Ero sivun ”Piilevät” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Albval (keskustelu | muokkaukset)
äh
Albval (keskustelu | muokkaukset)
takson korjaus
Rivi 1: Rivi 1:
{{Taksonomia/protistit
{{Taksonomia/kasvit
| nimi=Piilevät
| nimi=Piilevät
| kuva=Diatoms_through_the_microscope.jpg
| kuva=Diatoms_through_the_microscope.jpg
| kuvateksti=Erilaisia meressä eläviä piileviä [[mikroskooppi]]kuvassa.
| kuvateksti=Erilaisia meressä eläviä piileviä [[mikroskooppi]]kuvassa.
| domeeni = [[Aitotumaiset]] ''Eucarya''
| domeeni = [[Aitotumaiset]] ''Eucarya''
| kunta = ''[[Chromalveolata]]''
| kunta = [[Kasvit]] ''Plantae''
| alakunta = ''[[Chromista]]''
| kaari = [[Ruskeat levät]] ''Heterokontophyta''
| luokka = '''Piilevät''' ''Bacillariophyta''
| kaari = '''Piilevät''' ''Bacillariophyta''<ref>Taksonomian lähde [http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=2286 ITIS]. Viitattu 29.3.2009</ref>
| jako = Alaluokat
| jako = Alakaaret
| jaot = * ''Fragillariophyceae''
| jaot = * ''Fragillariophyceae''
* ''Bacillariophyceae''
* ''Bacillariophyceae''
Rivi 15: Rivi 15:
}}
}}


'''Piilevät''' eli '''diatomit''' (''Bacillariophyta'') on [[ruskeat levät|ruskeisiin leviin]] kuuluva leväryhmä, johon kuuluu yleisimmän käsityksen mukaan noin 20 000 - 100 000 lähinnä yksisoluista lajia. Ryhmä on lähteestä riippuen esitetty sekä kaari- että alakaaritason ja myös luokkatason [[taksoni]]na. Piileviä esiintyy kaikissa maailman vesissä; etenkin viileissä merissä ne muodostavat merkittävän osan kasvi[[plankton]]ista. Piilevät ovat saaneet nimensä [[piidioksidi]]sta koostuvasta [[soluseinä]]stään, joka muodostaa levälle kaksiosaisen kuoren. Piilevät ovat tavallisesti väriltään ruskehtavia ja muodoltaan silmiinpistävän symmetrisiä.
'''Piilevät''' eli '''diatomit''' (''Bacillariophyta'') on leväryhmä, johon kuuluu yleisimmän käsityksen mukaan noin 20 000 - 100 000 lähinnä yksisoluista lajia. Ryhmä on lähteestä riippuen esitetty sekä kaari- että alakaaritason ja myös luokkatason [[taksoni]]na. Piileviä esiintyy kaikissa maailman vesissä; etenkin viileissä merissä ne muodostavat merkittävän osan kasvi[[plankton]]ista. Piilevät ovat saaneet nimensä [[piidioksidi]]sta koostuvasta [[soluseinä]]stään, joka muodostaa levälle kaksiosaisen kuoren. Piilevät ovat tavallisesti väriltään ruskehtavia ja muodoltaan silmiinpistävän symmetrisiä.


Piilevät lisääntyvät lähinnä suvuttomasti jakautumalla kahtia, jolloin rasian tavoin limittäin sijaitsevat piikuoren puolikkaat erkanevat toisistaan ja näin syntyneet tytärsolut kasvattavat pienemmän kuoripuoliskon alkuperäisen sisään. Sukupolvien kuluessa uusien piilevien koko pienenee jopa 60 prosenttia muutamassa kuukaudessa, kunnes minimikoon saavutettuaan levät synnyttävät (yleensä suvullisesti) [[itiö]]itä, jotka kasvavat jälleen normaalikokoisiksi soluiksi ja sykli alkaa uudelleen.
Piilevät lisääntyvät lähinnä suvuttomasti jakautumalla kahtia, jolloin rasian tavoin limittäin sijaitsevat piikuoren puolikkaat erkanevat toisistaan ja näin syntyneet tytärsolut kasvattavat pienemmän kuoripuoliskon alkuperäisen sisään. Sukupolvien kuluessa uusien piilevien koko pienenee jopa 60 prosenttia muutamassa kuukaudessa, kunnes minimikoon saavutettuaan levät synnyttävät (yleensä suvullisesti) [[itiö]]itä, jotka kasvavat jälleen normaalikokoisiksi soluiksi ja sykli alkaa uudelleen.
Rivi 24: Rivi 24:
* [[Jouko Rikkinen|Rikkinen, Jouko]]: Leviä, sieniä ja leväsieniä. Yliopistopaino, 1999. ISBN: 9789515703637
* [[Jouko Rikkinen|Rikkinen, Jouko]]: Leviä, sieniä ja leväsieniä. Yliopistopaino, 1999. ISBN: 9789515703637
* CD-Facta 2005
* CD-Facta 2005

===Viitteet===
{{Viitteet}}


<references/>
<references/>

Versio 29. maaliskuuta 2009 kello 18.15

Piilevät
Erilaisia meressä eläviä piileviä mikroskooppikuvassa.
Erilaisia meressä eläviä piileviä mikroskooppikuvassa.
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Chromista
Kaari: Piilevät Bacillariophyta[1]
Alakaaret
  • Fragillariophyceae
  • Bacillariophyceae
  • Cosinodiscophyceae
Katso myös

  Piilevät Wikispeciesissä
  Piilevät Commonsissa

Piilevät eli diatomit (Bacillariophyta) on leväryhmä, johon kuuluu yleisimmän käsityksen mukaan noin 20 000 - 100 000 lähinnä yksisoluista lajia. Ryhmä on lähteestä riippuen esitetty sekä kaari- että alakaaritason ja myös luokkatason taksonina. Piileviä esiintyy kaikissa maailman vesissä; etenkin viileissä merissä ne muodostavat merkittävän osan kasviplanktonista. Piilevät ovat saaneet nimensä piidioksidista koostuvasta soluseinästään, joka muodostaa levälle kaksiosaisen kuoren. Piilevät ovat tavallisesti väriltään ruskehtavia ja muodoltaan silmiinpistävän symmetrisiä.

Piilevät lisääntyvät lähinnä suvuttomasti jakautumalla kahtia, jolloin rasian tavoin limittäin sijaitsevat piikuoren puolikkaat erkanevat toisistaan ja näin syntyneet tytärsolut kasvattavat pienemmän kuoripuoliskon alkuperäisen sisään. Sukupolvien kuluessa uusien piilevien koko pienenee jopa 60 prosenttia muutamassa kuukaudessa, kunnes minimikoon saavutettuaan levät synnyttävät (yleensä suvullisesti) itiöitä, jotka kasvavat jälleen normaalikokoisiksi soluiksi ja sykli alkaa uudelleen.

Vanhimmat tunnetut piilevien fossiilit ovat peräisin varhaiselta jurakaudelta; eniten fossiileja syntyi liitukaudella. Kuolleiden piilevien piikuoret ovat aikojen kuluessa valuneet valtamerten pohjiin ja muodostaneet sinne piimaata.

Lähteet

  • Rikkinen, Jouko: Leviä, sieniä ja leväsieniä. Yliopistopaino, 1999. ISBN: 9789515703637
  • CD-Facta 2005

Viitteet

  1. Taksonomian lähde ITIS. Viitattu 29.3.2009