Ero sivun ”Tenavatähti” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 25: Rivi 25:


===Daralee===
===Daralee===
[[Yhdistynyt kuningaskunta|Isossa-Britanniassa]] asunut Daralee Lucia<ref name="lucia">http://familytreemaker.genealogy.com/users/s/u/n/Ystein-R-Sundelin/WEBSITE-0001/UHP-0186.html</ref> Jumpsen (s. [[1977]]) voitti vuoden 1990 kilpailun.<ref name="koululainen">Tapani Lausti: Daralee - kahden kulttuurin laulaja. Koululainen 1/91.</ref> Hänen tätinsä Eeva Kiviharju, joka aikoinaan lauloi [[Seidat]]-yhtyeessä, oli tehnyt kilpailukappaleet ''Onks Tiina kotona?'' ja ''Maarianna''. Ensimmäisessä kilpailuesityksessä olivat taustaryhmänä Daraleen sisko Rebecca sekä heidän serkkunsa Visa ja Inka Kiviharju.<ref name="koululainen" /> Sukunimi periytyy [[kanada]]laiselta isältä.<ref name="koululainen" />
[[Yhdistynyt kuningaskunta|Isossa-Britanniassa]] asunut Daralee Lucia<ref name="lucia">http://familytreemaker.genealogy.com/users/s/u/n/Ystein-R-Sundelin/WEBSITE-0001/UHP-0186.html</ref> Jumpsen (s. [[1977]]) voitti vuoden 1990 kilpailun.<ref name="koululainen">Tapani Lausti: Daralee - kahden kulttuurin laulaja. Koululainen 1/91.</ref> Hänen tätinsä Eeva Kiviharju, joka aikoinaan lauloi [[Seidat]]-yhtyeessä, oli tehnyt kilpailukappaleet ''Onks Tiina kotona?'' ja ''Maarianna''. Ensin mainitun kappaleen kilpailuesityksessä olivat taustaryhmänä Daraleen sisko Rebecca sekä heidän serkkunsa Visa ja Inka Kiviharju.<ref name="koululainen" /> Sukunimi periytyy [[kanada]]laiselta isältä.<ref name="koululainen" />


===Leif Lindgren===
===Leif Lindgren===
Rivi 41: Rivi 41:


===Isabella Virtanen===
===Isabella Virtanen===
Natasha Isabella Virtanen, joka tunnetaan myös nimellä 'Bella' (s. [[1983]]) osallistui Tenavatähti-kilpailuun vuonna 1993 sisarensa Johannan edellisvuotisen menestyksen innoittamana. Kilpailukappaleenaan hän esitti [[Jussi Rasinkangas|Juhani Rasinkankaan]] säveltämän ja Pauli Ylitalon sanoittaman kappaleen ''On niin monta makua''. Finaalissa toisen kierroksen kappaleena oli Mika Toivasen ja [[Ilkka Vainio|Ilkka Vainion]] ''Mä vielä aikuistun''. Ennen Tenavatähteä Isabella oli kilpaillut [[Lasten laulukaupunki|Salon lastenlaulukilpailu]]ssa vuonna 1992. Soololevyä hän ei koskaan tehnyt, vaikka esiintyikin ahkerasti. Johannan kanssa he tekivät myös yhteisesiintymisiä, joilla esittivät muun muassa Johanna Virtasen levytyskappaleita albumilta ''Rakkauden pallomeri''. Tyttöjen lavashow sisälsi runsaasti taidokasta discotanssia; Virtasen sisarukset ovat olleet mukana yhdessä harvoista suomalaisista ammattitason tanssikouluista sekä vetäneet myös omaa tanssikoulua. Nykyään Isabella Virtanen työskentelee liikunnanopettajana.<ref name="liikunnanopettaja">http://www.nurmijarvi.fi/koulut/mantysalo/neulaset/nro8/kouluelamaa/fi_FI/isabella/</ref>
Natasha Isabella Virtanen, joka tunnetaan myös nimellä 'Bella' (s. [[1983]]) osallistui Tenavatähti-kilpailuun vuonna 1993 sisarensa Johannan edellisvuotisen menestyksen innoittamana. Kilpailukappaleenaan hän esitti [[Jussi Rasinkangas|Juhani Rasinkankaan]] säveltämän ja Pauli Ylitalon sanoittaman kappaleen ''On niin monta makua''. Finaalissa toisen kierroksen kappaleena oli Mika Toivasen ja [[Ilkka Vainio]]n ''Mä vielä aikuistun''. Ennen Tenavatähteä Isabella oli kilpaillut [[Lasten laulukaupunki|Salon lastenlaulukilpailu]]ssa vuonna 1992. Soololevyä hän ei koskaan tehnyt, vaikka esiintyikin ahkerasti. Johannan kanssa he tekivät myös yhteisesiintymisiä, joilla esittivät muun muassa Johanna Virtasen levytyskappaleita albumilta ''Rakkauden pallomeri''. Tyttöjen lavashow sisälsi runsaasti taidokasta discotanssia; Virtasen sisarukset ovat olleet mukana yhdessä harvoista suomalaisista ammattitason tanssikouluista sekä vetäneet myös omaa tanssikoulua. Nykyään Isabella Virtanen työskentelee liikunnanopettajana.<ref name="liikunnanopettaja">http://www.nurmijarvi.fi/koulut/mantysalo/neulaset/nro8/kouluelamaa/fi_FI/isabella/</ref>


