Ero sivun ”Palonen (Utajärvi)” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
SeppVei (keskustelu | muokkaukset)
Uusi artikkeli luotu
 
SeppVei (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 17: Rivi 17:


==Sijainti==
==Sijainti==
Järvi sijaitsee Sanginkylässä [[seututie 836]]:n vieressä, [[seututie 837]]:n risteyksestä hieman yli kilometri [[Ylikiiminki|Ylikiiminkiin]] päin. Järven laskujoki on pohjoiseen menevä [[puro]] Palosenoja, joka laskee Peuraojan kautta [[Kiiminkijoki|Kiiminginjokeen]]. Palosenojaan yhtyy järven lähellä [[Mustalampi (Sanginkylä)||Mustalammesta]] lähtevä Mustanoja. Järveen ei laske ojia tai jokea, vaan se saanee vetensä ympäröiviltä [[suo|soilta]].
Järvi sijaitsee Sanginkylässä [[seututie 836]]:n vieressä, [[seututie 837]]:n risteyksestä hieman yli kilometri [[Ylikiiminki|Ylikiiminkiin]] päin. Järven laskujoki on pohjoiseen menevä [[puro]] Palosenoja, joka laskee Peuraojan kautta [[Kiiminkijoki|Kiiminginjokeen]]. Palosenojaan yhtyy järven lähellä [[Mustalampi (Sanginkylä)|Mustalammesta]] lähtevä Mustanoja. Järveen ei laske ojia tai jokea, vaan se saanee vetensä ympäröiviltä [[suo|soilta]].


==Järvi ja ympäristö==
==Järvi ja ympäristö==

Versio 4. tammikuuta 2009 kello 19.40

Palonen
Järvi Ahon talon rannalta koilliseen.
Järvi Ahon talon rannalta koilliseen.
Sijainti Sanginkylä, Utajärvi
Pinnankorkeus 109,0 m
Laskujoki Palosenoja
Järvinumero 60.037.1.001

Palonen eli Palosenjärvi on pienehkö järvi Utajärven kunnan Sanginkylässä.

Sijainti

Järvi sijaitsee Sanginkylässä seututie 836:n vieressä, seututie 837:n risteyksestä hieman yli kilometri Ylikiiminkiin päin. Järven laskujoki on pohjoiseen menevä puro Palosenoja, joka laskee Peuraojan kautta Kiiminginjokeen. Palosenojaan yhtyy järven lähellä Mustalammesta lähtevä Mustanoja. Järveen ei laske ojia tai jokea, vaan se saanee vetensä ympäröiviltä soilta.

Järvi ja ympäristö

Palonen on matala ja tummavetinen järvi, jossa kasvaa paikoin ulpukkaa. Kaloja ovat hauki, ahven, särki ja kiiski. Järven rannalla on kaksi asuinpaikkaa, pohjoisen puolella Pesälä, joka mainitaan perustetun kruununmetsätorppana vuonna 1836 ja on yhä asuttu, sekä nyttemmin autio lounaisrannan Aho, vuonna 1880 alun perin tien toiselle puolelle mäkituvaksi rakennettu talo. Järven länsirannan lähettyvillä on nyttemmin myös pari kesämökkiä. Järven rannat ovat pääosin suota tai rämettä, joista laajin on itäpuolinen Aittosaarensuo, mutta lähelle etelärantaa ulottuu korkeahko Piltonkangas. Sen itäreunaa järvelle tulee Ollilan talon takaa seututieltä 837 polku.

Aiheesta muualla