Ero sivun ”Thomas Stenbäck” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Thomas Stenbäck''' oli |
'''Thomas Stenbäck''' oli syntynyt vuonna 1713 [[Laihia|Laihialla]] Etelä-Pohjanmaalta. Hän aloitti työuransa 24-vuotiaana [[Ilmajoki|Ilmajoella]] Etelä-Pohjanmaalla Kappalaisena ja oli myös edustajana valtiöpäivillä 1750-luvulla. Stenbäck tuli tunnetuksi Raahen-Salon kirkkoherrakunnan pitkäaikaisena kirkkoherrana vuosina 1757-1773. Hänen virkakautensa alkupuolelle ajoittuu Raahen-Salon kirkkoherrakunnan ns. suuri kirkkoriita. Kirkkoherrana ollessaan hän kunnostautui myös paikkakunnan historian tutkijana ja kirjoitti ruotsinkielellä ensimmäisen Saloisten ja Raahen alueen historiikin Historiallisia kuvauksia Raahesta ja Saloisista, joka perustuu osittain vanhempaan salolaiseen käsikirjoitukseen ns. Codex Peitziukseen. [[Martti Levón]] on suomentanut Stenbäckin teoksen vuonna 1970. Stenbäckin johdolla kunnostettiin myös [[Saloinen|Saloisten]] kirkkoherran pappila Mikkelä, jonka vanhempi päärakennus, eli nykyinen renkitupa on rakennettu juuri Stenbäckin aikana.<ref>Kotiseutumme Pattijoki, Raahe, Vihanti 2001-2002, Botnia-foto oy.</ref><ref>Raahen tienoon historia II, Toivo Nygård, Heikki Rantatupa, Pekka Toivanen, Ossi Viita 1995.</ref><ref>Pappeja, talonpoikia, Martti Levón 1971.</ref> |
||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
Versio 23. joulukuuta 2008 kello 15.39
Thomas Stenbäck oli syntynyt vuonna 1713 Laihialla Etelä-Pohjanmaalta. Hän aloitti työuransa 24-vuotiaana Ilmajoella Etelä-Pohjanmaalla Kappalaisena ja oli myös edustajana valtiöpäivillä 1750-luvulla. Stenbäck tuli tunnetuksi Raahen-Salon kirkkoherrakunnan pitkäaikaisena kirkkoherrana vuosina 1757-1773. Hänen virkakautensa alkupuolelle ajoittuu Raahen-Salon kirkkoherrakunnan ns. suuri kirkkoriita. Kirkkoherrana ollessaan hän kunnostautui myös paikkakunnan historian tutkijana ja kirjoitti ruotsinkielellä ensimmäisen Saloisten ja Raahen alueen historiikin Historiallisia kuvauksia Raahesta ja Saloisista, joka perustuu osittain vanhempaan salolaiseen käsikirjoitukseen ns. Codex Peitziukseen. Martti Levón on suomentanut Stenbäckin teoksen vuonna 1970. Stenbäckin johdolla kunnostettiin myös Saloisten kirkkoherran pappila Mikkelä, jonka vanhempi päärakennus, eli nykyinen renkitupa on rakennettu juuri Stenbäckin aikana.[1][2][3]