Ero sivun ”Painevesireaktori” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: ar:مفاعل الماء المضغوط |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Wwer-1000-scheme.png|350px|thumb|'''Venäläinen VVER-painevesireaktori'''. 1 säätösauvakoneisto, 2. reaktoripaineastian kansi, 3. reaktoripaineastia, 4.vesikierron sisään- ja ulostulot, 5. |
[[Kuva:Wwer-1000-scheme.png|350px|thumb|'''Venäläinen VVER-painevesireaktori'''. 1 säätösauvakoneisto, 2. reaktoripaineastian kansi, 3. reaktoripaineastia, 4.vesikierron sisään- ja ulostulot, 5. sisään tuleva vesi virtaa paineastian alle, 6. reaktorisydän, jossa [[ydinpolttoaine]], 7. kanavat joissa vesi lämpenee.]] |
||
'''Painevesireaktori (PWR)''' ({{k-en|Pressurized Water Reactor}}) on [[ydinreaktori]]tyyppi, jossa korkeapaineinen vesi jäähdyttää reaktorin ydintä. Painevesi-nimitys tulee siitä, että jäähdytysvesi on niin korkeassa paineessa (usein yli sata [[baari |
'''Painevesireaktori (PWR)''' ({{k-en|Pressurized Water Reactor}}) on [[ydinreaktori]]tyyppi, jossa korkeapaineinen vesi jäähdyttää reaktorin ydintä. Painevesi-nimitys tulee siitä, että jäähdytysvesi on niin korkeassa paineessa (usein yli sata [[baari]]a), ettei se höyrysty, vaikka sen lämpötila kohoaa useisiin satoihin asteisiin. |
||
Painevesireaktorit käyttävät kahta erillistä jäähdytysvesijärjestelmää. Ensiö eli [[primääripiiri |
Painevesireaktorit käyttävät kahta erillistä jäähdytysvesijärjestelmää. Ensiö eli [[primääripiiri]]ssä kiertävä vesi jäähdyttää reaktoria, josta kuumentunut jäähdytysvesi johdetaan [[höyrystin|höyrystimiin]]. Höyrystimissä ensiöpiirin kuuma vesi höyrystää toisio eli [[sekundääripiiri]]n vettä. Höyrystimen jälkeen jäähtynyt ensiöpiirin vesi palaa takaisin reaktoriin uudelleen kuumennettavaksi ja toisiopiirin puolella syntynyt höyry johdetaan sähköä tuottaviin [[turbiini|turbiineihin]]. Painevesireaktoria säädetään säätösauvakoneiston avulla. Säätösauvojen lisääminen reaktoriin hillitsee reaktiota ja niiden poistaminen kiihdyttää sitä. |
||
::[[Kuva:PWR1.png|320px|Ydinvoimalan toimintaperiaate]] |
::[[Kuva:PWR1.png|320px|Ydinvoimalan toimintaperiaate]] |
||
Painevesireaktori on yleensä hieman [[kiehutusvesireaktori]]a parempi hyötysuhteeltaan ja turbiinien huolto on helpompaa kun käytön aikana aktivoituva reaktorin jäähdytysvesi ei kulje niiden kautta. |
Painevesireaktori on yleensä hieman [[kiehutusvesireaktori]]a parempi hyötysuhteeltaan ja turbiinien huolto on helpompaa kun käytön aikana aktivoituva reaktorin jäähdytysvesi ei kulje niiden kautta. |
||
Painevesireaktori kehitettiin alun perin laivastokäyttöön Yhdysvalloissa [[Westinghouse]]n Bettis Atomic Power Laboratoryssa. Painevesireaktoreita käytetään edelleen laivoissa ja [[ydinvoima|voimalaitoskäytössä]] siitä on tullut maailman yleisin reaktorityyppi. Painevesireaktoreita valmistavat mm. [[Westinghouse]], [[General Electric]] ja yhteiseurooppalainen [[Areva|Areva NP]] (ent. Framatome ANP), joka toimittaa myös painevesireaktoriin pohjautuvan [[European Pressurized Reactor|EPR-reaktorin]] [[ |
Painevesireaktori kehitettiin alun perin laivastokäyttöön Yhdysvalloissa [[Westinghouse]]n Bettis Atomic Power Laboratoryssa. Painevesireaktoreita käytetään edelleen laivoissa ja [[ydinvoima|voimalaitoskäytössä]] siitä on tullut maailman yleisin reaktorityyppi. Painevesireaktoreita valmistavat mm. [[Westinghouse]], [[General Electric]] ja yhteiseurooppalainen [[Areva|Areva NP]] (ent. Framatome ANP), joka toimittaa myös painevesireaktoriin pohjautuvan [[European Pressurized Reactor|EPR-reaktorin]] [[Olkiluodon ydinvoimalaitos|Olkiluoto 3]]:een. [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]] suunniteltu VVER (Veda-Vodanoi Energetitsheski Reaktor) on myös tyypiltään painevesireaktori. Suomessa on kaksi VVER-reaktoria [[Loviisan ydinvoimalaitos|Loviisan voimalaitoksella]]. |
||
{{Ydintekniikka}} |
{{Ydintekniikka}} |
||
[[Luokka:Ydinreaktorityypit]] |
[[Luokka:Ydinreaktorityypit]] |
||
Versio 30. maaliskuuta 2009 kello 18.33
Painevesireaktori (PWR) (engl. Pressurized Water Reactor) on ydinreaktorityyppi, jossa korkeapaineinen vesi jäähdyttää reaktorin ydintä. Painevesi-nimitys tulee siitä, että jäähdytysvesi on niin korkeassa paineessa (usein yli sata baaria), ettei se höyrysty, vaikka sen lämpötila kohoaa useisiin satoihin asteisiin.
Painevesireaktorit käyttävät kahta erillistä jäähdytysvesijärjestelmää. Ensiö eli primääripiirissä kiertävä vesi jäähdyttää reaktoria, josta kuumentunut jäähdytysvesi johdetaan höyrystimiin. Höyrystimissä ensiöpiirin kuuma vesi höyrystää toisio eli sekundääripiirin vettä. Höyrystimen jälkeen jäähtynyt ensiöpiirin vesi palaa takaisin reaktoriin uudelleen kuumennettavaksi ja toisiopiirin puolella syntynyt höyry johdetaan sähköä tuottaviin turbiineihin. Painevesireaktoria säädetään säätösauvakoneiston avulla. Säätösauvojen lisääminen reaktoriin hillitsee reaktiota ja niiden poistaminen kiihdyttää sitä.
Painevesireaktori on yleensä hieman kiehutusvesireaktoria parempi hyötysuhteeltaan ja turbiinien huolto on helpompaa kun käytön aikana aktivoituva reaktorin jäähdytysvesi ei kulje niiden kautta.
Painevesireaktori kehitettiin alun perin laivastokäyttöön Yhdysvalloissa Westinghousen Bettis Atomic Power Laboratoryssa. Painevesireaktoreita käytetään edelleen laivoissa ja voimalaitoskäytössä siitä on tullut maailman yleisin reaktorityyppi. Painevesireaktoreita valmistavat mm. Westinghouse, General Electric ja yhteiseurooppalainen Areva NP (ent. Framatome ANP), joka toimittaa myös painevesireaktoriin pohjautuvan EPR-reaktorin Olkiluoto 3:een. Neuvostoliitossa suunniteltu VVER (Veda-Vodanoi Energetitsheski Reaktor) on myös tyypiltään painevesireaktori. Suomessa on kaksi VVER-reaktoria Loviisan voimalaitoksella.