Hej, sloveni

Hej, sloveni ("Ylös, slaavit") on slaavilaisille kansoille omistettu hymni. Laulu syntyi vuonna 1834 nimellä "Hej, slováci" ("Ylös, slovakit"), se oli tarkoitettu herättämään slovakkien kansallistunnetta. Laulu on sittemmin palvellut sekä Slovakian ensimmäisen tasavallan (1939-1945), sodan jälkeisen Jugoslavian sekä Serbia-Montenegron kansallislauluna. Laulu on tunnettu myös yleisenä panslavistisena hymninä sekä kasvatuksellis-poliittisen nuorisoliikkeen Sokolin tunnuslaululuna. Laulun melodia perustuu slaavilaiseen sotilaslauluun, joka on myös Puolan kansallislaulun sävel nimellä Mazurek Dabrowskiego. Hej, slovenin melodia on kuitenkin hitaampi ja rytmikkäämpi.

Laulun nimi on slovakiaksi Hej, Slováci, tšekiksi Hej, Slované, serbiaksi Hej, Sloveni / Хеј Словени, makedoniaksi Еј, Словени, kroatiaksi Hej, Slaveni, sloveniaksi Hej, Slovani, venäjäksi Гей, Славяне ja puolaksi Hej Słowianie.

Hej, slováci

Laulun alkuperäisen version kirjoitti slovakialainen pappi, historioitsija ja runoilija Samuel Tomášik Prahassa vuonna 1834. Havaittuaan kaupungin saksankielisen vähemmistön hallitsevan aseman Tomášik halusi kirjoittaa kansalleen hymnin, joka innoittaisi sitä nousemaan kansallsieen tietoisuuteen. Laulu saavutti slovakkien keskuudessa suuren suosion, ja sitä on jo pitkään pidetty eräänlaisena slovakkien epävirallisena kansallislauluna. Isä Josif Tison johtamassa n.k. Slovakian ensimmäisessä tasavallassa (joka todellisuudessa oli kansallismielisesti johdettu diktatuuri), laulu sai virallisestikin tämän aseman vuosina 1939-1945. Slovakian liityttyä II maailmansodan jälkeen uudelleen yhdeksi valtioksi tšekkiläisten kanssa maan kansallislauluksi valittiinkin toinen kansallinen laulu, Nad Tatrou sa blýska ("Tatralla salamoi"). Tämä soitettiin osana uuden Tšekkoslovakian kansallislaulua. Slovakian itsenäistyttyä uudelleen vuonna 1993, Nad tatrou sa blýska säilytti kansallislaulun asemansa. Hej, slováci on kuitenkin edelleenkin tunnettu laulu, erityisesti kansallisten piirien keskuudessa.

Panslaavilainen hymni

Tomášik muutti pian laulunsa sanat yleiseksi kehotukseksi slaavilaisille kansoille, muuttaen sen nimen muotoon "Hej, sloveni". Laulu käännettiin pian useille slaavilaisille kielille, ja siitä tuli suosittu kuoro- ja kansanlaulu erityisesti Itävalta-Unkarin hallitsemien slaavilaisten kansojen keskuudessa. Laulun suosiota lisäsi entisestään se, että Sokol, nuorison ruumiillista ja kansallista kasvatusta korostava kansanliike, otti sen tunnuslaulukseen. Vuonna 1905 laulu esitettiin Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa vihittäessä suuren slovenialaisen runoilijan France Prešerenin muistomerkkiä. I maailmansodan aikana laulusta tuli slaavilaisten sotilaiden suosittu taistelulaulu.

Jugoslavian kansallislaulu

Vuonna 1941 akselivaltojen joukot hyökkäsivät Jugoslavian kuningaskuntaan valloittaen sen lyhyessä ajassa. Maassa nousi laaja, kroatilaisen Josip broz Titon johtama kommunistinen vastarintaliike. Koska Jugoslavian sotienvälinen, kolmiosainen kansallishymni (se koostui Serbian, Kroatian ja Slovenian hymneistä) sisälsi viittauksia kuninkaaseen ja kuningaskuntaan, valitsivat partisaanitaistelijat tunnuslaulukseen Hej, slovenin. Sodan päättymisen jälkeen vanha kansallislaulu hylättiin virallisesti vuonna 1945, mutta sen tilalle ei ensi alkuun nimetty uutta kansallislaulua. Vaikka tehtiin lukuisia yrityksiä erityisen jugoslavialaisen hymnin löytämiseksi, ei yksikään ehdokas saavuttanut samaa suosiota kuin Hej, sloveni, jota jatkuvasti käytettiin epävirallisena kansallislauluna. Vuonna 1977 Hej, sloveni nimettiin virallisestikin Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan kansallislauluksi. Sen etuna oli myös se, että kansallisesti hajanaisen liittovaltion eri slaavilaiset kansat voivat laulaa sitä kukin omalla äidinkielellään.

Serbia ja Montenegro

Jugoslavian hajoamisen jälkeen vuosina 1991-1992, kaksi sen osatasavalloista, Serbia ja Montenegro, muodostivat uuden Jugoslavian liittovaltion. Vuonna 2003 maa nimettiin uuden perustuslain myötä virallisestikin Serbia-Montenegroksi. Hej, sloveni säilyi myös uuden liittovaltion kansallislauluna. Nykyisin tosin sekä Serbia että Montenegro käyttävät mieluummin omia kansallislaulujaan.