===Myös vanhempana esiintymistä jatkaneita===
===Myös vanhempana esiintymistä jatkaneita===
* [[Alexandra Babitzin]]
* [[Aleksandra Babitzin]]
* [[Rene Haavisto]]
* [[Rene Haavisto]]
* [[Konsta Hietanen]]
* [[Konsta Hietanen]]
Rivi 67: Rivi 67:
# Laura Kemppinen - Lassen koira
# Laura Kemppinen - Lassen koira
# Nadja Lindeman - Kesäyö
# Nadja Lindeman - Kesäyö
* Leif Lindeman - [[Satumaa]]
* [[Leif Lindeman]] - [[Satumaa]]
* Katja Lindgren - Katinka
* Katja Lindgren - Katinka
* Karoliina Moilanen - Voihan pojat
* Karoliina Moilanen - Voihan pojat

Versio 8. helmikuuta 2009 kello 23.21

Tenavatähti-kilpailun 1990 tunnuskuva. (Tunnuskuva vaihtui lähes vuosittain)

Tenavatähti oli suosittu lasten laulukilpailu, jota esitettiin kesäisin Mainostelevisiolla (myöhemmin MTV3:lla) vuosina 1990–1995. Kilpailuista televisioitiin alkuerät, semifinaalit ja loppukesällä pidetty loppukilpailu. Monet kilpailun finalisteista levyttivät myös omia soololevyjään kilpailun siivittämänä.

Historia

Vuonna 1989 Mainostelevision viihdetoimitus mietti ideoita seuraavalle vuodelle. Jarmo Porola teki useita ehdotuksia, joista toimitus valitsi yksimielisesti Tenavatähden. Sellaista ohjelmaa ei ennen ollut tehty.[1] Keväällä 1990 Tenavatähteen haettiin kilpailijoita pyytämällä laulunäytteitä kasetilla, ja näistä valittiin kilpailijat kesän mittaan esitettäviin ohjelmiin. Ohjelma saavutti lopulta niin suuren suosion, että loppukilpailun yleisöäänestys sai paikoitellen puhelinkeskukset tukkoon.[2] Tenavatähti-kilpailua esitettiin vuosittain ja se oli suosittu muutaman vuoden, kunnes sen suosio alkoi vähitellen hiipua.

