Ero sivun ”Johannes Kastaja” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
| Rivi 32: | Rivi 32: | ||
== Historialliset lähteet == |
== Historialliset lähteet == |
||
Historioitsija [[Josefus]] mainitsee Johannes Kastajan kirjassaan "Juutalaisten muinaisajat" (''Antiquitates Iudaicae''). Hänen Johannes Kastajansa eroaa kuitenkin selvästi evankeliumien kuvailemasta Johanneksesta. Vaikka Josefus oli varsin hyvin tietoinen Johannes Kastajan toiminnasta, hän ei millään tavoin yhdistä Johannesta Jeesukseen. Näin siitä huolimatta, että Josefuksen teksteissä on maininta Jeesuksen veljen Jaakobin kuolemasta ja kiistanlainen kohta myös Jeesuksen olemassaolosta. Josefus korostaa nimenomaan, ettei Johanneksen kastetta tullut käyttää ”joidenkin syntien anteeksisaamiseksi, vaan ruumiin pyhittämiseksi”. Tästä voisi päätellä, että Josefus olisi ollut tietoinen kristittyjen piirissä olleista käsityksistä Johanneksen kastetoiminnan syistä ja hän haluaa oikaista tämän väärän käsityksen. Josefuksen mukaan Johannes Kastajan pidättäminen ja teloitus johtuivat nimenomaan siitä, että Herodes Antipas pelkäsi Johannes Kastajan aiheuttavan levottomuuksia kerätessään suuria ihmisjoukkoja kastetilaisuuksiinsa. Syynä ei siis ollut Johanneksen arvostelu Antipasin naimakaupasta, kuten evankeliumit väittävät. Mullistavin kohta on kuitenkin Johannes Kastajan kuolinvuoden ajoitus. Se on pääteltävissä Josefuksen kronologian mukaan vuodelle 36. Luukkaan ja Johanneksen evankeliumien mukaan se sijoittuisi vuodelle 29-30.<ref>Josefus Flavius: Antiquities of the Jews, Book XVIII, Chapter 5:2-3<ref> |
Historioitsija [[Josefus]] mainitsee Johannes Kastajan kirjassaan "Juutalaisten muinaisajat" (''Antiquitates Iudaicae''). Hänen Johannes Kastajansa eroaa kuitenkin selvästi evankeliumien kuvailemasta Johanneksesta. Vaikka Josefus oli varsin hyvin tietoinen Johannes Kastajan toiminnasta, hän ei millään tavoin yhdistä Johannesta Jeesukseen. Näin siitä huolimatta, että Josefuksen teksteissä on maininta Jeesuksen veljen Jaakobin kuolemasta ja kiistanlainen kohta myös Jeesuksen olemassaolosta. Josefus korostaa nimenomaan, ettei Johanneksen kastetta tullut käyttää ”joidenkin syntien anteeksisaamiseksi, vaan ruumiin pyhittämiseksi”. Tästä voisi päätellä, että Josefus olisi ollut tietoinen kristittyjen piirissä olleista käsityksistä Johanneksen kastetoiminnan syistä ja hän haluaa oikaista tämän väärän käsityksen. Josefuksen mukaan Johannes Kastajan pidättäminen ja teloitus johtuivat nimenomaan siitä, että Herodes Antipas pelkäsi Johannes Kastajan aiheuttavan levottomuuksia kerätessään suuria ihmisjoukkoja kastetilaisuuksiinsa. Syynä ei siis ollut Johanneksen arvostelu Antipasin naimakaupasta, kuten evankeliumit väittävät. Mullistavin kohta on kuitenkin Johannes Kastajan kuolinvuoden ajoitus. Se on pääteltävissä Josefuksen kronologian mukaan vuodelle 36. Luukkaan ja Johanneksen evankeliumien mukaan se sijoittuisi vuodelle 29-30.<ref>Josefus Flavius: Antiquities of the Jews, Book XVIII, Chapter 5:2-3</ref> |
||
=== Lähdeviitteet === |
=== Lähdeviitteet === |
||
Versio 25. helmikuuta 2009 kello 05.57
Johannes Kastaja oli juutalainen opettaja. Sekä Uuden testamentin evankeliumit että Koraani pitävät häntä profeettana. Kristityt pitävät häntä Vanhan testamentin viimeisessä kirjassa, Malakian kirjassa, ennustettuna Jeesuksen edelläkävijänä – hän saarnasi samalla tavalla Taivasten valtakunnan tulosta ja vaati ihmisiä tekemään parannuksen.
Uuden testamentin mukaan Johannes Kastaja suoritti Jeesuksen kasteen. Luukkaan evankeliumin mukaan hän oli Jeesuksen sukulainen, todennäköisesti serkku, ja syntyi häntä puoli vuotta aikaisemmin. Juhannusta vietetäänkin Johannes Kastajan juhlana 24. päivä kesäkuuta eli täsmälleen kuusi kuukautta ennen Jeesuksen syntymäpäivää. Kristinopin mukaan hän oli jo äitinsä kohdussa täynnä Pyhää Henkeä.