Sanat

Slovakiaksi Hej, Slováci, ešte naša slovenská reč žije, Dokiaľ naše verné srdce za náš národ bije. Žije, žije, duch slovenský, bude žiť na veky, Hrom a peklo, márne vaše proti nám sú vzteky! Jazyka dar sveril nám Boh, Boh náš hromovládny, Nesmie nám ho teda vyrvať na tom svete žiadny; I nechže je koľko ľudí, toľko čertov v svete; Boh je s nami: kto proti nám, toho parom zmetie. I nechže sa aj nad nami hrozná búra vznesie, Skala puká, dub sa láme a zem nech sa trasie; My stojíme stále pevne, ako múry hradné Čierna zem pohltí toho, kto odstúpi zradne!	Venäjäksi Гей, славяне, наше слово Песней звонкой льётся И не смолкнет, пока сердце За народ свой бьётся. Наше слово дал нам Бог На то Его воля! Кто заставит нашу песню Смолкнуть в чистом поле? Дух Славянский жив на веки В нас он не угаснет, Беснованье силы вражьей Против нас напрасно. Против нас хоть весь мир, что нам Восставай задорно. С нами Бог наш, кто не с нами — Тот умрёт позорно. Гей, Славяне, наше слово Песней звонкой льётся И не смолкнет, пока сердце За народ свой бьётся.
Serbiaksi (kyrillisin kirjaimin) Хеј Словени, јоште живи Дух наших дедова Док за народ срце бије Њихових синова. Живи, живи дух словенски Живећеш веков'ма Залуд прети понор пакла, Залуд ватра грома. Нек' се сада и над нама Буром све разнесе Стена пуца, дуб се лама, Земља нек' се тресе. Ми стојимо постојано Као клисурине, Проклет био издајица Своје домовине!	Serbiaksi (latinalaisin kirjaimin) Hej Sloveni, jošte živi Duh naših dedova Dok za narod srce bije Njihovih sinova Živi, živi duh slovenski Živećeš vekov'ma Zalud preti ponor pakla Zalud vatra groma Nek se sada i nad nama Burom sve raznese Stena puca, dub se lama Zemlja nek se trese Mi stojimo postojano Kao klisurine Proklet bio izdajica Svoje domovine!
Kroatiaksi Hej Slaveni, još ste živi Riječ naših djedova Dok za narod srce bije Njihovih sinova Živi, živi duh slavenski Živjet ćeš vjekov'ma Zalud prijeti ponor pakla Zalud vatra groma Nek se sada i nad nama Burom sve raznese Stijena puca, dub se lama Zemlja nek se trese Mi stojimo postojano Kao klisurine Proklet bio izdajica Svoje domovine!	Sloveniaksi Hej Slovani, naša reč slovanska živo klije dokler naše verno srce za naš narod bije Živi, živi, duh slovanski, bodi živ na veke, grom in peklo, prazne vaše proti nam so steke Naj tedaj nad nami strašna burja se le znese, skala poka, dob se lomi, zemlja naj se strese Bratje, mi stojimo trdno kakor zidi grada, črna zemlja naj pogrezne tega, kdor odpada!
Makedoniaksi Еј, Словени, жив е тука зборот свет на родот штом за народ срце чука преку син во внукот! Жив е вечно, жив е духот словенски во слога. Не нè плашат адски бездни ниту громов оган! Пустошејќи, нека бура и над нас се втурне! Пука даб и карпа сура, тлото ќе се урне: Стоиме на стамен-прагот - клисури и бедем! Проклет да е тој што предал Родина на врагот!	Puolaksi Hej Słowianie, jeszcze nasza Słowian mowa żyje, póki nasze wierne serce za nasz naród bije. Żyje, żyje duch słowiański, i żyć będzie wiecznie, Gromy, piekło - złości waszej ujdziem my bezpiecznie! Mowę naszę ukochaną Bóg nam zwierzył w darze, wydrzeć nam ją - nikt na świecie tego nie dokaże! Ilu ludzi, tylu wrogów, możem mieć na świecie, Bóg jest z nami, kto nam wrogiem, tego Bóg nasz zmiecie! I niechaj się ponad nami groźna burza wzniesie, skała pęka, dąb się łamie, ziemia niech się trzęsie. My stoimy stale, pewnie, jako mury grodu. Czarna ziemio, pochłoń tego, kto zdrajcą narodu!
Englanniksi Hey, Slavs, it still lives, The spirit of our grandfathers While for the people the hearts beat Of their sons Long live, the spirit Slavic You will live for ages Futile is the Hell's abyss Futile the fire of thunder Even if now above us Storms shatter everything Let stones break, let oaks shatter Let earth quake We stand steadily Like river gorges Damned be the traitor Of his homeland!

Aiheesta muualla

• http://www.iarelative.com/nss1946/slovaci.htm
• Kuuntele laulu
• kuuntele laulu venäjäksi