Vuonna 1996 Tenavatähti-kilpailua ei enää järjestetty, vaan sen tilalla alkoi uusi, samantapainen lasten laulukilpailu Karuselli. Siinä ei ollut yhtä paljon televisioituja alkueriä, eikä kyseinen ohjelma koskaan saavuttanut Tenavatähden kaltaista suosiota. Karuselli nähtiin kesäisin ja alkusyksyisin vuosina 1996-2000 ja kahtena viimeisenä vuotena mukana oli tenavasarjan lisäksi teinisarja. Auraviihde järjesti lasten Karusellin myös 2002-2004, mutta sitä ei enää näytetty valtakunnallisessa televisiossa, vaan ainoastaan paikallisilla kanavilla Etelä-Suomessa.

Kilpailun kulku

Neljäs semifinaali vuonna 1992. Tuomarit Anneli Saaristo, Jaakko Salo, Marjukka Yliruusi, Heikki Laurila ja Arja Koriseva antavat pisteitä Ella Lahtiselle.

Kilpailuun haettiin keväisin osallistujia MTV3-kanavalla julkistetulla avoimella haulla. Tenavatähden esivalintaraadille sai lähettää lauluesityksensä kasetilla, ja näiden esitysten perusteella raati valitsi esiintyjät varsinaiseen televisioitavaan kilpailuun. Jo ensimmäisenä vuonna toiveikkaita oli paljon, ja parhaimpina vuosina kasetteja saapui raadin kuunneltavaksi useita satoja.

Televisiossa esitettäviin alkueriin valittiin 40 kilpailijaa (ensimmäisenä vuonna 30). Kilpailijat lauloivat taustanauhojen avulla kilpailukappaleensa, jonka jälkeen neljä- tai viisihenkinen tuomaristo antoi pisteensä esiintyjälle. Alkuerien jälkeen valittiin yhteispistemäärän mukaan parhaat kilpailijat semifinaaleihin, joissa kilpaili korkeintaan 16 esiintyjää (sekä mahdollisesti ylimääräisiä kilpailijoita). Semifinaaleissa kilpailijat esittivät kappaleensa uudestaan ja tuomariston antamat pisteet laskettiin samoin kuin alkuerissä. Semifinaaleista valittiin loppukilpailuun kahdeksan parasta (vuonna 1990 kuusi parasta) kilpailijaa.

Tiedosto:Haastettalu.JPG
Juontaja Seppo Hovi haastatteli kilpailijoita alkuerissä. Ensimmäinen alkuerä vuonna 1992 ja haastattelussa kilpailija Johanna Virtanen.

Loppukilpailu pidettiin joka vuosi alkusyksystä Tampere-talossa ja se lähetettiin suorana lähetyksenä, toisin kuin alkuerät ja semifinaalit, jotka nauhoitettiin keväisin ja esitettiin kesän mittaan. Loppukilpailujen kohdalla ainoan poikkeuksen teki ensimmäinen, vuoden 1990 finaali, joka nauhoitettiin studiossa jo ennakkoon. Finaalissa kukin kilpailija esiintyi kaksi kertaa. He esittivät alkueräkappaleensa lisäksi jonkin muun kappaleen. Loppukilpailuissa tuomaristo antoi pisteet esiintyjille vain vuoden 1991 finaalissa. Muiden vuosien finaaleissa julkistettiin kolme parasta. Tämän lisäksi yleisöäänestyksen perusteella nimettiin yleisön suosikki.

Tenavatähteä juonsi koko sen historian ajan musiikin alalla pitkään toiminut Seppo Hovi. Tuomaristossa nähtiin muiden muassa Seppo Ruohonen, Pedro Hietanen, Arja Koriseva ja Katri Helena. Ohjelmaa tuotti Jarmo Porola Vip-Visionista.[3] Kilpailussa oli erityisen paljon edustusta Kempeleestä.

