Ero sivun ”Bassorumpu” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Anr (keskustelu | muokkaukset) p Käyttäjän 194.117.170.245 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Otrfan tekemään versioon. |
||
| Rivi 8: | Rivi 8: | ||
Näin saadaan lyhyempi ja "märempi" soundi. |
Näin saadaan lyhyempi ja "märempi" soundi. |
||
Basareita(ja muitakin rumpuja) usein myös trigataan. |
Basareita(ja muitakin rumpuja) usein myös trigataan. |
||
Rumpuun laitetaan triggeri, joka muuntaa kalvon värähdyksen sähköiseen muotoon. Triggerit ovat kiinni soundimoduulissa (rumpuaivot), josta lähtevää soundia (sämpleä) voidaan muokata. |
Rumpuun laitetaan triggeri, joka muuntaa kalvon värähdyksen sähköiseen muotoon. Triggerit ovat kiinni soundimoduulissa (rumpuaivot), josta lähtevää soundia (sämpleä) voidaan muokata. |
||
{{Commons|Bass drum|bassorumpu}} |
{{Commons|Bass drum|bassorumpu}} |
||
Versio 9. helmikuuta 2009 kello 12.31
Bassorumpua käytetään orkesterissa voimakkaana tehosteena, sillä bassorummulle on ominaista sen hyvin leveä, peittävä ja syvä ääni. Nykyinen bassorumpu on kaksikalvoinen, ja sitä soitetaan huopa- tai nahkapäällysteisellä nuijalla, joissakin tapauksissa myös puisella.
Rumpusetissä bassorumpu sijoitetaan alimmaiseksi lattian rajaan vaakatasoon ja sitä soitetaan jalalla pedaalia polkemalla. Bassorumpuja voi olla myös kaksi tai useampia. Kaksi bassorumpua otti käyttöön ensimmäisten joukossa jazz-rumpali Louie Bellson 30–40-lukujen taitteessa. [1]
Esimerkiksi metallimusiikissa monesti dempataan bassorumpu esimerkiksi tyynyillä tai pyyhkeellä. Näin saadaan lyhyempi ja "märempi" soundi. Basareita(ja muitakin rumpuja) usein myös trigataan. Rumpuun laitetaan triggeri, joka muuntaa kalvon värähdyksen sähköiseen muotoon. Triggerit ovat kiinni soundimoduulissa (rumpuaivot), josta lähtevää soundia (sämpleä) voidaan muokata.
