Ero sivun ”Heureka (sana)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p →Muu käyttö: Typo |
KLS (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
''Hēurēka'' on yksikön ensimmäisen persoonan [[aktiivi]]n [[indikatiivi]]n [[perfekti]]muoto kreikan kielen sanasta ''heuriskō'' ({{polytoninen|εὑρίσκω}}),<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.perseus.tufts.edu/cgi-bin/morphindex?lang=greek&lookup=eu(%2Frhka&bytepos=67552835&wordcount=1&embed=2&doc=Perseus%3Atext%3A1999.04.0057 | Nimeke=εὑρίσκω | Julkaisu=Morphological Index, Perseus Project | Viitattu=24.2.2009}}</ref> joka tarkoittaa ”löytää”. Näin se voidaan suomentaa ”olen löytänyt” tai täsmällisemmin ”olen siinä tilassa että olen löytänyt”. |
''Hēurēka'' on yksikön ensimmäisen persoonan [[aktiivi]]n [[indikatiivi]]n [[perfekti]]muoto kreikan kielen sanasta ''heuriskō'' ({{polytoninen|εὑρίσκω}}),<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.perseus.tufts.edu/cgi-bin/morphindex?lang=greek&lookup=eu(%2Frhka&bytepos=67552835&wordcount=1&embed=2&doc=Perseus%3Atext%3A1999.04.0057 | Nimeke=εὑρίσκω | Julkaisu=Morphological Index, Perseus Project | Viitattu=24.2.2009}}</ref> joka tarkoittaa ”löytää”. Näin se voidaan suomentaa ”olen löytänyt” tai täsmällisemmin ”olen siinä tilassa että olen löytänyt”. |
||
Monissa kielissä huudahduksen alussa oleva vahva henkäys (''[[spiritus asper]]'') jätetään pois ja se esitetään muodossa ''eureka''. Suomi on niitä kieliä, joka säilyttää henkäyksen. |
Monissa kielissä huudahduksen alussa oleva vahva henkäys (''[[spiritus asper]]'') jätetään pois ja se esitetään muodossa ''eureka''. Suomi on niitä kieliä, joka säilyttää henkäyksen, jota suomessa vastaa h-äänne. |
||
== Arkhimedes == |
== Arkhimedes == |
||
Huudahduksen esittäjänä kuvataan tunnetuimmin kreikkalainen oppinut [[Arkhimedes]]. Hänen kerrotaan huutaneen ”heureka!” astuttuaan kylpyyn ja huomattuaan, että veden pinta nousi. Tällöin hän ymmärsi yht'äkkiä, että syrjäytetyn veden tilavuus on sama kuin hänen ruumiinsa veden alla olevan osan tilavuus. Tämä tarkoitti esimerkiksi sitä, että epäsäännöllisten kappaleiden tilavuus voitiin laskea tarkasti, mikä oli aiemmin ollut vaikea ongelma. Kertomuksen mukaan Arkhimedes oli löydöstään niin innostunut, että hyppäsi kylpyammeestaan ja juoksi [[Syrakusa]]n katujen halki alasti. |
Huudahduksen esittäjänä kuvataan tunnetuimmin kreikkalainen oppinut [[Arkhimedes]]. Hänen kerrotaan huutaneen ”heureka!” astuttuaan kylpyyn ja huomattuaan, että veden pinta nousi. Tällöin hän ymmärsi yht'äkkiä, että syrjäytetyn veden [[tilavuus]] on sama kuin hänen ruumiinsa veden alla olevan osan tilavuus. Tämä tarkoitti esimerkiksi sitä, että epäsäännöllisten kappaleiden tilavuus voitiin laskea tarkasti, mikä oli aiemmin ollut vaikea ongelma. Kertomuksen mukaan Arkhimedes oli löydöstään niin innostunut, että hyppäsi kylpyammeestaan ja juoksi [[Syrakusa]]n katujen halki alasti. |
||
Arkhimedeen ratkaisua voitiin käyttää Syrakusan kuninkaan [[Hieron II]]:n esittämän ongelman ratkaisuun. Kysymys kuului, |