Lapset saivat valita kilpailukappaleensa vapaasti, mikä johti ajoittain keskusteluun lasten laulettavaksi sopivasta musiikista.[4] Useimmiten kilpailulauluiksi ei valittu lastenlauluja, ja Tenavatähteä arvosteltiin liiasta aikuismaisuudesta.[5] Erikoisimpia kappalevalintoja oli Matias Sassalin laulama "Elämää juoksuhaudoissa".[4]

Tunnettuja kilpailijoita

Monet tenavatähdet ovat julkaisseet soololevyjä, joita ovat tehneet lähinnä palkinnoille ja finaaleihin asti päässeet kilpailijat. Kirkkaasti eniten omia levyjään myynyt tenavatähti on Timo Turunen.

Daralee

Isossa-Britanniassa asunut Daralee Lucia[6] Jumpsen (s. 1977) voitti vuoden 1990 kilpailun.[7] Hänen tätinsä Eeva Kiviharju, joka aikoinaan lauloi Seidat-yhtyeessä, oli tehnyt kilpailukappaleet Onks Tiina kotona? ja Maarianna. Ensin mainitun kappaleen kilpailuesityksessä olivat taustaryhmänä Daraleen sisko Rebecca sekä heidän serkkunsa Visa ja Inka Kiviharju.[7] Sukunimi periytyy kanadalaiselta isältä.[7]

Leif Lindgren

Leif Lindgren esiintyi Tenavatähdessä vuonna 1990, jolloin hän esitti kappaleet Liljankukka ja Tummat saapuvat taivaaseen. Hän sijoittui kilpailussa kolmanneksi. Samana vuonna Lindgreniltä ilmestyi hänen omaa nimeään kantava levy. Nykyään Leif Lindgren on pitkäaikaistyötön.[8]

Matias Sassali

Matias Sassali esiintyi Tenavatähdessä 1991, 11-vuotiaana. Hän lauloi kappaleen Elämää juoksuhaudoissa. Hän selviytyi loppukilpailuun, jossa ei päässyt kolmen parhaan joukkoon. Hänet kuitenkin valittiin yleisön suosikiksi. Sassalin kappalevalintaa pidettiin erikoisena ja hänen äitinsä sekä kilpailun juontaja Seppo Hovi olivat myös kommentoineet asiaa, mutta Sassali itse kieltäytyi esittämästä mitään muuta kappaletta. Samana vuonna Matiakselta ilmestyi oma soololevy. Sittemmin Sassali on opiskellut Rovalan pop- ja jazz-opistossa ja toiminut keikkamuusikkona Sininen poletti -orkesterissa, joka sai alkunsa sotilassoittokunnassa. Hän on myös työskennellyt rumpalina Lumipallo-orkesterissa, joka kiinnitetään aina uudelle tangokuninkaalle kuninkuusvuodeksi. Matias on vaikuttanut muutaman kuukauden O'jess-nimisessä bilebändissä, joka on toiminut Idolsista tutun Pete Seppälän taustabändinä.

Johanna Virtanen

Juli Johanna Virtanen (s. 1981) osallistui Tenavatähti-kilpailuun vuonna 1992. Vaikka tämä Turusta kotoisin oleva namibialais-suomalainen tyttö jäikin kisassa yllättäen mitalisijojen ulkopuolelle, nousi hän silti yhdeksi suosituimmista tenavatähdistä. Finaalissa hän sai toiseksi eniten yleisön ääniä. Kilpailukappaleet hänellä olivat Molto presto ja Pojat. Häntä nähtiin kisojen jälkeen useissa tv-konserteissa ja monissa muissa pienemmissä konserteissa.

Tenavatähti-finaali poiki Johannalle myös levytyssopimuksen, ja vuonna 1993 hän levytti oman pitkäsoiton Rakkauden pallomeri. Ennen valtakunnallista Tenavatähteä hän voitti pienemmän paikallisen laulukilpailun ja palkintona siitä syntyi vinyylisingle, jolta löytyvät kappaleet Molto presto ja Suklaasydän. Johanna on ollut nuoresta asti myös taitava tanssija; hän on ollut Suomen ammattitason tanssikouluissa ja vetänyt sisarensa Isabella Virtasen (myös Tenavatähti-finalisti vuodelta 1993) kanssa omaa tanssikoulua.

