Ero sivun ”Salmonelloosi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Käyttäjän 80.220.235.108 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Otrfan tekemään versioon. |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
Suomessa salmonellaa esiintyy ihmisillä 2200-2700 tapausta vuosittain. Määrä on merkittävästi korkeampi kuin muissa EU-maissa keskimäärin. Suomesta on raportoitu noin 52 tapausta 100 000 asukasta kohden EU-maiden keskiarvon ollessa n. 31 tapausta.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = European Food Safety Authority | Nimeke = The Community Summary Report on Trends and Sources of Zoonoses and Zoonotic Agents in the European Union in 2007 | Osoite = http://efsa.europa.eu/cs/BlobServer/Report/2007_Zoonoses_Community_Summary_Report,0.pdf?ssbinary=true | Tiedostomuoto = PDF | Selite = Sivu 15 | Julkaisija = The EFSA Journal | Ajankohta = 20.1.2009 | Viitattu = 30.1.2009 | Kieli = {{en}} }}</ref> Suomessa useimmat tapaukset saadaan tartuntoina ulkomailta, kaikkein useimmin Thaimaasta. Muissa Euroopan maissa tartuntalähteitä ei aina tilastoida. |
Suomessa salmonellaa esiintyy ihmisillä 2200-2700 tapausta vuosittain. Määrä on merkittävästi korkeampi kuin muissa EU-maissa keskimäärin. Suomesta on raportoitu noin 52 tapausta 100 000 asukasta kohden EU-maiden keskiarvon ollessa n. 31 tapausta.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = European Food Safety Authority | Nimeke = The Community Summary Report on Trends and Sources of Zoonoses and Zoonotic Agents in the European Union in 2007 | Osoite = http://efsa.europa.eu/cs/BlobServer/Report/2007_Zoonoses_Community_Summary_Report,0.pdf?ssbinary=true | Tiedostomuoto = PDF | Selite = Sivu 15 | Julkaisija = The EFSA Journal | Ajankohta = 20.1.2009 | Viitattu = 30.1.2009 | Kieli = {{en}} }}</ref> Suomessa useimmat tapaukset saadaan tartuntoina ulkomailta, kaikkein useimmin Thaimaasta. Muissa Euroopan maissa tartuntalähteitä ei aina tilastoida. |
||
almonella |
|||
Mikä on salmonella? |
|||
Salmonellat ovat yleisiä eläinten kantamia bakteereja. Salmonellat voivat aiheuttaa suolisto- ja yleisinfektioita ja niitä tunnetaan yli 2 000 serotyyppiä. Yleisimmät Suomessa ihmisille tautia aiheuttavat salmonellan serotyypit ovat Enteritidis ja Typhimurium. |
|||
Suoliston salmonellainfektion yleisimmät oireet ovat ripuli ja kuume. Itämisaika on 6-72 tuntia. Ripulioireet kestävät 4-10 päivää. Oireeton kantajuus loppuu yleensä 4-5 viikon kuluessa, mutta voi kestää 10 prosentilla potilaista 10-12 viikkoa ja alle prosentilla jopa yli vuoden. Salmonellaan sairastuneista vastasyntyneistä puolet säilyy kantajina useita kuukausia. Tartunnan saaneista suomalaisista aikuisista jopa 10 prosentille kehittyy reaktiivinen niveltulehdus. |
|||
Miten salmonella todetaan? |
|||
Salmonellabakteeri voidaan viljellä ulostenäytteestä. Mikäli äkilliseen vatsatautiin sairastuneelta henkilöltä otetaan ulostenäyte, tutkitaan siitä yleensä salmonella-, kampylo-, shigella- ja yersiniabakteerit. Oireetonta salmonellakantajuutta selvitettäessä voidaan pyytää pelkästään ulosteen salmonellaviljely. Ulostenäytteet tulee ottaa ennen mahdollisen mikrobilääkityksen aloittamista. |
|||
Miten tartunta tapahtuu ? |
|||
Salmonella leviää yleensä ihmisen tai eläimen ulosteella saastuneiden elintarvikkeiden tai veden välityksellä, mutta se voi tarttua myös ihmisestä toiseen, jos esim. käsihygienia on puutteellinen. Lemmikkieläimet, erityisesti matelijat, voivat myös olla tartunnanlähteenä. Tavallisimpia tartunnanlähteitä ovat mm. huonosti kypsennetty tai raaka liha, pastöroimaton maito ja idut. |