Arkhimedeen ratkaisua voitiin käyttää Syrakusan kuninkaan [[Hieron II]]:n esittämän ongelman ratkaisuun. Kysymys kuului, saattoiko hän luottaa siihen, että hänellä ollut epäsäännöllisen muotoisen kultainen [[kruunu (päähine)|kruunun]] todella oli puhdasta [[kulta]]a, ja miten se voitaisiin tarkistaa. Painon mittaaminen oli helppoa, ja Arkhimedeen keksinnön jälkeen myös kruunun tilavuus voitaisiin laskea. Tällöin painon ja tilavuuden suhteesta voitaisiin laskea kappaleen [[tiheys]], mikä oli merkittävä tekijä puhtauden määrittelemisessä. |
||
Kertomus esiintyy ensimmäisen kerran kirjallisessa muodossa [[Vitruvius|Vitruviuksen]] teoksessa ''[[De architectura]]'' kaksisataa vuotta sen jälkeen kun lausuma olisi lausuttu.<ref>Virtuvius: ''[http://penelope.uchicago.edu/Thayer/L/Roman/Texts/Vitruvius/9*.html#IX:Introduction:9‑12 De architectura]'' IX, Introduction 9‑12; Vitruvius: ''[http://penelope.uchicago.edu/Thayer/E/Roman/Texts/Vitruvius/9*.html#Intro.9 On Architecture]'' IX, Introduction 9‑12.</ref> Jotkut tutkijat ovat epäilleet kertomuksen aitoutta esimerkiksi siksi, että ongelman toteaminen ratkaistuksi olisi vaatinut tarkkoja mittauksia, jotka olivat vaikeita toteuttaa Arkhimedeen aikana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.sciam.com/article.cfm?id=fact-or-fiction-archimede | Tekijä=Biello, David | Nimeke=Fact or Fiction?: Archimedes Coined the Term "Eureka!" | Julkaisu=Scientific American | Ajankohta=December 8, 2006}}</ref><ref>{{Lehtiviite | Otsikko=The First Eureka Moment | Julkaisu=Science | Vuosi=27 August 2004 | Vuosikerta=305 | Numero=5688 | Sivu=1219 | www=http://www.sciencemag.org/cgi/content/summary/305/5688/1219e}}</ref> |
Kertomus esiintyy ensimmäisen kerran kirjallisessa muodossa [[Vitruvius|Vitruviuksen]] teoksessa ''[[De architectura]]'' kaksisataa vuotta sen jälkeen kun lausuma olisi lausuttu.<ref>Virtuvius: ''[http://penelope.uchicago.edu/Thayer/L/Roman/Texts/Vitruvius/9*.html#IX:Introduction:9‑12 De architectura]'' IX, Introduction 9‑12; Vitruvius: ''[http://penelope.uchicago.edu/Thayer/E/Roman/Texts/Vitruvius/9*.html#Intro.9 On Architecture]'' IX, Introduction 9‑12.</ref> Jotkut tutkijat ovat epäilleet kertomuksen aitoutta esimerkiksi siksi, että ongelman toteaminen ratkaistuksi olisi vaatinut tarkkoja mittauksia, jotka olivat vaikeita toteuttaa Arkhimedeen aikana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.sciam.com/article.cfm?id=fact-or-fiction-archimede | Tekijä=Biello, David | Nimeke=Fact or Fiction?: Archimedes Coined the Term "Eureka!" | Julkaisu=Scientific American | Ajankohta=December 8, 2006}}</ref><ref>{{Lehtiviite | Otsikko=The First Eureka Moment | Julkaisu=Science | Vuosi=27 August 2004 | Vuosikerta=305 | Numero=5688 | Sivu=1219 | www=http://www.sciencemag.org/cgi/content/summary/305/5688/1219e}}</ref> |
||
| Rivi 24: | Rivi 24: | ||
Suomessa [[Tiedekeskus Heureka]] on nimetty huudahduksen mukaan. |
Suomessa [[Tiedekeskus Heureka]] on nimetty huudahduksen mukaan. |
||
== Katso myös == |
|||
* [[Arkhimedeen laki]] |
|||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Versio 25. helmikuuta 2009 kello 10.55
Hēurēka (m.kreik. ηὕρηκα, ”olen löytänyt [sen]”) on huudahdus, joka kuvastaa iloa uudesta keksinnöstä tai löydöstä.
Sana
Hēurēka on yksikön ensimmäisen persoonan aktiivin indikatiivin perfektimuoto kreikan kielen sanasta heuriskō (εὑρίσκω),[1] joka tarkoittaa ”löytää”. Näin se voidaan suomentaa ”olen löytänyt” tai täsmällisemmin ”olen siinä tilassa että olen löytänyt”.
