Ero sivun ”Kommunistilait” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
korjattu ja lisätty |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
Niin sanotuilla kommunistilaeilla rajoitettiin kansalaisten paino-, yhdistymis- ja kokoontumisvapautta.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://agricola.utu.fi/hist/kronologia/index.php?alku=1930&loppu=1939 |Nimeke=Historian äärelle 1930-luku|Viitattu=14.2.2009 | Kieli = }}</ref> Niiden perusteella estettiin kiellettyihin järjestöihin aiemmin kuuluneiden asettuminen ehdokkaaksi valtiollisissa ja kunnallisvaaleissa, sillä niiden nojalla voitiin evätä vaalikelpoisuus sellaisilta henkilöiltä, jotka viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana olivat kuuluneet valtiopetoksellisina pidettyihin järjestöihin tai muutoin suosineet kyseistä toimintaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pispala.fi/pispafoorumi/punainenkirja/historia/punainen.html| Nimeke =Historia, Punainen Pispala |Viitattu =14.2.2009}}</ref> |
Niin sanotuilla kommunistilaeilla rajoitettiin kansalaisten paino-, yhdistymis- ja kokoontumisvapautta.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://agricola.utu.fi/hist/kronologia/index.php?alku=1930&loppu=1939 |Nimeke=Historian äärelle 1930-luku|Viitattu=14.2.2009 | Kieli = }}</ref> Niiden perusteella estettiin kiellettyihin järjestöihin aiemmin kuuluneiden asettuminen ehdokkaaksi valtiollisissa ja kunnallisvaaleissa, sillä niiden nojalla voitiin evätä vaalikelpoisuus sellaisilta henkilöiltä, jotka viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana olivat kuuluneet valtiopetoksellisina pidettyihin järjestöihin tai muutoin suosineet kyseistä toimintaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pispala.fi/pispafoorumi/punainenkirja/historia/punainen.html| Nimeke =Historia, Punainen Pispala |Viitattu =14.2.2009}}</ref> |
||
[[Suomen sosialidemokraattinen puolue|Sosialidemokraatit]] vastustivat lakeja, koska oli epäilyksiä, että kaikkea niillä pyrittäisiin rajoittamaan kaikkea vasemmistolaista toimintaa, kommunistilakeihn sisältyi koko joukko lainsäädäntöä, jolla pyrittiin estämään vasemmiston vaalimenestystä ja julkista esiintymistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.heikniemi.net/kirj/jur/yleinen/suohi.html | Nimeke =Suomen oikeuden historiallisen kehityksen vaiheet| Tekijä =Jouni Heikniemi| Julkaisija = 14.2.2009}}</ref> |
[[Suomen sosialidemokraattinen puolue|Sosialidemokraatit]] vastustivat lakeja, koska oli epäilyksiä, että kaikkea niillä pyrittäisiin rajoittamaan kaikkea vasemmistolaista toimintaa, kommunistilakeihn sisältyi koko joukko lainsäädäntöä, jolla pyrittiin estämään vasemmiston vaalimenestystä ja julkista esiintymistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.heikniemi.net/kirj/jur/yleinen/suohi.html | Nimeke =Suomen oikeuden historiallisen kehityksen vaiheet| Tekijä =Jouni Heikniemi| Julkaisija = 14.2.2009}}</ref> [[Talonpoikaismarssi]]n jälkeen annettuun lakiesitykseen sisältyivät tasavallan suojelulaki, muutokset valtiopäiväjärjestykseen, kunnallis- ja vaalilakeihin sekä muutokset painovapauslakiin. Tasavallan suojelulain perusteella presidentti saattoi torjua poikkeusasetuksin maata uhkaavat vaarat kansalaisvapauksista piittaamatta, joskin asetukset oli vielä alistettava eduskunnan hyväksyttäviksi. Valtiopäiväjärjestyksen muutos mahdollisti vaalikelpoisuden epäämisen henkilöltä, joka kuului valtionvastaisiin yhdistyksiin. Keskusvaalilautakunnat saivat hylätä vaalilistat, joilla oli vaalikelpoisuuden menettäneitä henkilöitä. Painovapauslain nojalla pidennettiin enimmäislakkautusaika kolmesta kuukaudesta vuoteen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kotinet.com/mkahieta/Dokumentit/vaalit.htm#L%C3%A4hdeviitteet | Nimeke =Syksyn 1930 eduskuntavaalit | Tekijä =Marita Hietasaari| Viitattu =14.2.2009}}</ref> Lait hyväksyttiin täpärästi. |