Johanna Virtanen oli mukana myös tyttöbändi Veenuksessa 90-luvun loppupuolella. Bändi teki yhden pitkäsoittolevyn, jolta suhteellisen ahkerassa radiosoitossa oli sinkkulohkaisu Ake, Make, Pera ja mä. Bändin taival ei kuitenkaan ollut kovinkaan pitkä. 2000-luvun puolella Johannaa on nähty muun muassa mainostyössä, esimerkiksi Hesburgerin mainoksessa.

Isabella Virtanen

Natasha Isabella Virtanen, joka tunnetaan myös nimellä 'Bella' (s. 1983) osallistui Tenavatähti-kilpailuun vuonna 1993 sisarensa Johannan edellisvuotisen menestyksen innoittamana. Kilpailukappaleenaan hän esitti Juhani Rasinkankaan säveltämän ja Pauli Ylitalon sanoittaman kappaleen On niin monta makua. Finaalissa toisen kierroksen kappaleena oli Mika Toivasen ja Ilkka Vainion Mä vielä aikuistun. Ennen Tenavatähteä Isabella oli kilpaillut Salon lastenlaulukilpailussa vuonna 1992. Soololevyä hän ei koskaan tehnyt, vaikka esiintyikin ahkerasti. Johannan kanssa he tekivät myös yhteisesiintymisiä, joilla esittivät muun muassa Johanna Virtasen levytyskappaleita albumilta Rakkauden pallomeri. Tyttöjen lavashow sisälsi runsaasti taidokasta discotanssia; Virtasen sisarukset ovat olleet mukana yhdessä harvoista suomalaisista ammattitason tanssikouluista sekä vetäneet myös omaa tanssikoulua. Nykyään Isabella Virtanen työskentelee liikunnanopettajana.[9]

Myös vanhempana esiintymistä jatkaneita

Tenavatähti-finalistit

1990

Tiedosto:Fin90.JPG
Tenavatähti-kilpailun voittaja Daralee taustalaulajineen esiintyy finaalissa tulosten ratkettua.
  1. Daralee - Onks Tiina kotona
  2. Satu Itkonen - Tangoprinsessa
  3. Leif Lindgren - Liljankukka
  • Ulla-Sofia Jalagin - Tyttö tuollainen
  • Janne Koivunen - Ystävän laulu
  • Timo Turunen - Minä olen muistanut (yleisön suosikki)

1991

  1. Christopher Romberg - Sköna människor
  2. Laura Kemppinen - Lassen koira
  3. Nadja Lindeman - Kesäyö
  • Leif Lindeman - Satumaa
  • Katja Lindgren - Katinka
  • Karoliina Moilanen - Voihan pojat
  • Matias Sassali - Elämää juoksuhaudoissa (yleisön suosikki)
  • Jenni Viitalo - Koivu ja sydän

1992

Tiedosto:Fin92.JPG
Edellisen vuoden (1991) voittaja Christopher Romberg kukittaa kärkikolmikkoa finaalissa 1992. Vasemmalta alkaen kukitettavana voittaja Antti Pääkkönen, kakkonen Ella Lahtinen sekä kolmonen Reetta Jakkula.
  1. Antti Pääkkönen - Vanha holvikirkko
  2. Ella Lahtinen - Lounatuulen laulu
  3. Reetta Jakkula - Sinisiä punaisia ruusunkukkia (yleisön suosikki)
  • Elina Kurola - Tyttö Pohjanmaalta
  • Anne Rasmus - Saamen neito (Guoktelogiovcci)
  • Henna-Riika Ruotsalainen - Daa-da daa-da
  • Juha Valkama - Kauan
  • Johanna Virtanen - Molto presto

