Ero sivun ”Juha Valjakkala” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 82.181.165.181 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Nikita tekemään versioon.
Rivi 77: Rivi 77:
Vuonna [[1991]] ruotsalainen ohjaaja [[Jan Troell]] ohjasi Åmselen murhista elokuvan nimeltä ''[[Il Capitano (elokuva)|Il Capitano]]'', jonka pääosaa esitti [[Antti Reini]].
Vuonna [[1991]] ruotsalainen ohjaaja [[Jan Troell]] ohjasi Åmselen murhista elokuvan nimeltä ''[[Il Capitano (elokuva)|Il Capitano]]'', jonka pääosaa esitti [[Antti Reini]].


Valjakkalan asianajajana toiminut Pelle Svensson kirjoitti tapauksesta kirjan ''Utan en pillu'', joka herätti valtavan kohun Ruotsissa. Suomessa sitä ei ole julkaistu.
Valjakkalan asianajajana toiminut Pelle Svensson kirjoitti tapauksesta kirjan ''Utan nåd'', joka herätti valtavan kohun Ruotsissa. Suomessa sitä ei ole julkaistu.

Anteeksi asianajajana oli Pelle Svanslös, eli Pekka Töpöhäntä
== Lähteet ==
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
{{Viitteet}}

Versio 18. joulukuuta 2008 kello 13.20

Juha Veikko Valjakkala, nykyisin Nikita Joakim Fouganthine, aiemmin Aslak Valdemar Ahonen (s. 13. kesäkuuta 1965, Pori)[1] tuli osaksi Suomen ja Ruotsin rikoshistoriaa vuonna 1988, kun hän murhasi nelihenkisen Nilssonin perheen kolme jäsentä pohjoisruotsalaisen Åmselen kylän hautausmaalla. Perheestä jäi eloon vain 11-vuotias poika, joka oli tapahtumahetkellä nukkumassa teltassa kotitalonsa pihalla. Heinäkuussa 1988 Juha Valjakkala ja hänen porilainen tyttöystävänsä ja rikoskumppani Marita Routalammi (s. 1966, Pori) olivat Pohjoismaiden etsityimmät henkilöt.

Nuoruusvuodet[2][3][4]

Juha Valjakkala syntyi vuonna 1965 Porissa, mutta asui myöhemmin myös Mikkelissä ja Ruotsissa. Koulunsa Valjakkala kävi Porissa ja Ulvilassa.

Valjakkala aloitti rikosuransa 15-vuotiaana Äänekoskella, jossa hän varasti viisi ajoneuvoa. Hän sai vuonna 1980 ehdollisen vankeustuomion näistä rikoksista. Myöhemmin Valjakkala varasteli autoja ainakin Jämsässä, Imatralla, Ulvilassa, Juvalla, Piikkiössä, Espoossa ja Helsingissä.

Huhtikuussa 1981 Valjakkala sai puolen vuoden ehdottoman vankeustuomion, jonka hän vietti Keravan silloisessa nuorisovankilassa.

Valjakkala vietti osan lapsuudestaan äitinsä kanssa Ruotsissa, jossa hän syyllistyi myös autovarkauksiin ja sai vankeustuomioita niistä.

Valjakkala tutustui Marita Routalammiin vuonna 1984. He tehtailivat rikoksia Ruotsissa ja saivat vankeustuomion.

Åmselen kolmoismurha

Murhiin johtanut tapahtumasarja alkoi, kun 22-vuotias Valjakkala vapautui Turun vankilasta 1. toukokuuta 1988, minkä jälkeen hän lähti matkailemaan Ruotsissa ja Suomessa 21-vuotiaan Marita Routalammin kanssa.

He saapuivat Åmseleen 3. heinäkuuta. Yöllä Valjakkala varasti polkupyörän. 49-vuotias Sten Nilsson ja hänen 16-vuotias poikansa Fredrik lähtivät ajamaan autollaan Valjakkalaa takaa. Ajojahti päättyi hautausmaalle, missä Valjakkala pakotti Stenin ja Fredrikin haulikolla uhaten polvistumaan. Ensin hän ampui Stenin, minkä jälkeen Fredrik yritti anoa armoa valehtelemalla ikänsä. Tästä huolimatta Valjakkala ampui hänetkin. Laukaukset kuuluivat kylään saakka. Perheen 42-vuotias äiti Ewa Nilsson lähti katsomaan, mitä oli tapahtunut. Hän näki, että Valjakkala istui Stenin autossa, ja koputti ikkunaan. Valjakkala tempaisi oven niin raivokkaasti auki, että Ewa kaatui, mutta tämä pääsi juoksemaan pakoon. Valjakkala sai hänet kiinni ja löi häntä haulikolla niin voimakkaasti, että se pirstoutui. Tämän jälkeen hän puukotti Ewan hengiltä viiltämällä tältä kaulan auki.

