|||
kunnossapitoasentaja |
|||
Versio 15. huhtikuuta 2009 kello 10.44
Automaatioasentajan tavanomaisia työtehtäviä ovat mm. mittaus- ja säätöpiirien asennus, huolto-, viritys- ja kunnossapito. Automaatioasentajalta vaaditaan järjestelmien ja logiikoiden ohjelmointikykyä sekä toiminnallisten kokonaisuuksien ymmärtämistä. Automaatioasentajat työskentelevät paljon asennusliikkeissä, jotka tekevät "avaimet käteen" -palveluja. Automaatioasentajan koulutus sisältää myös paljon elektroniikkaa, sähkötekniikkaa sekä fysiikkaa. Automaatioasentajan peruskoulutuksen rinnalla voi suorittaa myös ylioppilastutkinnon (kaksoistutkinto).