1993

  1. Tuomas Iso-Ahola - Lännen lokari (yleisön suosikki)
  2. Jenni Laurell - Laulu kahdesta pennistä
  3. Katja Hirvonen - Naura kun sua naurattaa
  • Antti Kivistö - Blue Suede Shoes
  • Riikka Kuusela - Isoäidin äiti
  • Krista Pylkkö - What about Tomorrow's Children
  • Juha Roms - Rakkauden väriloisto
  • Isabella Virtanen - On niin monta makua

1994

Tiedosto:Fin94.JPG
Finaali 1994. Voittajaksi juuri julistettu Konsta Hietanen (keskellä), kilpailun kakkonen Toni Yli-Hirvelä (vas.) sekä kolmannelle sijalle yltänyt Anu Salminen (oik.) poseeraavat kameroille ja lehdistölle.
  1. Konsta Hietanen - Daa-da daa-da (yleisön suosikki)
  2. Toni Yli-Hirvelä - Aivan mua naurattaa
  3. Anu Salminen - Poika tuo
  • Tuija Alatalo - Tunnen että ihastun
  • Lauri Kaivosoja - Apinaorkesteri
  • Maruska Lindeman - Pienen mökin tyttö
  • Jenny Löv - Främling
  • Kimmo Riikonen - Juokse sinä humma

1995

  1. Annika Siltaniemi - Hienohelma
  2. Juho Vornanen - Poika ja varsa (yleisön suosikki)
  3. Antero Lindgren - Ruhtinaan viulu
  • Rene Haavisto - Tuuliviiri
  • Ida-Kaisa Leivonniemi - Isi tuulettaa
  • Ulla Lindström - Skeittaaja
  • Petra Lisitsin - Ruskie neitsyt, valgie neitsyt
  • Markus Määttänen - Olet kohtaloni

Oheistuotteita

Joka vuosi julkaistiin Tenavatähti-kokoelmalevy, jolle valittiin parhaita esityksiä finalistien, semifinalistien sekä alkukilpailijoiden joukosta. Vuosilta 1990-1994 löytyvät myös nuottikirjat lasten kilpailulauluista. Vuodesta 1991 tehtiin oheismateriaalina myyntiin VHS-tallenne, jolta löytyvät samat esitykset kuin kokoelmalevyltä. Tenavatähtiä kuullaan myös jouluäänitteellä Tenavatähtien joulu. Tällä levyllä laulaa joukko finalisteja ja semifinalisteja vuosilta -90 ja -91. Äänitteellä esiintyy myös kilpailun isän Seppo Hovin poika Ville, joka ei varsinaisiin kisoihin koskaan osallistunut.[3]

Tenavatähti-kokoelmalevyt

Tenavatähtien soololevyjä

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ http://tenavatahti.tripod.com/syntyajatus.html
  2. ↑ Tenavatähdet sotkivat Pohjois-Suomen puheluja, Helsingin Sanomat 27.8.1990.
  3. ↑ a b http://kotisivu.suomi.net/tenavatahti/
  4. ↑ a b http://www.musicfinland.com/sml/muusikko/muusikko_99/seppo_hovi.html
  5. ↑ http://tenavatahti.tripod.com/kehittyminen.html
  6. ↑ http://familytreemaker.genealogy.com/users/s/u/n/Ystein-R-Sundelin/WEBSITE-0001/UHP-0186.html
  7. ↑ a b c Tapani Lausti: Daralee - kahden kulttuurin laulaja. Koululainen 1/91.
  8. ↑ Sukurakkautta pohjoisessa, Helsingin Sanomien Kuukausiliite 02/08.
  9. ↑ http://www.nurmijarvi.fi/koulut/mantysalo/neulaset/nro8/kouluelamaa/fi_FI/isabella/

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tenavatähti&oldid=6245744”