Valjakkala ja Routalammi otettiin kiinni 10. heinäkuuta Odensessa, Tanskassa, kun junan konduktööri tunnisti heidät. Kiinniotossa kumpikaan ei tehnyt vastarintaa.

Oikeudenkäynti ja tuomiot

Oikeudenkäynnissä Valjakkalan asianajajana toimi Pelle Svensson ja Routalammin asianajajana Gunnar Falk. Valjakkala ja Routalammi syyttivät toinen toistaan murhista, mutta oikeus uskoi Routalammin tarinaa. Psykiatrisessa testissä todettiin kummankin olevan henkisesti ymmärryskykyisiä oikeudessa. Oikeuspsykiatri kuitenkin totesi, että Valjakkalalla oli psykopaattinen persoonallisuus ja että hän oli hyvin aggressiivinen.

Valjakkala sai elinkautisen vankeusrangaistuksen kolmesta murhasta sekä lisäksi ikuisen kiellon palata Ruotsiin. Valjakkala aloitti tuomionsa kärsimisen Uumajan vankilassa, mutta siirrettiin kesällä 1989 Suomeen Turun vankilaan.

Routalammi sai kaksi vuotta vankeutta avunannosta törkeään pahoinpitelyyn. Hän oli aikaisemmista rikoksistaan saanut kiellon palata Ruotsiin ennen lokakuun 15. päivää 1997, eikä oikeus katsonut tarpeelliseksi muuttaa määräaikaa.[5]

Routalammi vapautui vankilasta istuttuaan puolet tuomiostaan, jonka jälkeen hän vaihtoi nimensä ja muutti takaisin Poriin.[6] Hän on myöntänyt vapautumisensa jälkeen Iltalehdelle kolme haastattelua; ensimmäisen kesällä 2003, toisen marraskuussa 2006 ja kolmannen 12. helmikuuta 2008.

Vankilapaot[7]

Valjakkalaa pidettiin 1989 Uumajan vankilassa, jonne hänen Göteborgissa asunut suomalaismorsiamensa yritti salakuljettaa aseen ja auttaa häntä pakenemaan 10. kesäkuuta. Yritys kuitenkin epäonnistui. Muutaman viikon kuluttua tästä Valjakkala siirrettiin Suomeen Turun vankilaan.

Vuonna 1991 Valjakkala yritti karata Riihimäen keskusvankilasta vankitoverinsa kanssa. He yrittivät paeta muurin yli köyden avulla mutta jäivät kiinni ennen kuin saivat heitettyä köyden muurin yli.

Valjakkala karkasi 28. huhtikuuta 1994 Riihimäen keskusvankilasta otettuaan panttivangiksi vankilan englannin kielen opettajan. Valjakkala pakeni aseistautuneena autolla kohti pohjoista, mutta jäi kiinni kolmessa tunnissa Janakkalan Saloisissa. Panttivanki ei loukkaantunut tilanteessa. Valjakkala tuomittiin paon takia sekä Riihimäen käräjäoikeudessa että Kouvolan hovioikeudessa 3,5 vuodeksi vankeuteen.[8]

Vuonna 1997 Valjakkala yritti paeta Turun keskusvankilasta vankitoverinsa kanssa. Kumppanukset kiipesivät vankilan työosastolta katolle päät peitettynä kommandopipoilla. Heidän mukanaan oli omatekoinen haulikko ja talja, mutta heidät kuitenkin havaittiin välittömästi vankilan katolta.

