Ero sivun ”Kustaa Horn” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
"...oli suomalainen marsalkka," niinpä + Luokka:Suomalaiset marsalkat
p Käyttäjän Petri Krohn (keskustelu) muokkaus 6362642 kumottiin
Rivi 22: Rivi 22:
[[Luokka:Ruotsalaiset kenraalit]]
[[Luokka:Ruotsalaiset kenraalit]]
[[Luokka:Kolmikymmenvuotinen sota]]
[[Luokka:Kolmikymmenvuotinen sota]]
[[Luokka:Suomalaiset marsalkat]]



[[da:Gustav Horn]]
[[da:Gustav Horn]]

Versio 5. maaliskuuta 2009 kello 04.34

Porin kreivi Kustaa Horn (1592-1657)

Kustaa Horn af Björneborg (ruots. Gustaf Horn) (22. lokakuuta 159210. toukokuuta 1657) oli suomalainen marsalkka, valtiomies, kreivi ja vapaaherra. Hänestä tuli valtaneuvos vuonna 1624, sotamarsalkka 1628, Porin kreivi 1651, Liivinmaan kenraalikuvernööri 1652 ja valtakunnanmarsalkka 1653.

Kustaa Horn oli Kaarle Henrikinpoika Hornin poika. Hän opiskeli nuorena Rostockissa, Jenassa ja Wittenbergissä sodankäyntiä, täydentäen opintojaan vielä Alankomaiden käskynhaltijan Morits Oranialaisen palveluksessa. Palattuaan Ruotsiin hän haavoittui vaikeasti Riian piirityksessä vuonna 1621. Hän johti sotajoukkoja Baltiassa menestyksekkäästi, ja Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf nimitti Hornin kenttämarsalkakseen jo 35-vuotiaana.

Kolmikymmenvuotisessa sodassa Horn oli Kustaa II Aadolfin lähin mies, ja Hornin taito toi Ruotsille tärkeän voiton Breitenfeldin ensimmäisessä taistelussa 1631.

Nördlingenin taistelussa 1634 hän komensi Ruotsin armeijaa yhdessä Bernhard Weimarin kanssa. Miehet olivat keskenään hyvin erilaisia luonteita ja tulivat huonosti toimeen. Weimar oli kiivas ja kunnianhimoinen, kun taas Horn oli maltillinen ja vaatimaton. Horn oli tottunut saamaan käskynsä Kustaa II Aadolfilta, jolta perimäänsä ruotsalaista sotataitoa hän pyrki toteuttamaan taistelukentällä. [1] Ruotsi hävisi taistelun ja Horn joutui baijerilaisten vangiksi. Hän virui kahdeksan vuotta Burghausenin linnassa.[2] Vasta vuonna 1642 hänet vaihdettiin vapaaksi kolmea keisarillista kenraalia vastaan, kun hän lupasi olla taistelematta keisaria vastaan.

Horn johti Ruotsin Skoonessa operoivaa armeijaa Tanskan vastaisessa sodassa vuonna 1644 ja valtasikin koko maakunnan lukuun ottamatta Malmöa ja Kristianstadia.

Vuonna 1651 kuningatar Kristiina antoi Hornille Porin kreivikunnan, johon kuului Porin kaupunki sekä yli 350 taloa Ulvilassa, Huittisissa ja Kokemäellä. Kreivikunta purettiin 1681.[3] 1653 Hornista tuli Ruotsin valtakunnanmarsalkka ja sotakollegion presidentti. Hän kuoli vuonna 1657 valmistellessaan sotaa Tanskaa vastaan, joka oli liittymässä Pohjan sotaan Ruotsia vastaan.

Lähteet

  • Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja. Juva:WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  1. Antila, Olavi & Tetri, Juha E.: Hakkapeliittain jäljillä. Suomalaiset Euroopan sotakentillä., s. 184. Ajatus Kirjat, 2001. ISBN 951-566-075-0..
  2. Etälukio
  3. Pieni tietosanakirja