Ero sivun ”Pietari Suuri” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Käyttäjän 213.255.162.162 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Nallimbot tekemään versioon. |
|||
| Rivi 29: | Rivi 29: | ||
Pietari hajotti perinteisen Venäjän ortodoksisen kirkon hallintoelimen, Moskovan partiarkaatin ja perusti sen tilalle 1721 valtiolle alisteisen Pyhän Synodin. Pyhä Synodi jäi kirkon johtoelimeksi seuraavaksi pariksisadaksi vuodeksi. Tämän jälkeen kirkon oli ennen uusien luostarien avaamista kysyttävä lupa sekä synodilta että tsaarilta. |
Pietari hajotti perinteisen Venäjän ortodoksisen kirkon hallintoelimen, Moskovan partiarkaatin ja perusti sen tilalle 1721 valtiolle alisteisen Pyhän Synodin. Pyhä Synodi jäi kirkon johtoelimeksi seuraavaksi pariksisadaksi vuodeksi. Tämän jälkeen kirkon oli ennen uusien luostarien avaamista kysyttävä lupa sekä synodilta että tsaarilta. |
||
Pietari oli myös sitä mieltä että venäläiset tuhlaavat aikaansa liiallisen pyhään työhön. Hän kielsi alle kolmekymmenvuotiaita miehiä ryhtymästä munkeiksi ja alle 50-vuotiaita naisia nunniksi. Pietari |
Pietari oli myös sitä mieltä että venäläiset tuhlaavat aikaansa liiallisen pyhään työhön. Hän kielsi alle kolmekymmenvuotiaita miehiä ryhtymästä munkeiksi ja alle 50-vuotiaita naisia nunniksi. Pietari myös pakotti munkit viljelemään maata, opettelemaan käsitöitä ja avaamaan kouluja ja sairaaloita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.russiatoday.ru/features/news/27747 | Nimeke =Peter the Great’s reforms bring religious renaissance | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =RussiaToday | Viitattu = 9.8.2008 | Kieli ={{en}} }}</ref> |
||
===Hallitsijaominaisuudet=== |
===Hallitsijaominaisuudet=== |
||
Versio 11. helmikuuta 2009 kello 22.16
Pietari Suuri (ven. Пётр I, Пётр Великий, Pjotr I, Pjotr Veliki; Pjotr Aleksejevitš Romanov, ven. Пётр Алексеевич Романов; 9. kesäkuuta 1672 Moskova – 8. helmikuuta 1725 Pietari) hallitsi Venäjää 7. toukokuuta, 1682 lähtien aina kuolemaansa asti. Hän länsimaisti Venäjän hallintoa ja hänen aikanaan Venäjästä tuli eurooppalainen suurvalta.[1] Pietari Suuren johdolla Venäjällä aloitettiin 1700-luvun ensimmäisellä neljänneksellä tieteellinen opetus, valtion hallintoa uudistettiin kovalla kädellä ja Venäjä rakensi Euroopan valtioiden esimerkkiä seuraten vahvan laivaston.
Elämä
Nuoruus
Pietari syntyi Moskovassa Aleksei I:n ja tämän toisen vaimon Natalija Kyrillovna Naryškinan esikoisena. Ensimmäisestä liitosta Maria Miloslavskajan kanssa Alekseilla oli viisi poikaa ja kahdeksan tytärtä, tosin vain kaksi pojista oli enää elossa Pietarin syntyessä: Iivana ja Fjodor. Aleksei I:n kuoltua 1676, hänen vanhimmasta elossa olevasta pojastaan tuli hallitsija Fjodor III.
Fjodor kuoli ilman perillisiä, joten vuonna 1682 Pietarista tuli Venäjän tsaari yhdessä veljensä Iivana V:n kanssa. Vallasta taisteli kuitenkin myös tytär Aleksein ensimmäisestä avioliitosta: Sofia Aleksejevna. Sofia oli Venäjän todellinen hallitsija vuoteen 1689, jolloin Pietari sulki hänet Novodevitšin nunnaluostariin. Iivanan kuoltua 1696 Pietarista tuli hallitsija yksinään.