||
Lakien seurauksena kiellettiin kommunistiset sanomalehdet ja lakkautettiin muun muassa helsinkiläinen [[Suomen Työmies]], oululainen [[Pohjolan Voima]] ja vaasalainen [[Nya Folkbladet]]. Kirjapainoja takavarikoitiin useissa kaupungeissa. Kommunisteiksi epäiltyjä pidätettiin, muun muassa 329 toimittajaa ja kirjaltajaa tuomittiin kuritushuone- ja vankeusrangaistuksiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.viestintaliitto.fi/kirjatyo/2006/1/muut/ | Nimeke =Työväen sananvapaus porvariston mielivallan alaisena | Tekijä =Markku Kuusela | Julkaisu =Kirjatyö| Julkaisija=viestintaliitto|Viitattu =14.2.2009}}</ref> |
Lakien seurauksena kiellettiin kommunistiset sanomalehdet ja lakkautettiin muun muassa helsinkiläinen [[Suomen Työmies]], oululainen [[Pohjolan Voima]] ja vaasalainen [[Nya Folkbladet]]. Kirjapainoja takavarikoitiin useissa kaupungeissa. Kommunisteiksi epäiltyjä pidätettiin, muun muassa 329 toimittajaa ja kirjaltajaa tuomittiin kuritushuone- ja vankeusrangaistuksiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.viestintaliitto.fi/kirjatyo/2006/1/muut/ | Nimeke =Työväen sananvapaus porvariston mielivallan alaisena | Tekijä =Markku Kuusela | Julkaisu =Kirjatyö| Julkaisija=viestintaliitto|Viitattu =14.2.2009}}</ref> |
||
Versio 14. helmikuuta 2009 kello 17.23
Kommunistilait syntyivät Lapuan liikkeen aloitteesta kieltämään kommunistisen toiminnan Suomessa. Eduskunta vahvisti lait syksyllä 1930, ja ne olivat voimassa vuoteen 1945.
Niin sanotuilla kommunistilaeilla rajoitettiin kansalaisten paino-, yhdistymis- ja kokoontumisvapautta.[1] Niiden perusteella estettiin kiellettyihin järjestöihin aiemmin kuuluneiden asettuminen ehdokkaaksi valtiollisissa ja kunnallisvaaleissa, sillä niiden nojalla voitiin evätä vaalikelpoisuus sellaisilta henkilöiltä, jotka viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana olivat kuuluneet valtiopetoksellisina pidettyihin järjestöihin tai muutoin suosineet kyseistä toimintaa.[2]
Sosialidemokraatit vastustivat lakeja, koska oli epäilyksiä, että kaikkea niillä pyrittäisiin rajoittamaan kaikkea vasemmistolaista toimintaa, kommunistilakeihn sisältyi koko joukko lainsäädäntöä, jolla pyrittiin estämään vasemmiston vaalimenestystä ja julkista esiintymistä.[3] Talonpoikaismarssin jälkeen annettuun lakiesitykseen sisältyivät tasavallan suojelulaki, muutokset valtiopäiväjärjestykseen, kunnallis- ja vaalilakeihin sekä muutokset painovapauslakiin. Tasavallan suojelulain perusteella presidentti saattoi torjua poikkeusasetuksin maata uhkaavat vaarat kansalaisvapauksista piittaamatta, joskin asetukset oli vielä alistettava eduskunnan hyväksyttäviksi. Valtiopäiväjärjestyksen muutos mahdollisti vaalikelpoisuden epäämisen henkilöltä, joka kuului valtionvastaisiin yhdistyksiin. Keskusvaalilautakunnat saivat hylätä vaalilistat, joilla oli vaalikelpoisuuden menettäneitä henkilöitä. Painovapauslain nojalla pidennettiin enimmäislakkautusaika kolmesta kuukaudesta vuoteen.[4] Lait hyväksyttiin täpärästi.
Lakien seurauksena kiellettiin kommunistiset sanomalehdet ja lakkautettiin muun muassa helsinkiläinen Suomen Työmies, oululainen Pohjolan Voima ja vaasalainen Nya Folkbladet. Kirjapainoja takavarikoitiin useissa kaupungeissa. Kommunisteiksi epäiltyjä pidätettiin, muun muassa 329 toimittajaa ja kirjaltajaa tuomittiin kuritushuone- ja vankeusrangaistuksiin.[5]
Lähteet
- ↑ Historian äärelle 1930-luku agricola.utu.fi. Viitattu 14.2.2009.
- ↑ Historia, Punainen Pispala pispala.fi. Viitattu 14.2.2009.
- ↑ Jouni Heikniemi: Suomen oikeuden historiallisen kehityksen vaiheet 14.2.2009.
- ↑ Marita Hietasaari: Syksyn 1930 eduskuntavaalit kotinet.com. Viitattu 14.2.2009.
- ↑ Markku Kuusela: Työväen sananvapaus porvariston mielivallan alaisena Kirjatyö. viestintaliitto. Viitattu 14.2.2009.