Ero sivun ”Verokiila” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Idioma-bot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: hu:Adóék
Rivi 12: Rivi 12:
*[http://www.veronmaksajat.fi/ Veronmaksajain Keskusliitto]
*[http://www.veronmaksajat.fi/ Veronmaksajain Keskusliitto]
*[http://taloudenrakenteet.vatt.fi/fin VATT talouden rakenteet]
*[http://taloudenrakenteet.vatt.fi/fin VATT talouden rakenteet]
*[http://www.lintukoto.net/agora/kirjoitus.php?id=605/ Verokiilan vaikutuksia käytännössä]


[[Luokka:Julkistalous]]
[[Luokka:Julkistalous]]

Versio 22. helmikuuta 2009 kello 19.00

Verokiila on työnantajan työvoimakustannusten ja työntekijän nettotulon välinen erotus. Työnantajan työvoimakustannuksiin kuuluvat palkka ja työnantajamaksut kuten työeläke- sekä sosiaaliturvamaksu. Työntekijän nettotulo on bruttopalkka vähennettynä tuloverolla, sosiaaliturva-, työeläke- ja sairausvakuutusmaksuilla. Verokiila on siis sama asia kuin työhön kohdistuvien verojen ja veronluontoisten maksujen kokonaismäärä.

Verokiilaa tarkastelemalla halutaan yleensä havainnollistaa verotuksen työlle aiheuttamaa kokonaisrasitusta. Yhtä lailla voidaan puhua verotuksen työnteon kannusteita vähentävästä vaikutuksesta, jos oletetaan verojen määrän vaikuttavan vain työntekijän nettotuloon. Verojen osuutta voidaan tarkastella esimerkiksi tyypillisen kotitalouden kohdalta eri maiden välillä tai tuloluokittain maan sisällä. Progressiivisen verotuksen tapauksessa verojen osuus työvoimakustannuksista kasvaa tulojen noustessa.

Verokiilalle käytetään myös muita määritelmiä. Palkannousun verokiila eli rajaverokiila tarkoittaa työvoimaverojen määrän muutoksen osuutta työvoimakustannusten muutoksesta. Tarkasteltaessa kokonaisverokiilaa otetaan huomioon myös kulutusverot kuten arvonlisävero.

Verokiilan vaikutus on suuri erityisesti työvoimavaltaisessa palvelujen tuotannossa. Termillä kaksinkertainen verokiila viitataan siihen, että verokiila on sekä työntekijän omassa palkassa että ostetun palvelun hinnassa.

Verokiilan vaikutusta palvelutuotannossa on pyritty vähentämään. Esimerkiksi Suomessa ja Tanskassa on otettu käyttöön kotitalousvähennys.

Aiheesta muualla