Venäjän länsimaistaminen alkaa
Vuosina 1689–1699 Pietari matkusti Euroopassa suuressa diplomaattiseurueessa salanimellä Pjotr Mihailovitš, jolloin hän tutustui laivanrakennukseen Alankomaissa ja Englannissa, tuohon aikaan johtavissa merivalloissa. Jotta saisi oikean kuvan telakkatyöstä, hän otti pestin tavalliseksi työläiseksi Hollannin Itä-Intian Komppanian laivanrakennustelakalla. Matkan päätarkoituksena oli muodostaa liittokunta Turkkia vastaan länsivaltojen avulla – Pietari halusi laajentaa alueitaan Mustanmeren rannikolle (Ukrainaan ja Krimille). Liittokunnan muodostaminen ei kuitenkaan onnistunut. Pietari joutui palaamaan Venäjälle, kun streltsit, Venäjän armeijan eliittijoukot, nousivat kapinaan. Kapina oli jo kukistettu tsaarin palatessa Moskovaan. Pietarin palattua yli 1000 kapinallista teloitettiin, osan Pietari tappoi omin käsin.
Suuri Pohjan sota
Turkin-vastaisen liittokunnan epäonnistuttua Pietari kokosi Ruotsin-vastaisen liittokunnan, jossa Venäjän ohella olivat Puola-Liettua ja Tanska. Suuri Pohjan sota (1700–1721) alkoi Venäjän kannalta onnettomasti. Narvan taistelussa 20. marraskuuta 1700 ruotsalaiset löivät venäläiset joukot. Tämän jälkeen ruotsalaiset siirtyivät Puolan alueelle, jolloin Pietari sai aikaa uuden armeijan varustamiseen. 27. kesäkuuta 1709 Pultavan taistelussa venäläiset voittivat Kaarle XII:n ja tuhosivat hänen armeijansa. Venäläiset valloittivat Viron 1710 ja miehittivät Suomen 1714–1721 (ns. isonvihan aika). Sota päättyi Uudenkaupungin rauhaan 1721, jossa Venäjä sai Inkerin, osia Karjalasta sekä Ruotsin balttilaiset alueet. Käytännössä sota nosti Venäjän Pohjois-Euroopan johtavaksi suurvallaksi Ruotsin tilalle.
Uusi pääkaupunki
Pietari Suuri perusti Pietarin kaupungin Nevan suistoon 27. toukokuuta 1703.[2] Nimensä kaupunki sai Pietarin nimikkopyhimyksen, apostoli Pietarin mukaan. Tällöin alue kuului vielä virallisesti Ruotsiin, mutta oli Venäjän miehittämä. Venäjän pääkaupunki siirrettiin Moskovasta Pietariin vuonna 1712. Pietarhovin palatsi Pietarin kaupungin ulkopuolella valmistui 1725.[3]
Pietari perustettiin symboloimaan uudistuksia ja juhlistamaan maallistuneen ja valistuneen Venäjän syntyä.
Pietarin uudistukset
Pietari hajotti perinteisen Venäjän ortodoksisen kirkon hallintoelimen, Moskovan partiarkaatin ja perusti sen tilalle 1721 valtiolle alisteisen Pyhän Synodin. Pyhä Synodi jäi kirkon johtoelimeksi seuraavaksi pariksisadaksi vuodeksi. Tämän jälkeen kirkon oli ennen uusien luostarien avaamista kysyttävä lupa sekä synodilta että tsaarilta.
Pietari oli myös sitä mieltä että venäläiset tuhlaavat aikaansa liiallisen pyhään työhön. Hän kielsi alle kolmekymmenvuotiaita miehiä ryhtymästä munkeiksi ja alle 50-vuotiaita naisia nunniksi. Pietari myös pakotti munkit viljelemään maata, opettelemaan käsitöitä ja avaamaan kouluja ja sairaaloita.[4]
Hallitsijaominaisuudet
Pietari tunnetaan tarmokkaana hallitsijana, joka vei läpi huomattavia uudistuksia: hän uudisti sotavoimia, perusti Venäjälle laivaston ja loi siviilihallintoon uuden virka-aatelijärjestelmän. Pietari pyrki juurruttamaan maahansa länsieurooppalaisia tapoja, hänen aikanaan mm. hovi alkoi käyttää länsimaistyylisiä vaatteita.
Pietarin kuoltua valtaistuimelle nousi hänen vaimonsa Katariina I.[5]
Katso myös
Lähteet
- ↑ Pietari I (1672 - 1725) SKS Kansallisbiografia.
- ↑ St. Petersburg in Facts and Figures saint-petersburg.com.
- ↑ Peterhof EU-traveler.
- ↑ Peter the Great’s reforms bring religious renaissance RussiaToday. Viitattu 9.8.2008. (englanniksi)
- ↑ Päivi Parhi-Riikola: Suuret himot riivasivat Euroopan kuninkaallisia 4/2007. Tiede-lehti.
| ||||||