Ero sivun ”Uskelan Isokylän emäkirkko” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
kirkko purettiin historiakirjojen mukaan
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Uskela old church 1 AB.jpg|thumb|right|300px|Uskelan vanha kirkonpaikka lounaasta nähtynä. Paikalla on nykyisin hautausmaa ja kellotapuli.]]
[[Kuva:Uskela old church 1 AB.jpg|thumb|right|300px|Uskelan vanha kirkonpaikka lounaasta nähtynä. Paikalla on nykyisin hautausmaa ja kellotapuli.]]
[[Kuva:Uskela old church 2 AB.jpg|thumb|right|300px|Uskelan vanha kirkonpaikka pohjoisesta nähtynä. Maanvyörymäalue näkyy hautausmaan ja joen välissä.]]
[[Kuva:Uskela old church 2 AB.jpg|thumb|right|300px|Uskelan vanha kirkonpaikka pohjoisesta nähtynä. Maanvyörymäalue näkyy hautausmaan ja joen välissä.]]
'''Uskelan Isokylän emäkirkko''' oli [[Uskela]]n seurakunnan kirkko, joka sijaitsi Isokylässä Uskelan- eli Salonjoen rannalla. Kirkko oli puinen ristikirkko, joka tuhoutui [[1825]].
'''Uskelan Isokylän emäkirkko''' oli [[Uskela]]n seurakunnan kirkko, joka sijaitsi Isokylässä Uskelan- eli Salonjoen rannalla. Kirkko oli puinen ristikirkko, joka purettiin 1820-luuvun lopulla.


Uskelalla on ollut monta kirkkoa, jotka on rakennettu aina uudelleen samalla paikalle. Tämä selvisi, kun viimeisen kirkon raunioita purettiin, ja löydettiin useiden kirkkojen jäänteet. Ensimmäinen kirkko oli luultavasti 1100–1200-luvuilta.
Uskelalla on ollut monta kirkkoa, jotka on rakennettu aina uudelleen samalla paikalle. Tämä selvisi, kun viimeisen kirkon raunioita purettiin, ja löydettiin useiden kirkkojen jäänteet. Ensimmäinen kirkko oli luultavasti 1100–1200-luvuilta.
Rivi 7: Rivi 7:
Vanha puukirkko rappeutui ja jäi liian pieneksi ajan myötä, joten se purettiin ja korvattiin uudella kirkolla keskiajalla. Keskiaikainen kirkko paloi [[1604]], jonka jälkeen rakennettu kirkko korvattiin ristikirkolla [[1667]]. Kirkon rakentamiseen jouduttiin anomaan valtion tukea. Kirkko paloi jo [[1670]], ja valtion kustannuksella rakennettiin jälleen uusi, pienempi puinen ristikirkko.
Vanha puukirkko rappeutui ja jäi liian pieneksi ajan myötä, joten se purettiin ja korvattiin uudella kirkolla keskiajalla. Keskiaikainen kirkko paloi [[1604]], jonka jälkeen rakennettu kirkko korvattiin ristikirkolla [[1667]]. Kirkon rakentamiseen jouduttiin anomaan valtion tukea. Kirkko paloi jo [[1670]], ja valtion kustannuksella rakennettiin jälleen uusi, pienempi puinen ristikirkko.


