Tunturimittari

Malline:Taksonomian alku eläimet Elinvoimainen Malline:Taksonomian kuva Malline:Taksonomian luokitus Malline:Taksonomian kunta Malline:Taksonomian pääjakso Malline:Taksonomian luokka Malline:Taksonomian lahko Malline:Taksonomian heimo Malline:Taksonomian luokituksen loppu Malline:Taksonomian tieteellinen nimi Malline:Taksonomian loppu

Tunturimittari (Epirrita autumnata) on melko suurikokoinen ja tavallisesti vaalea, joskin toisinaan voimakkaan poikkijuovikas mittariperhonen.

Levinneisyys ja runsaus

Lajia tavataan koko maassa, mutta ainoastaan Lapissa se aiheuttaa mittavia vahinkoja koivuille. 1960-luvulla tunturimittarin toukat söivät tunturikoivut lehdettömiksi 10 000 km²:n alueelta Inarin Lapissa. Puuraja siirtyi alemmaksi ja 1000 km² jäi pysyvästi puuttomaksi!

Massaesiintymiset mittavine tuhoineen toistuvat tietyllä syklillä ja välivuosina populaation koko romahtaa loisten, tautien ja koivun kemiallisten puolustusmekanismien ansiosta.

Ravintokasvi, elintavat ja talvehtiminen

Naaras munii syksyllä etenkin hieskoivuihin niin, että ne jäävät talveksi lumipeitteen yläpuolelle. Munat kuolevat vasta jos pakkasta on -36 °C tai enemmän. Keväällä talvehtineista munista kuoriutuvat pienet toukat käyvät heti koivun silmujen syöntiin. Koivun puutteessa toukat syövät lähes ”kaikkea vihreää”.

Lentoaika

Aikuiset perhoset lentävät Lapissa ruskan aikaan elokuun loppupuolella ja etelässä erityisesti syyskuussa, mutta joskus jopa lokakuun loppupuolelle asti.

Tunturimittari on yksilömääräisesti runsain kaikista yöllä lentävistä perhosista. Se tosin lentää pilvisinä päivinäkin. Tavallisesti se lepää päivisin näkyvällä paikalla: seinällä, puun rungolla tai lehdellä ja lähtee häirittynä herkästi lentoon. Yöllä laji suunnistautuu hyvin mielellään lamppujen valoille.