|||
Miten salmonellaa voi välttää ? Kuvassa ulkovessa |
|||
Yleiset suositukset |
|||
–Kypsennä kaikki liha huolellisesti |
|||
–Pese raa’at vihannekset huolellisesti ennen syöntiä |
|||
–Säilytä kypsentämätön liha erillään vihanneksista, kypsennetyistä ruoista ja valmisruoista |
|||
–Vältä pastöroimatonta maitoa ja siitä valmistettuja tuotteita |
|||
–Pese kädet, veitset ja leikkuulaudat käsiteltyäsi niillä yllämainittuja tuotteita |
|||
Suositukset sairastuneelle jottei tartunta leviä edelleen |
|||
–Pese kädet huolellisesti ennen ateriaa ja WC-käynnin jälkeen |
|||
–Käytä nestesaippuaa ja omaa pyyhettä tai kertakäyttöpyyhettä |
|||
–Jos vaippaikäinen lapsi on sairastunut, kädet on pestävä huolellisesti vaipanvaihdon jälkeen |
|||
–Älä laita ruokaa muille |
|||
Miten salmonellaa hoidetaan? |
|||
Salmonellan aiheuttamia infektioita ei pääsääntöisesti suositella hoidettavaksi mikrobilääkkeillä (antibiooteilla). Oireisen salmonellainfektion mikrobilääkehoidosta päätetään potilaan taudinkuvan ja perusterveydentilan mukaan. Mikrobilääkehoitoa voidaan harkita seuraavissa tapauksissa: |
|||
–pitkittynyt taudinkuva |
|||
–taudinkuva viittaa yleisinfektioon |
|||
–potilas on alle yhden vuoden ikäinen tai vanhus |
|||
–henkilöllä on vaikea perussairaus (maligniteetti, hiv-infektio tai muu immuunisuppressio, sokeritauti, maksan ja munuaisten vajaatoiminta). |
|||
Riskiammatit |
|||
Eräissä ammateissa on tavallista suurempi riski levittää salmonellaa edelleen tai salmonellan kantajalle altistuneilla henkilöillä on tavallista suurempi riski saada vakava infektio. Näihin ammatteihin liittyy erityisohjeita: Toimenpideohje salmonellatartuntojen ehkäisemiseksi, 2007 |
|||
Salmonella Suomessa |
|||
Tartuntatautirekisteriin raportoidaan vuosittain lähes 3 000 salmonellatapausta. Näistä 80–90 prosenttia on saatu ulkomailla. Vuosina 1998–2002 on maassamme raportoitu 1–8 kotimaista salmonellaepidemiaa vuosittain. Katso tarkempia tietoja salmonellan esiintyvyydestä tartuntatautirekisterin www-palvelusta http://www3.ktl.fi/stat/ |
|||
==Viitteet== |
==Viitteet== |
||
Versio 10. maaliskuuta 2009 kello 19.06
Salmonella on tavallisimmin enteriitti (ruuansulatuskanavan infektio) ja oireilee ripulina. Salmonella voidaan hoitaa hyvin antibioottien avulla.
Salmonella typhii aiheuttaa lavantautia (hiirilavantautia), levitessään ruuansulatuskanavasta muualle elimistöön. Salmonella paratyphi aiheuttaa samankaltaisen, mutta lievemmän taudin. Salmonellaa levittävät etupäässä linnut ja matelijat, ulosteiden tai kosketuksen kautta. Salmonellan oireita ovat ripuli, kova kuume ja oksentelu. Salmonellatesti tehdään ulostenäytteellä.
Esiintyvyys Suomessa ja tartuntalähteet
Suomessa salmonellaa esiintyy ihmisillä 2200-2700 tapausta vuosittain. Määrä on merkittävästi korkeampi kuin muissa EU-maissa keskimäärin. Suomesta on raportoitu noin 52 tapausta 100 000 asukasta kohden EU-maiden keskiarvon ollessa n. 31 tapausta.[1] Suomessa useimmat tapaukset saadaan tartuntoina ulkomailta, kaikkein useimmin Thaimaasta. Muissa Euroopan maissa tartuntalähteitä ei aina tilastoida. almonella Mikä on salmonella?
Salmonellat ovat yleisiä eläinten kantamia bakteereja. Salmonellat voivat aiheuttaa suolisto- ja yleisinfektioita ja niitä tunnetaan yli 2 000 serotyyppiä. Yleisimmät Suomessa ihmisille tautia aiheuttavat salmonellan serotyypit ovat Enteritidis ja Typhimurium.