Henkilöhistoria
Johannes Kastaja esiintyy uuden testametin evankeliumeissa. Evankeliumien mukaan Jeesuksen äiti Maria ja Johanneksen äiti Elisabet tunsivat toisensa ja olivat ystäviä (Luuk. 1:39 – 45). On perusteltua olettaa, että myös Jeesus ja Johannes tunsivat toisensa jo lapsena. Johannes koki olevansa tulevan Messiaan edeltä kävijä (Joh. 1:23). Evankeliumit eivät kerro siitä yllättyikö Johannes kun hänen tuntemansa Jeesus oli se, jonka tuloa hän valmisteli. Johannes tunnisti Messiaan, jonka tuloa hän oli valmistellut, merkin avulla (Joh. 1:29 – 34).
Kasteen jälkeen Johannes kohtasi Jeesuksen useamman kerran (Joh. 3:29, 35). Johannes vankilassa ollessaan lähetti opetuslapsiaan viemään viestiä Jeesukselle (Matt. 11:2, Luuk. 7:19). Herodes Antipas oli vanginnut Johanneksen, koska tämä oli moittinut Herodesta siitä, että hän oli ottanut velipuolensa Filippoksen vaimon, Herodiaan, itselleen. Myöhemmin Herodes mestautti Johanneksen Herodiaan pyynnöstä.
Kirkkovuoden pyhät -teos kertoo että Herodias heitti omakätisesti pään "saastaiseen paikkaan" eli käymälään, josta muuan Johanneksen salainen opetuslapsi sen pelasti, pesi ja kätki salaiseen kallionkoloon siunausten kera. Pää löydettiin perimätiedon mukaan myöhemmin kahdestikin.
.jpg)
Ikoni, Stroganovin koulu, 1620-luku
Tretjakovin galleria, Moskova.
Johannes tiesi oman tehtävänsä olla Jeesuksen edelläkävijä (Joh. 1:23) ja hyväksyi sen, että Jeesus kutsui Johanneksen opetuslapsia seuraamaan itseään (Joh. 1:26 – 40, Joh. 3:26 – 30). Hän jopa kehotti opetuslapsiaan siihen. Jeesuksen ensimmäiset seuraajat olivat Johanneksen opetuslapsia (Joh. 1:36 – 40).
Jeesus puhui myös lukuisia kertoja Johanneksesta (Matt. 11, Matt. 17:13, Matt. 21:32, Mark. 11:30, Luuk. 7:28 – 33, Luuk. 20:4). Myös Johanneksen opetuslapset tunsivat Jeesuksen. Matt. 9:14 kertoo kun Johanneksen opetuslapset juttelivat Jeesuksen kanssa. Kun Johannes oli mestattu, niin Johanneksen opetuslapsensa menivät kertomaan asiasta Jeesukselle. Tämän kuultuaan Jeesus meni yksinäisyyteen suremaan Johanneksen kuolemaa. (Matt. 14:11 – 13)
Apostolien teoissa kerrotaan, että vielä Paavalikin tapasi Johanneksen opetuslapsia. Kohtaamisessa todetaan, että opetuslapset eivät tienneet Pyhän Hengen olemassaolosta. Paavali kastoi opetuslapset Jeesuksen nimeen. Apostolien teot kertovat myös, että Paavali pani kätensä heidän päälleen ja Pyhä Henki tuli heihin ja he puhuivat kielillä ja profetoivat. (Apt. 19:1 – 7)
Islamin profeetta
Johannes Kastaja (arab. يحيى, Yahya) on myös Islamin profeetta.
Johannes Kastaja ja mandealaisuus
Johannes Kastajan perintö elää mandealaisuuden piirissä nykyisessä Irakissa ja Iranissa. Uskonnon harjoittajia arvioidaan olevan enää runsaat 50 000.
Historialliset lähteet
Historioitsija Josefus mainitsee Johannes Kastajan kirjassaan "Juutalaisten muinaisajat" (Antiquitates Iudaicae). Hänen Johannes Kastajansa eroaa kuitenkin selvästi evankeliumien kuvailemasta Johanneksesta. Vaikka Josefus oli varsin hyvin tietoinen Johannes Kastajan toiminnasta, hän ei millään tavoin yhdistä Johannesta Jeesukseen. Näin siitä huolimatta, että Josefuksen teksteissä on maininta Jeesuksen veljen Jaakobin kuolemasta ja kiistanlainen kohta myös Jeesuksen olemassaolosta. Josefus korostaa nimenomaan, ettei Johanneksen kastetta tullut käyttää ”joidenkin syntien anteeksisaamiseksi, vaan ruumiin pyhittämiseksi”. Tästä voisi päätellä, että Josefus olisi ollut tietoinen kristittyjen piirissä olleista käsityksistä Johanneksen kastetoiminnan syistä ja hän haluaa oikaista tämän väärän käsityksen. Josefuksen mukaan Johannes Kastajan pidättäminen ja teloitus johtuivat nimenomaan siitä, että Herodes Antipas pelkäsi Johannes Kastajan aiheuttavan levottomuuksia kerätessään suuria ihmisjoukkoja kastetilaisuuksiinsa. Syynä ei siis ollut Johanneksen arvostelu Antipasin naimakaupasta, kuten evankeliumit väittävät. Mullistavin kohta on kuitenkin Johannes Kastajan kuolinvuoden ajoitus. Se on pääteltävissä Josefuksen kronologian mukaan vuodelle 36. Luukkaan ja Johanneksen evankeliumien mukaan se sijoittuisi vuodelle 29-30.[1]
Lähdeviitteet
- ↑ Josefus Flavius: Antiquities of the Jews, Book XVIII, Chapter 5:2-3