Ero sivun ”Anabarin kansallinen ulus” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p l |
Anr (keskustelu | muokkaukset) p w. nbsp |
||
Rivi 32: | Rivi 32: | ||
*[[Ebeleex]] |
*[[Ebeleex]] |
||
*[[Saaskylaax]] |
*[[Saaskylaax]] |
||
*[[Ürüŋ Xaja ( |
*[[Ürüŋ Xaja (Anaabyrin uluus)|Ürüŋ Xaja]] |
||
== Väestö == |
== Väestö == |
||
Vuonna [[1989]] uluusin asukasluku oli noin 4 |
Vuonna [[1989]] uluusin asukasluku oli noin 4 000 ja väestöstä oli [[jakuutit|jakuutteja]] 37 [[prosentti]]a, [[venäläiset|venäläisiä]] 27,8 prosenttia, [[evenkit|evenkejä]] 9,4 prosenttia, [[evenit|evenejä]] 2,4 prosenttia, [[jukagiirit|jukagiirejä]] 0,2 prosenttia, [[tšuktšit|tšuktšeja]] 0,1 prosenttia ja muita 23,1 prosenttia.<ref name="sitc.ru">[http://www.sitc.ru/monitoring/anabar/index.shtml Tietoa Anaabyrin uluusista]</ref> Alueella harjoitetaan [[poronhoito]]a, kalastusta ja turkiseläinten metsästystä.<ref name="Yakutiatravel.com - Anabar uluss"/> |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
Versio 27. maaliskuuta 2009 kello 19.05
Анаабыр улууһа Анабарский улус |
|
---|---|
Valtio | Venäjän federaatio |
Tasavalta | Saha |
Hallinto | |
– hallinnollinen keskus | Saaskylaax |
Pinta-ala | 55 600 km² |
Väkiluku (1995) | 4 000 |
– väestötiheys | 0,07 as./km² |
Anaabyrin uluus (jak. Анаабыр улууһа, Anaabyr uluuha, ven. Анабарский улус, Anabarski ulus) on hallinnollinen alue Sahan tasavallan luoteisimmassa osassa Laptevinmeren rannikolla Venäjällä. Uluus sijaitsee Anabarin alajuoksun ympärillä. Manneralueen lisäksi alueeseen kuuluu muutama saari Laptevinmerestä. Anaabyrin uluus rajoittuu lännessä Sahan naapurialueeseen Taimyrin autonomiseen piirikuntaan, etelässä Ölöönin uluusiin, idässä Buluŋin uluusiin ja pohjoisessa Laptevinmereen. Uluuhan pinta-ala on 55 600 km² ja vuonna 1995 asukasluku oli 4 000.[1]
Osat
Uluusin hallinnollinen keskus on Saaskylaax. Tämäm lisäksi uluusissa on kaksi muuta kyläaluetta. Yhteensä näissä kyläalueissa on neljä asutusta.[1]
Kyläalueet:
Väestö
Vuonna 1989 uluusin asukasluku oli noin 4 000 ja väestöstä oli jakuutteja 37 prosenttia, venäläisiä 27,8 prosenttia, evenkejä 9,4 prosenttia, evenejä 2,4 prosenttia, jukagiirejä 0,2 prosenttia, tšuktšeja 0,1 prosenttia ja muita 23,1 prosenttia.[2] Alueella harjoitetaan poronhoitoa, kalastusta ja turkiseläinten metsästystä.[1]
Lähteet
Aiheesta muualla
Kaupunkipiirikunnat: Jakutsk | Žatai
Piirit ja ulusit: Abyi | Aldan | Allaiha | Amga | Anabarin kansallinen | Bulun | Bytantain evenien kansallinen | Gornyi | Hangalass | Kobjai | Megino-Kangalass | Lensk | Mirnyi | Moma | Nam | Nerjungri | Nižnekolymsk | Njurba | Oimjakon | Olenjokin kansallinen | Oljokminsk | Srednekolymsk | Suntar | Tatta | Tompo | Tšuraptša | Ust-Aldan | Ust-Jansk | Ust-Maja | Verhnekolymsk | Verhneviljuisk | Verhojansk | Viljuisk | Žiganskin kansallinen