Suoliston salmonellainfektion yleisimmät oireet ovat ripuli ja kuume. Itämisaika on 6-72 tuntia. Ripulioireet kestävät 4-10 päivää. Oireeton kantajuus loppuu yleensä 4-5 viikon kuluessa, mutta voi kestää 10 prosentilla potilaista 10-12 viikkoa ja alle prosentilla jopa yli vuoden. Salmonellaan sairastuneista vastasyntyneistä puolet säilyy kantajina useita kuukausia. Tartunnan saaneista suomalaisista aikuisista jopa 10 prosentille kehittyy reaktiivinen niveltulehdus. Miten salmonella todetaan?
Salmonellabakteeri voidaan viljellä ulostenäytteestä. Mikäli äkilliseen vatsatautiin sairastuneelta henkilöltä otetaan ulostenäyte, tutkitaan siitä yleensä salmonella-, kampylo-, shigella- ja yersiniabakteerit. Oireetonta salmonellakantajuutta selvitettäessä voidaan pyytää pelkästään ulosteen salmonellaviljely. Ulostenäytteet tulee ottaa ennen mahdollisen mikrobilääkityksen aloittamista. Miten tartunta tapahtuu ?
Salmonella leviää yleensä ihmisen tai eläimen ulosteella saastuneiden elintarvikkeiden tai veden välityksellä, mutta se voi tarttua myös ihmisestä toiseen, jos esim. käsihygienia on puutteellinen. Lemmikkieläimet, erityisesti matelijat, voivat myös olla tartunnanlähteenä. Tavallisimpia tartunnanlähteitä ovat mm. huonosti kypsennetty tai raaka liha, pastöroimaton maito ja idut. Miten salmonellaa voi välttää ? Kuvassa ulkovessa Yleiset suositukset
–Kypsennä kaikki liha huolellisesti –Pese raa’at vihannekset huolellisesti ennen syöntiä –Säilytä kypsentämätön liha erillään vihanneksista, kypsennetyistä ruoista ja valmisruoista –Vältä pastöroimatonta maitoa ja siitä valmistettuja tuotteita –Pese kädet, veitset ja leikkuulaudat käsiteltyäsi niillä yllämainittuja tuotteita Suositukset sairastuneelle jottei tartunta leviä edelleen
–Pese kädet huolellisesti ennen ateriaa ja WC-käynnin jälkeen –Käytä nestesaippuaa ja omaa pyyhettä tai kertakäyttöpyyhettä –Jos vaippaikäinen lapsi on sairastunut, kädet on pestävä huolellisesti vaipanvaihdon jälkeen –Älä laita ruokaa muille Miten salmonellaa hoidetaan?
Salmonellan aiheuttamia infektioita ei pääsääntöisesti suositella hoidettavaksi mikrobilääkkeillä (antibiooteilla). Oireisen salmonellainfektion mikrobilääkehoidosta päätetään potilaan taudinkuvan ja perusterveydentilan mukaan. Mikrobilääkehoitoa voidaan harkita seuraavissa tapauksissa:
–pitkittynyt taudinkuva –taudinkuva viittaa yleisinfektioon –potilas on alle yhden vuoden ikäinen tai vanhus –henkilöllä on vaikea perussairaus (maligniteetti, hiv-infektio tai muu immuunisuppressio, sokeritauti, maksan ja munuaisten vajaatoiminta). Riskiammatit
Eräissä ammateissa on tavallista suurempi riski levittää salmonellaa edelleen tai salmonellan kantajalle altistuneilla henkilöillä on tavallista suurempi riski saada vakava infektio. Näihin ammatteihin liittyy erityisohjeita: Toimenpideohje salmonellatartuntojen ehkäisemiseksi, 2007 Salmonella Suomessa
Tartuntatautirekisteriin raportoidaan vuosittain lähes 3 000 salmonellatapausta. Näistä 80–90 prosenttia on saatu ulkomailla. Vuosina 1998–2002 on maassamme raportoitu 1–8 kotimaista salmonellaepidemiaa vuosittain. Katso tarkempia tietoja salmonellan esiintyvyydestä tartuntatautirekisterin www-palvelusta http://www3.ktl.fi/stat/
Viitteet
- ↑ European Food Safety Authority: The Community Summary Report on Trends and Sources of Zoonoses and Zoonotic Agents in the European Union in 2007 (PDF) (Sivu 15) 20.1.2009. The EFSA Journal. Viitattu 30.1.2009. (englanniksi)