Valjakkala päästettiin vaimonsa Minna-Maria Huttusen kanssa 8. toukokuuta 2002 kahden päivän vartioimattomalle lomalle Pyhäselän vankilasta. Valjakkala ja Huttunen jättivät palaamatta vankilaan; heidät saatiin kiinni 14. toukokuuta Ruotsissa Piitimen lähistöllä. Pari tuntia kiinnioton jälkeen Valjakkala yritti itsemurhaa Piitimen poliisin tutkintavankilan sellissä. Valjakkala vietiin itsemurhayrityksen jälkeen paikalliseen sairaalaan eikä hänellä ollut lääkärien mukaan hengenvaaraa. Valjakkala tuomittiin sekä Kajaanin käräjäoikeudessa että Itä-Suomen hovioikeudessa 3 kuukaudeksi vankeuteen ajo-oikeudetta ajosta ja henkilöauton luvattomasta käyttöönotosta. Käräjäoikeus tuomitsi Huttusen samoista rikoksista 30 päiväksi vankeuteen. Hovioikeus hylkäsi myöhemmin Huttusen osalta syytteen ajo-oikeudetta ajamisesta ja tuomitsi hänet 25 päiväksi vankeuteen auton luvattomasta käyttöönotosta.[9]

Valjakkala ja hänen 24-vuotias vankitoverinsa yrittivät karata 19. maaliskuuta 2004 Sukevan vankilasta. He kiipesivät 4,5 metriä korkean vankilan muurin yli, mutta vartijat saivat juosten kaksikon kiinni muutaman sadan metrin päässä vankilasta. Valjakkala tuomittiin paon vuoksi Iisalmen käräjäoikeudessa 30 päiväksi vankeuteen. Valjakkala valitti tuomiosta Itä-Suomen hovioikeuteen, mutta perui myöhemmin valituksensa ja tyytyi tuomioon.[10]

Maanantai-iltana 27. marraskuuta 2006 Valjakkala poistui luvatta iltavahvuuslaskennan jälkeen Haminan työsiirtolasta, mihin hänet oli siirretty saman vuoden syyskuussa. Pako huomattiin vasta kahdeksan tunnin kuluttua aamulla.[11] Poliisi etsintäkuulutti hänet kansainvälisesti. Valjakkalan pakomatka päättyi, kun poliisin erikoisyksikkö otti hänet kiinni Helsingin Maunulassa torstai-iltana 30. marraskuuta noin kello 19.30. Valjakkala jäi kiinni poliisin tehtyä rynnäkön kerrostaloasuntoon, jossa hän piileskeli. Poliisi joutui murtamaan oven, koska Valjakkala ja asunnossa hänen kanssaan ollut nainen eivät suostuneet avaamaan. Itse kiinniotto kävi rauhallisesti, eikä Valjakkala tehnyt vastarintaa. Hänet vietiin välittömästi Pasilan poliisiasemalle. Asunnossa Valjakkalan kanssa ollut nainen tuotiin ulos. Poliisi keskusteli naisen kanssa, mutta ei vienyt tätä asemalle. Aiemmin päivällä poliisi oli löytänyt Maunulasta Valjakkalan epäillyn pakoauton, joka oli varastettu hänen pakonsa aikoihin Haminassa. Valjakkala oli aiemmin viettänyt vankilomiaan Maunulassa. Kiinnioton jälkeen Vankeinhoitolaitoksen pääjohtaja Esa Vesterbacka ilmoitti, että Valjakkala sijoitetaan jälleen suljettuun vankilaan. Median mukaan Valjakkala yritti pakomatkan jälkeen Helsingin vankilassa Sörnäisissä itsemurhaa hirttäytymällä. Hän pääsi hoitoon Marian sairaalaan eikä saanut vakavia vammoja.[12][13] Valjakkala vietiin itsemurhayrityksen jälkeen vankimielisairaalaan tutkittavaksi,[13] jonka jälkeen hänet sijoitettiin Kuopion vankilaan. Valjakkala itse kiisti itsemurhayrityksen rikoslehti Alibin haastattelussa (1/2007) ja väitti maanneensa sellin lattialla viinan ja väsymyksen takia.[14] Valjakkalan epäiltiin syyllistyneen pakomatkansa aikana moottoriajoneuvon käyttövarkauteen ja varkauteen, mutta Kotkan kihlakunnansyyttäjä ilmoitti helmikuussa 2008, että ei tule nostamaan syytettä.[15]

Pahoinpitely vankilassa[16]

Valjakkala joutui pahoinpitelyn kohteeksi Helsingin keskusvankilassa 21. huhtikuuta 1998. Vankitoveri kävi Valjakkalan kimppuun tämän ollessa poistumassa vankilan ruokalasta. Valjakkala toimitettiin hoidettavaksi Töölön sairaalaan. Häneltä murtui pahoinpitelyssä poskiluu.

