Ero sivun ”Automaatioasentaja” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
4 109 merkkiä poistettu ,  12 vuotta sitten
p
Käyttäjän 194.252.191.192 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Kallerna tekemään versioon.
p (Käyttäjän 194.252.191.192 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Kallerna tekemään versioon.)
[[Luokka:Teknisen alan ammatit]]
[[Luokka:Toisen asteen tutkinnot]]
 
 
Johdanto
 
Automaatioasentaja vastaa teollisuuden elektronisten laitteiden ja järjestelmien asennuksesta, käyttöönotosta ja kunnossapidosta. Hän käsittelee ohjelmointi- ja automaatiolaitteita. Tyypillinen työympäristö on tuotantolaitos tai konepaja. Työssä tulee ymmärtää automaation merkitys tuotantojärjestelmälle.
 
Työtehtävät
 
Automaatioasentaja vastaa teollisuuden elektronisten laitteiden ja järjestelmien asennuksesta, käyttöönotosta ja kunnossapidosta. Hän liittää tietokoneita ohjelmointi- ja automaatiolaitteisiin, kaapeloi ja kytkee valvomolaitteita. Hänen tehtäviinsä kuuluu ohjelmoida automaatiojärjestelmiä, asentaa sähkömoottoreita, antureita, mittalaitteita ja prosessikaavioita, valvoa simulaattoreiden käyttöä ja osallistua vikapäivystyksen.
 
Automaatioasentaja voi erikoistua prosessiautomaatioon tai koneautomaatioon. Kiinteistöautomaatioon piiriin kuuluvat LVI-, automaatio- ja kulunvalvontalaitteiden asennus, huolto ja korjaus. Automaatioasentajan työ on usein vuorotyötä ja siihen sisältyy huoltopäivystystä.
 
Kun uusi teollisuuslaitos otetaan käyttöön, automaatioasentaja asentaa paikoilleen automaatiolaitteet. Toimivassa teollisuuslaitoksessa automaatioasentaja huolehtii automaatiojärjestelmien toimivuudesta, laatii seurantaraportteja sekä osallistuu automaatiojärjestelmien kehittämiseen muun henkilökunnan kanssa.
 
 
Työpaikat
 
Automaatioasentaja työskentelee prosessiteollisuudessa, teollisuusyrityksen tuotantolaitoksessa tai kiinteistöautomaatioon erikoistuneessa yrityksessä. Tyypillinen työympäristö on tuotantolaitos tai konepaja. Metalliteollisuuden lisäksi automaatioasentajia työskentelee paperi- ja puunjalostusteollisuudessa, kemianteollisuudessa ja elintarvikealalla.
 
Työn vaatimukset
 
Työssä tule ymmärtää automaation merkitys tuotantojärjestelmälle. Teknisen osaamisen lisäksi työssä tarvitaan yhteistyökykyä sekä vieraiden kielten hallintaa. Työntekijältä edellytetään omaksumiskykyä, itsenäisyyttä ja vastuullista.
 
Koulutus
 
Ammattioppilaitoksessa suoritettu sähköalan perustutkinto antaa hyvän pohjan ammattiin. Tutkinnot voidaan suorittaa myös näyttötutkintoina. Alalla järjestetään työvoimapoliittista aikuiskoulutusta.
 
Kelpoisuusehdot
 
Sähköturvallisuusalan säädösten mukaan sähkö- ja käyttötöitä saa itsenäisesti tehdä vain henkilö, jolla on riittävä ammattitaito. Sähköturvallisuusalan vastuuhenkilöllä tulee olla toimialueen kattava pätevyystodistus.
 
Palkkaus
 
Palkkauksen pohjana on perustuntipalkka. Työntekijä sijoitetaan hänen ammattiosaamisensa mukaiseen palkkaryhmään. Perustuntipalkan lisäksi työntekijälle maksetaan henkilökohtaista palkanosaa, joka määräytyy vuosittain käytävässä kehityskeskustelussa.
 
Automaatioasentajien ja -korjaajien säännöllisen työajan tuntipalkka oli keskimäärin 13,19 euroa v. 2006 (lähde: Tilastokeskus).
 
Työmarkkinat
 
(Työmarkkinatiedot koskevat koko ammattialaa, ne eivät rajoitu kuvattavaan ammattiin)
 
Elektroniikka- ja sähköteollisuus
 
Alan työllistymismahdollisuudet ovat myönteiset, työpaikat ja työtehtävät monipuolisia ja teknisesti jatkuvasti kehittyviä. Alan koulutuksen saaneiden työllisyysnäkymät ovat hyvät. Suomalaista osaamista arvostetaan maailmalla, osaajille on tarjolla työmahdollisuuksia lähes joka puolella.
 
Teknologiateollisuus palkkaa vuosittain 8 500 uutta taitajaa erilaisiin tehtäviin. Teknologiayritykset tarjoavat tulevaisuudessakin monenlaisia työmahdollisuuksia. Tulevaisuuden osaajista 7 500:lla tulee olla teknillinen peruskoulutus ja lopuilla lähinnä kaupallinen koulutus. Teknillisestä koulutuksesta puolet tulisi olla yliopisto- tai ammattikorkeakoulutasoisesti koulutettuja, toinen puoli toisen asteen ammattikoulutettuja.
 
Elektroniikka- ja sähköteollisuus työllisti vuonna 2004 Suomessa yhteensä yli 60 000 henkeä ja ulkomailla tytäryrityksissä lähes 70 000 henkeä.
 
 
 
Linkit
 
Linkki ammattialan kuvaukseen: Elektroniikka- ja sähköteollisuus
 
 
Lähinimikkeet
 
instrumenttiasentaja
kunnossapitoasentaja

Navigointivalikko