Ero sivun ”Tšuktšit” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Robot: Removing selflinks |
p fix |
||
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
|kielet=[[tšuktšin kieli|tšuktši]], [[venäjän kieli|venäjä]] |
|kielet=[[tšuktšin kieli|tšuktši]], [[venäjän kieli|venäjä]] |
||
}} |
}} |
||
'''Tšuktšit''' (monikko {{k-ru|чукчи}} |
'''Tšuktšit''' (monikko {{k-ru|чукчи|tšuktši}}; yksikkö {{k-ru|чукча|tšuktša}}) ovat [[Siperia|Koillis-Siperiassa]] [[Tšuktšien niemimaa|Tšuktšien niemimaalla]], pääasiassa [[Venäjä|Venäjän]] federaatioon kuuluvassa [[Tšukotka|Tšukotkan autonomisessa piirikunnassa]], asuva [[alkuperäiskansa]]. Tšuktšeja asuu jonkin verran myös [[Korjakia|Korjakian autonomisessa piirikunnassa]] ja [[Sahan tasavalta|Sahan tasavallassa]]. Tšuktšit puhuvat [[kamtšatkalaiset kielet|kamtšatkalaiseen kielikuntaan]] kuuluvaa [[tšuktši]]n kieltä. Tosin puhujia on vähemmän (noin 11 000) <ref>Jaakko Anhava: ''Maailman kielet ja kielikunnat'' (2. painos)</ref> kuin kansaan etnisesti kuuluvia (noin 15 000, joista varsinaisilla asuinalueilla noin 14 000). Tšuktšeja asuu myös muun muassa [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]ssa ja [[Moskova]]ssa). |
||
Tšuktšien pääelinkeinona on ollut sisämaassa [[poronhoito]] ja rannikolla [[kalastus]]. Perimätiedon mukaan tšuktškien esi-isät olivat kiertäviä [[metsästys|metsästäjiä]]. [[1600-luku|1600-luvulla]] he harjoittivat vielä monia eri ammatteja, mutta [[1800-luku|1800-luvulla]] poronhoito ja merenpyynti itsenäistyivät erillisiksi ammateiksi.<ref>Tshuner Taksami: ''Venäjän pohjoiset kansat'' (kirjasta ''Arktiset sivilisaatiot'')</ref> Porotšuktšit kutsuivat itseään nimellä ''chauchu'' (”poroista rikas”), josta on vääntynyt kansan venäjänkielinen ''tšuktši''-nimi. Meritšuktšeja kutsuttiin nimellä ''anqallyt'' (”meri-ihmiset”). |
Tšuktšien pääelinkeinona on ollut sisämaassa [[poronhoito]] ja rannikolla [[kalastus]]. Perimätiedon mukaan tšuktškien esi-isät olivat kiertäviä [[metsästys|metsästäjiä]]. [[1600-luku|1600-luvulla]] he harjoittivat vielä monia eri ammatteja, mutta [[1800-luku|1800-luvulla]] poronhoito ja merenpyynti itsenäistyivät erillisiksi ammateiksi.<ref>Tshuner Taksami: ''Venäjän pohjoiset kansat'' (kirjasta ''Arktiset sivilisaatiot'')</ref> Porotšuktšit kutsuivat itseään nimellä ''chauchu'' (”poroista rikas”), josta on vääntynyt kansan venäjänkielinen ''tšuktši''-nimi. Meritšuktšeja kutsuttiin nimellä ''anqallyt'' (”meri-ihmiset”). |
||
Versio 8. maaliskuuta 2009 kello 16.58
| tšuktšit | |
|---|---|
| [[Tiedosto:Tiedosto:Chukchi.jpg|250px|]] | |
| Väkiluku | 15 000 |
| Asuinalueet | Tšukotka (Venäjä) |
| Kielet | tšuktši, venäjä |
| Uskonnot | šamanismi, ortodoksisuus |
Tšuktšit (monikko ven. чукчи, tšuktši; yksikkö ven. чукча, tšuktša) ovat Koillis-Siperiassa Tšuktšien niemimaalla, pääasiassa Venäjän federaatioon kuuluvassa Tšukotkan autonomisessa piirikunnassa, asuva alkuperäiskansa. Tšuktšeja asuu jonkin verran myös Korjakian autonomisessa piirikunnassa ja Sahan tasavallassa. Tšuktšit puhuvat kamtšatkalaiseen kielikuntaan kuuluvaa tšuktšin kieltä. Tosin puhujia on vähemmän (noin 11 000) [1] kuin kansaan etnisesti kuuluvia (noin 15 000, joista varsinaisilla asuinalueilla noin 14 000). Tšuktšeja asuu myös muun muassa Pietarissa ja Moskovassa).
Tšuktšien pääelinkeinona on ollut sisämaassa poronhoito ja rannikolla kalastus. Perimätiedon mukaan tšuktškien esi-isät olivat kiertäviä metsästäjiä. 1600-luvulla he harjoittivat vielä monia eri ammatteja, mutta 1800-luvulla poronhoito ja merenpyynti itsenäistyivät erillisiksi ammateiksi.[2] Porotšuktšit kutsuivat itseään nimellä chauchu (”poroista rikas”), josta on vääntynyt kansan venäjänkielinen tšuktši-nimi. Meritšuktšeja kutsuttiin nimellä anqallyt (”meri-ihmiset”).
1920-luvun alussa Neuvostoliitto perusti 28 valtionomisteista yhteisesti hoidettua yritystä Tšukotkaan. Näiden toiminta perustui poronkasvatukseen sekä rannikkoalueilla merinisäkkäiden pyyntiin. Tšuktšit saivat opetuksensa valtion kouluissa: Nykyään lähes 100 prosenttia tšukteista puhuu ja kirjoittaa venäjää. Enää osa saa elantonsa suoraan poronkasvatuksesta tai merinisäkkäiden metsästyksestä.
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen aiemmat valtio-omisteiset tilat yksityistettiin. Tämä oli erityisen vahingollista Tšukotkan kyläkeskeiselle talouselämälle; alue ei ole edelleenkään täysin toipunut äkillisestä muutoksesta. Monet maalaistšuktšit samoin kuin tšuktšikylissä asuvat venäläiset ovat viime vuosina eläneet pelkästään humanitäärisen avun turvin.
Stereotyyppinen maalainen tšuktši on aiheena monissa venäläisissä vitseissä.[3]
Lähteet
- ↑ Jaakko Anhava: Maailman kielet ja kielikunnat (2. painos)
- ↑ Tshuner Taksami: Venäjän pohjoiset kansat (kirjasta Arktiset sivilisaatiot)
- ↑ Arvo Kirkmann: Finnic and Baltic nationalities as Ethnic targets in contemporary Russian jokes Viron kirjallisuusmuseo. Viitattu 2. marraskuuta 2007. (englanniksi)