Prikaati

Sotilasyksiköt

• Armeijaryhmä / Rintama
• Armeija
• Armeijakunta
• Divisioona
• Prikaati
• Rykmentti
• Pataljoona/Patteristo
• Komppania/Patteri
• Joukkue/Jaos
• Ryhmä
• Partio
• Taistelijapari

Prikaati on nykyaikaisessa armeijassa pienin joukko, joka kykenee itsenäisesti suorittamaan sotatoimen, toisin sanoen se on sotatoimiyhtymä. Sen kokoonpanoon kuuluvat kaikki itsenäiseen toimintaan tarvittavat joukot. Prikaatin taisteleva osa ovat jalkaväkipataljoonat. Taistelua tukevat tykistö, kenttätykistö ja ilmatorjuntatykistö, pioneerit ja viestijoukot. Tämän lisäksi huollosta vastaavat huoltojoukot. Prikaati on yleensä kiinteästi organisoitu, eli sille on olemassa teoreettinen vakiokokoonpano henkilöstömäärän ja kaluston suhteen ja se on esimerkiksi Suomessa suurin määrävahvuinen organisaatio. Tästä seuraa, että myös prikaatin osat on määritelty tarkkaan. Prikaatia suurempi yksikkö, armeijakunta, joka voi koostua 3-4 prikaatista, ei ole tarkasti määrävahvuinen, vaan sen kokoonpano riippuu tilanteesta.

Prikaati koostuu noin 3 000–7 000 miehestä. Prikaatityyppejä on maailmalla useita erilaisia.

Prikaatia pienempi sotilasorganisaatio on rykmentti tai pataljoona ja tykistössä patteristo. Prikaatia suurempi sotatoimiyhtymä, prikaateista sekä sitä tukevista erillisistä joukkoyksiköistä tai erillisistä perusyksiköistä muodostuu asevoimista riippuen joko divisioona tai armeijakunta.

Historiaa

Klassisessa eli perinteisessä kolmijaossa ei prikaateja ollut, vaan pienin sotatoimiyhtymä oli divisioona, joka koostui kolmesta rykmentistä, jotka puolestaan koostuivat kolmesta pataljoonasta. Ensimmäisen maailmansodan aikaiset jalkaväkidivisioonat saattoivat olla organisoitu kahdeksi prikaatiksi, jotka taas koostuivat kahdesta rykmentistä ja nämä edelleen kolmesta pataljoonasta. Sodan kuluessa organisaatiota kevennettiin poistamalla prikaatiporras ja yksi rykmenteistä, jolloin muodostui kolmijakoon perustuva divisioona.

Suomessa

Maavoimien peruskokoonpanot ovat jalkaväkiprikaati (jalkaväkiprikaati-80), jääkäriprikaati M91 (jääkäriprikaati-91), panssariprikaati (PsPr) sekä valmiusprikaati (JPr M05), jonka lopullinen kokoonpano täsmentyy tulevaisuudessa.

Jalkaväkiprikaati liikkuu pyörätraktorin lavoilla, jääkäriprikaati kuljetuspanssariajoneuvoilla tai telakuorma-autoilla, kuten valmiusprikaatikin sitä uudemmalla kalustolla varustettuna.

Mitä uudempi, moottoroidumpi ja teknisempi prikaati on kysymyksessä, sitä pienempi henkilövahvuus prikaatilla on suuremman liikkuvuuden ja tulivoiman ansiosta. Se tarvitsee siksi suhteellisesti suuremmat huolto-osat ja myös joustavamman viestijoukon tuekseen.

Prikaatia johtaa prikaatin komentaja, joka voi olla sotilasarvoltaan everstiluutnantti tai eversti. Häntä avustaa johtamistoiminnassa prikaatin esikunta. Sotilasarvoissa myös prikaatikenraali tarkoittaa prikaatia johtavaa upseeria, mutta käytännössä prikaatikenraali voi toimia kriisitilanteessa puolustusvoimien johtotehtävissä.

Muu merkitys

Prikaati-nimikettä käytetään myös esimerkiksi terrorismin yhteydessä, vertaa esimerkiksi Punaiset prikaatit. Tällöin on kyse paljon pienemmistä henkilöstömääristä. Myös joissain totalitaarisissä yhteiskunnissa suuren henkilömäärän käsittävää työyhteisöä on kutsuttu työprikaatiksi ja sen johtajaa brigadieriksi.