Ero sivun ”Katu” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Velma (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
JAnDbot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: ca, kv, nds poisti: az, de, fy, it, ja muokkasi: pl, zh
Rivi 26: Rivi 26:


[[ar:شارع]]
[[ar:شارع]]
[[az:Küçə]]
[[bg:Улица]]
[[bg:Улица]]
[[ca:Carrer]]
[[cs:Ulice]]
[[cs:Ulice]]
[[cy:Stryd]]
[[cy:Stryd]]
[[da:Gade]]
[[da:Gade]]
[[de:Straße]]
[[en:Street]]
[[en:Street]]
[[es:Calle]]
[[es:Calle]]
Rivi 37: Rivi 36:
[[fa:خیابان]]
[[fa:خیابان]]
[[fr:Rue]]
[[fr:Rue]]
[[fy:Wei]]
[[is:Gata]]
[[is:Gata]]
[[it:Strada]]
[[he:רחוב]]
[[he:רחוב]]
[[kv:Улича]]
[[lv:Iela]]
[[lv:Iela]]
[[nl:Straat (verharde weg)]]
[[nl:Straat (verharde weg)]]
[[ja:道路]]
[[nds:Straat]]
[[pl:Droga (komunikacja)]]
[[pl:Ulica]]
[[pt:Rua]]
[[pt:Rua]]
[[ru:Улица]]
[[ru:Улица]]
Rivi 54: Rivi 52:
[[uk:Вулиця]]
[[uk:Вулиця]]
[[yi:גאס]]
[[yi:גאס]]
[[zh:公路]]
[[zh:街道]]

Versio 22. joulukuuta 2008 kello 14.57

Asuntokatu Lontoon Kensingtonissa
Münchner Straße Frankfurt am Mainin keskustassa
Aleksanterinkatu Helsingissä

Katu on kaupungissa tai muussa taajamassa yleensä rakennusten välissä kulkeva, asemakaavan mukaisesti rakennettu tie. Katu voi voi kulkea myös puiston tai torin poikki tai sellaisen reunaa pitkin, mutta useimmat kadut rajoittuvat molemmilta puoliltaan suoraan rakennustontteihin, ja usein rakennuksista on ulko-ovi suoraan kadulle. Kadulla on yleensä keskellä ajorata ja sen molemmilla puolilla hieman korkeammalla reunakiveyksellä erotetut jalkakäytävät. Toisinaan ajoradan ja jalkakäytävän välissä on lisäksi erityinen pyörätie. Poikkeuksena ovat kävelykadut ja pihakadut, joilla ajoneuvoliikenne on kielletty tai rajoitettu eikä katua ole leveyssuunnassa jaettu jalkakäytäviksi ja ajoradaksi.

Kaduille vahvistetaan asemakaavassa myös nimet. Kadun nimeä käytetään osoitenumeron ohella sen varrella olevien kiinteistöjen osoitteena.

Vanhoissa kaupungeissa kadut ovat usein kapeita ja mutkikkaita. Varsinkin 1700- ja 1800-luvulla rakennettiin monissa kaupungeissa kadut pitkiksi ja suoriksi siten, että ne leikkaavat toisensa kohtisuorasti. Tällaista kaavoitustapaa sanotaan ruutukaavaksi.

Liikenteelliseltä merkitykseltään kadut jaetaan pääkatuihin, kadun varrella olevien kiinteistöjen liikennettä palveleviin tonttikatuihin sekä kokoojakatuihin, jotka yhdistävät tonttikadut pääkatuihin. Vanhoissa kaupunginosissa nämä ryhmät eivät useinkaan ole kovin selvästi toisistaan erotettavissa.

Nykyisin useimmat kadut on päällystetty asfaltilla. Vanhoissa kaupungeissa monet kadut on kuitenkin edelleen päällystetty suorakulmaisiksi hakatuilla nupukivillä, toisinaan myös pyöreillä mukulakivillä. Myös suurempia kivi- tai betonilaattoja käytetään toisinaan varsinkin jalkakäytävien päällysteenä. Leveät kadut ovat usein puistokatuja, joiden varrelle on istutettu puita kadun suuntaisesti kulkeviin riveihin.

Katujen alla kulkevat kaupungeissa yleensä vesijohdot, viemärit ja kaukolämpöputket sekä sähkö- ja puhelinkaapelit.

Katujen rakentaminen ja kunnossapito kuuluvat kunnalle. Jalkakäytävien talvikunnossapidosta ovat Suomen lain mukaan kuitenkin vastuussa kadun varrella olevien kiinteistöjen omistajat. [1] [2]

Viitteet

Tämä liikenteeseen ja liikennevälineisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.