Ero sivun ”Pupilli” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p +kuvateksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Iris.eye.225px.jpg|thumb|Pupilli on silmän värikalvon keskellä oleva pyöreä reikä.]]
[[Kuva:Iris.eye.225px.jpg|thumb|Pupilli on silmän värikalvon keskellä oleva pyöreä reikä.]]


'''Pupilli''' ([[Latina|latinasta]]) on [[värikalvo]]n keskellä oleva pyöreä reikä [[silmä]]n etu- ja takaosan välillä. Värikalvossa olevien [[lihas]]ten avulla pupillin laajuutta voidaan vaihdella ja siten säädellä verkkokalvolle tulevaa [[valo]]määrää. Pupilli suurenee hämärässä valaistuksessa, jotta [[verkkokalvo]]lle saataisiin kerättyä suurempi määrä valoa. Kirkaassa valaistuksessa pupilli taas pienenee.
'''Pupilli''' ([[Latina|latinasta]]) on [[värikalvo]]n keskellä oleva pyöreä reikä [[silmä]]n etu- ja takaosan välillä. Värikalvossa olevien [[lihas]]ten avulla pupillin laajuutta voidaan vaihdella ja siten säädellä verkkokalvolle tulevaa [[valo]]määrää. Pupilli suurenee hämärässä valaistuksessa värikalvon supistuessa, jotta [[verkkokalvo]]lle saataisiin kerättyä suurempi määrä valoa. Kirkaassa valaistuksessa pupilli taas näyttää pienenevän, kun värikalvo laajenee.


Pupilli näyttää mustalta, koska siihen saapuva valo [[absorptio|absorboituu]] suurimmaksi osaksi silmän sisäosan [[kudos|kudoksiin]]. Kirkkaassa valossa ihmisen pupillin halkaisija on noin 1,5 millimetriä, hämärässä jopa kahdeksan millimetriä.
Pupilli näyttää mustalta, koska siihen saapuva valo [[absorptio|absorboituu]] suurimmaksi osaksi silmän sisäosan [[kudos|kudoksiin]]. Kirkkaassa valossa ihmisen pupillin halkaisija on noin 1,5 millimetriä, hämärässä jopa kahdeksan millimetriä.

Versio 24. maaliskuuta 2009 kello 23.00

Pupilli on silmän värikalvon keskellä oleva pyöreä reikä.

Pupilli (latinasta) on värikalvon keskellä oleva pyöreä reikä silmän etu- ja takaosan välillä. Värikalvossa olevien lihasten avulla pupillin laajuutta voidaan vaihdella ja siten säädellä verkkokalvolle tulevaa valomäärää. Pupilli suurenee hämärässä valaistuksessa värikalvon supistuessa, jotta verkkokalvolle saataisiin kerättyä suurempi määrä valoa. Kirkaassa valaistuksessa pupilli taas näyttää pienenevän, kun värikalvo laajenee.

Pupilli näyttää mustalta, koska siihen saapuva valo absorboituu suurimmaksi osaksi silmän sisäosan kudoksiin. Kirkkaassa valossa ihmisen pupillin halkaisija on noin 1,5 millimetriä, hämärässä jopa kahdeksan millimetriä.

Eläinten pupillit toimivat periaatteessa samalla tavalla kuin ihmisen mutta muodossa on lajikohtaisia eroja. Kissalla pupilli supistuu kapeaksi pystyraoksi ja syyksi on arveltu tarvetta nähdä hyvin ylös ja alas (lintuja ja hiiriä). Monilla kasvinsyöjillä pupilli on vaakasuoraan soikea, koska saaliseläimille on eduksi laaja näkökenttä. Vaikka pupilli olisi kirkkaassa valossa supistunut, horisontin suuntainen pupillin rako auttaa havaisemaan petoeläimet. Hevosen pupillin reunassa on pieniä ulokkeita, joiden tehtävänä on ilmeisesti varjostaa liian kirkkaalta auringonpaisteelta. Alpakoilla ja laamoilla pupilli voi supistua niin paljon, että vain pupillin päihin jää pienet aukot. Sopeutuma lienee sopeutuma erittäin voimakkaaseen auringon säteilyyn ylhäällä vuoristossa. Hylkeillä pupilli supistuu pinnalla pieneksi pyöreäksi aukoksi. Hylkeiden silmän linssi on lähes pallomaisen pyöreä ja tarkoitettu veden alla näkemiseen, pinnalla hylkeet ovat hyvin likinäköisiä. Pienen pupillin läpi katsotaan vain linssin keskiosalla, jolloin reuna-alueiden voimakas taittuminen jää pois.

Tämä anatomiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.