Kirkko päätettiin rakentaa vielä kerran uudelleen 1670 rakennetun kirkon malliseksi. Kirkon rakennustyöt aloitettiin [[1749]] ja saatiin valmiiksi kolmessa vuodessa. Samalla rakennettiin tapuli. [[24. joulukuuta]] [[1825]] vyörymäherkällä Uskelanjoella sattui suuri maanvyörymä, ja kirkko romahti sen yhteydessä. Tapaus tuli tunnetuksi, kun [[Sakari Topelius]] kirjoitti siitä [[Maamme kirja]]an. Sitä pidettiin Jumalan rankaisuna Uskelan ja Salon huonolle markkinamaineesta.
Kirkko päätettiin rakentaa vielä kerran uudelleen 1670 rakennetun kirkon malliseksi. Kirkon rakennustyöt aloitettiin [[1749]] ja saatiin valmiiksi kolmessa vuodessa. Samalla rakennettiin tapuli. [[24. joulukuuta]] [[1825]] vyörymäherkällä Uskelanjoella sattui suuri maanvyörymä, ja kirkko purettiin koska maata oli lähtenyt kirkon alta pois <ref>http://www.verkkoviestin.fi/salo-uskela/toimitilat/hautausmaat/</ref> <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hannu Arve, Anna-Liisa Nurminen, Osmo Koskinen, Liisa Saarinen, Eeva Kujanpää, Petteri Wiirilinna| Nimeke = Salo kuninkaantien kapunki| Vuosi = 2004| Luku = | Sivu = 86| Selite = |
Julkaisupaikka = Jyväskylä| Julkaisija = Gummerus| Tunniste = ISBN 951-96152-3-7 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = |
Kieli = }}</ref>]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Alifrosti, Kari | Nimeke =Salon ja Uskelan historia 1869-1990 | Kappale = | Sivu =11 | Selite = |Julkaisupaikka =[Salo] | Julkaisija =Salon kaupunki | Vuosi =1996 | Tunniste = ISBN 951-96152-1-0 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>. Tapaus tuli tunnetuksi, kun [[Sakari Topelius]] kirjoitti siitä [[Maamme kirja]]an. Sitä pidettiin Jumalan rankaisuna Uskelan ja Salon huonolle markkinamaineesta Maame kirjan tieto on väärä koska puretun kirkon peruskiviä käytettiin Pettelin viljamakasiinin rakennusaineena <ref>http://www.pertteli.fi/matkailu/</ref>.


{{tynkä/Kirkko}}
{{tynkä/Kirkko}}

Versio 15. tammikuuta 2009 kello 18.12

Uskelan vanha kirkonpaikka lounaasta nähtynä. Paikalla on nykyisin hautausmaa ja kellotapuli.
Uskelan vanha kirkonpaikka pohjoisesta nähtynä. Maanvyörymäalue näkyy hautausmaan ja joen välissä.

Uskelan Isokylän emäkirkko oli Uskelan seurakunnan kirkko, joka sijaitsi Isokylässä Uskelan- eli Salonjoen rannalla. Kirkko oli puinen ristikirkko, joka purettiin 1820-luuvun lopulla.

Uskelalla on ollut monta kirkkoa, jotka on rakennettu aina uudelleen samalla paikalle. Tämä selvisi, kun viimeisen kirkon raunioita purettiin, ja löydettiin useiden kirkkojen jäänteet. Ensimmäinen kirkko oli luultavasti 1100–1200-luvuilta.

Vanha puukirkko rappeutui ja jäi liian pieneksi ajan myötä, joten se purettiin ja korvattiin uudella kirkolla keskiajalla. Keskiaikainen kirkko paloi 1604, jonka jälkeen rakennettu kirkko korvattiin ristikirkolla 1667. Kirkon rakentamiseen jouduttiin anomaan valtion tukea. Kirkko paloi jo 1670, ja valtion kustannuksella rakennettiin jälleen uusi, pienempi puinen ristikirkko.

Kirkko päätettiin rakentaa vielä kerran uudelleen 1670 rakennetun kirkon malliseksi. Kirkon rakennustyöt aloitettiin 1749 ja saatiin valmiiksi kolmessa vuodessa. Samalla rakennettiin tapuli. 24. joulukuuta 1825 vyörymäherkällä Uskelanjoella sattui suuri maanvyörymä, ja kirkko purettiin koska maata oli lähtenyt kirkon alta pois [1] [2]]].[3]. Tapaus tuli tunnetuksi, kun Sakari Topelius kirjoitti siitä Maamme kirjaan. Sitä pidettiin Jumalan rankaisuna Uskelan ja Salon huonolle markkinamaineesta Maame kirjan tieto on väärä koska puretun kirkon peruskiviä käytettiin Pettelin viljamakasiinin rakennusaineena [4].

Tämä kirkkoihin tai muihin uskonnollisiin rakennuksiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

  1. http://www.verkkoviestin.fi/salo-uskela/toimitilat/hautausmaat/
  2. Hannu Arve, Anna-Liisa Nurminen, Osmo Koskinen, Liisa Saarinen, Eeva Kujanpää, Petteri Wiirilinna: Salo kuninkaantien kapunki, s. 86. Jyväskylä: Gummerus, 2004. ISBN 951-96152-3-7.
  3. Alifrosti, Kari: Salon ja Uskelan historia 1869-1990, s. 11. [Salo]: Salon kaupunki, 1996. ISBN 951-96152-1-0.
  4. http://www.pertteli.fi/matkailu/