Ero sivun ”Parolan lentokenttä” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
p kiitorata -> kiitotie |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Parolan lentokenttä''' toimi [[Hattula]]n Parolannummella vuodet [[1935]]–[[1962]]. Kentän pituus oli alun perin 600 m, mutta [[Talvisota|talvisodan]] alla se raivattiin [[kilometri]]n pituiseksi. Myöhemmin kentälle rakennettiin kaksi [[ |
'''Parolan lentokenttä''' toimi [[Hattula]]n Parolannummella vuodet [[1935]]–[[1962]]. Kentän pituus oli alun perin 600 m, mutta [[Talvisota|talvisodan]] alla se raivattiin [[kilometri]]n pituiseksi. Myöhemmin kentälle rakennettiin kaksi [[kiitotie]]tä ristiin. |
||
Sotien aikana kentällä koulutettiin hävittäjälentäjiä. Kenttä toimi [[Suomen Ilmavoimat|ilmavoimien]] huoltokenttänä. Se oli myös [[Ilmavoimien Viestipataljoona]]n sijoituspaikka. SS-valtakunnanjohtaja [[Heinrich Himmler]] seurueineen käytti Parolan kenttää Suomen-vierailunsa aikana elokuussa [[1942]] |
Sotien aikana kentällä koulutettiin hävittäjälentäjiä. Kenttä toimi [[Suomen Ilmavoimat|ilmavoimien]] huoltokenttänä. Se oli myös [[Ilmavoimien Viestipataljoona]]n sijoituspaikka. SS-valtakunnanjohtaja [[Heinrich Himmler]] seurueineen käytti Parolan kenttää Suomen-vierailunsa aikana elokuussa [[1942]] |
||
Versio 10. tammikuuta 2009 kello 15.51
Parolan lentokenttä toimi Hattulan Parolannummella vuodet 1935–1962. Kentän pituus oli alun perin 600 m, mutta talvisodan alla se raivattiin kilometrin pituiseksi. Myöhemmin kentälle rakennettiin kaksi kiitotietä ristiin.
Sotien aikana kentällä koulutettiin hävittäjälentäjiä. Kenttä toimi ilmavoimien huoltokenttänä. Se oli myös Ilmavoimien Viestipataljoonan sijoituspaikka. SS-valtakunnanjohtaja Heinrich Himmler seurueineen käytti Parolan kenttää Suomen-vierailunsa aikana elokuussa 1942 lomailessaan pari päivää Tyrvännön Petäyksessä lääkintäkenraalimajuri Eino Suolahden huvilalla.
1950-luvulla kenttä oli Suomen merkittävimpiä purjelentokenttiä ja siellä järjestettiin 1959 purjelennon SM-kilpailut. Ilmailutoiminta loppui lentokentällä 1962, kun Puolustusvoimat tarvitsi alueen omaan käyttöönsa. Ilmavoimien lentotoiminta siirtyi Tikkakoskelle ja siviili-ilmailu Lopen Räyskälään.
Kenttä toimii nykyään panssarivaunujen harjoitusalueena ja Panssariprikaatin sotilasslangissa lentokenttä tunnetaan nimellä Leke.
Lähteet
- Jäätukikohdan päiväkirja, sivu 12, Ahti Saarinen, 2005, Lahti, ISBN 952-99412-3-4