Monissa kielissä huudahduksen alussa oleva vahva henkäys (spiritus asper) jätetään pois ja se esitetään muodossa eureka. Suomi on niitä kieliä, joka säilyttää henkäyksen, jota suomessa vastaa h-äänne.
Arkhimedes
Huudahduksen esittäjänä kuvataan tunnetuimmin kreikkalainen oppinut Arkhimedes. Hänen kerrotaan huutaneen ”heureka!” astuttuaan kylpyyn ja huomattuaan, että veden pinta nousi. Tällöin hän ymmärsi yht'äkkiä, että syrjäytetyn veden tilavuus on sama kuin hänen ruumiinsa veden alla olevan osan tilavuus. Tämä tarkoitti esimerkiksi sitä, että epäsäännöllisten kappaleiden tilavuus voitiin laskea tarkasti, mikä oli aiemmin ollut vaikea ongelma. Kertomuksen mukaan Arkhimedes oli löydöstään niin innostunut, että hyppäsi kylpyammeestaan ja juoksi Syrakusan katujen halki alasti.
Arkhimedeen ratkaisua voitiin käyttää Syrakusan kuninkaan Hieron II:n esittämän ongelman ratkaisuun. Kysymys kuului, saattoiko hän luottaa siihen, että hänellä ollut epäsäännöllisen muotoisen kultainen kruunun todella oli puhdasta kultaa, ja miten se voitaisiin tarkistaa. Painon mittaaminen oli helppoa, ja Arkhimedeen keksinnön jälkeen myös kruunun tilavuus voitaisiin laskea. Tällöin painon ja tilavuuden suhteesta voitaisiin laskea kappaleen tiheys, mikä oli merkittävä tekijä puhtauden määrittelemisessä.
Kertomus esiintyy ensimmäisen kerran kirjallisessa muodossa Vitruviuksen teoksessa De architectura kaksisataa vuotta sen jälkeen kun lausuma olisi lausuttu.[2] Jotkut tutkijat ovat epäilleet kertomuksen aitoutta esimerkiksi siksi, että ongelman toteaminen ratkaistuksi olisi vaatinut tarkkoja mittauksia, jotka olivat vaikeita toteuttaa Arkhimedeen aikana.[3][4]
Muu käyttö
Myöhemmin ”heureka” on huudahduksena kuvannut sekä erilaisten tieteellisten keksintöjen että muiden löydösten aikaansaamaa innostusta.
Toinen kuuluisa matemaatikko Carl Friedrich Gauss käytti Arkhimedeen ilmaisua vuonna 1796 kirjoittaessaan muistikirjaansa ”ΕΥΡΗΚΑ! num= Δ + Δ + Δ”. Hän viittasi tällä havaintoonsa, että jokainen positiivinen kokonaisluku voidaan esittää korkeintaan kolmen kolmioluvun avulla.[5]
Yhdysvalloissa ”heureka” on osana Kalifornian osavaltion mottoa vuodesta 1849, virallisesti vuodesta 1963.[6] Se viittaa Kalifornian kultaryntäykseen vuonna 1848. Samaan viittaa kalifornialaisen Eurekan kaupungin nimi. ”Heureka” liittyy myös Australian kultaryntäykseen. Eureka Stockade oli australialaisten kullankaivajien kapina vuonna 1854.
Suomessa Tiedekeskus Heureka on nimetty huudahduksen mukaan.
Katso myös
Lähteet
- ↑ εὑρίσκω Morphological Index, Perseus Project. Viitattu 24.2.2009.
- ↑ Virtuvius: De architectura IX, Introduction 9‑12; Vitruvius: On Architecture IX, Introduction 9‑12.
- ↑ Biello, David: Fact or Fiction?: Archimedes Coined the Term "Eureka!" Scientific American. December 8, 2006.
- ↑ The First Eureka Moment. Science, 27 August 2004, 305. vsk, nro 5688. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Bell, Eric Temple: ”Gauss, the Prince of Mathematicians”. Teoksessa Newman, James R.: The World of Mathematics I, s. 295–339. Uusintapainos Dover 2000. Simon & Schuster, 1956. ISBN 0486411508.
- ↑ GOVERNMENT CODE SECTION 420-429.8 Official California Legislative Information. Viitattu 24.2.2009.