Oikeudenkäynti valtiota vastaan[17]

Valjakkala vaati vuonna 2004 Iisalmen käräjäoikeudessa Sukevan vankilan ylivartijalta ja valtiolta 1500 euron korvausta kipuun ja särkyyn verrattavasta henkisestä kärsimyksestä, koska häntä ei viety vankilasta terveyskeskuslääkärin puheille tammikuussa 2004. Valjakkala olisi halunnut kriisiapua, koska hänen vaimonsa oli joutunut liikenneonnettomuuteen, jossa hän ei tosin loukkaantunut vakavasti. Päivystävä ylivartija ei suostunut sunnuntai-iltana esitettyyn pyyntöön.

Käräjäoikeus hylkäsi kanteen 3. kesäkuuta 2004 vedoten siihen, ettei Valjakkala enää seuraavana arkipäivänä hakeutunut lääkärinhoitoon. Mitään lääkärinlausuntoa Valjakkalalla ei ollut esittää väittämästään kärsimyksestä.

Valtio joutui maksamaan Valjakkalan oikeuskuluja vajaat 2 400 euroa.

Armahdusanomukset

Valjakkala anoi vankeutensa aikana armahdusta presidenteiltä useita kertoja, mutta tammikuuhun 2006 saakka korkein oikeus (KKO) katsoi, ettei anomusta tule hyväksyä. Lopulta tammikuussa 2006 KKO otti kannan, jonka mukaan anomus voitaisiin hyväksyä. Valjakkalan vapautuminen oli kiinni enää presidentti Tarja Halosen päätöksestä, jota KKO:n kanta ei sitonut millään tavoin. Ruotsin viranomaiset ja mm. oikeusministeri Beatrice Ask[18] ilmaisivat tuolloin julkisesti vastustavansa Valjakkalan armahdusta. KKO:n kannanoton jälkeen Valjakkala pakeni jälleen vankilasta marraskuussa 2006. Tasavallan presidentti Tarja Halonen hylkäsikin Valjakkalan armahdusanomuksen 12. lokakuuta 2007.[19]

Vapautuminen

Lokakuussa 2006 voimaantullut laki mahdollisti ehdonalaisen vapautuksen hakemista Helsingin hovioikeudelta. Valjakkala haki vapautusta kesäkuun 2007 alkupuolella ja asiaa puitiin oikeudessa saman vuoden marraskuussa. Hovioikeus ilmoitti 3. joulukuuta 2007, että Valjakkala päästetään ehdonalaiseen vapauteen 1. heinäkuuta 2008. Lain mukaan Rikosseuraamusvirastolla on kaksi kuukautta aikaa hakea muutosta päätökseen, mutta Rikosseuraamusviraston päällikkö, Vankeinhoitolaitoksen pääjohtaja Esa Vesterbacka ilmoitti että ei aio hakea muutosta.[20]

Valjakkalan koevapaus alkoi 25. helmikuuta 2008.[21][22] Saman vuoden toukokuun alussa poliisi etsintäkuulutti hänet. Häntä ei löytynyt asunnostaan, ja hänen valvontapuhelimensakin oli jäänyt asuntoon.[23][24] Pian Valjakkala jäi kiinni Pohjois-Suomessa Inarissa 11. toukokuuta.[25] Etelä-Suomen aluevankilan johtaja Marjatta Kaijalaisen mukaan karkaaminen ei kuitenkaan vaikuta ehdonalaiseen pääsemiseen, vaan päätös kumoutuu vain, jos Valjakkalaa epäillään niin vakavasta rikoksesta, että hänet vangitaan sen takia.[26] Kesäkuun loppupuolella 2008 Helsingin hovioikeus kuitenkin perui Valjakkalan ehdonalaisen vapauden.[27]

Valjakkala valitti päätöksestä korkeimpaan oikeuteen ja se päätti 17. joulukuuta 2008, että Valjakkala voidaan laskea ehdonalaiseen 2. helmikuuta 2009, koska hänen koevapaudellaan tekemät rikokset olivat lieviä.[28]

Valjakkalan käyttämät nimet

  • Juha Veikko Valjakkala (1965–1994)
  • Aslak Valdemar Ahonen (1994–1997)
  • Aslak Valdemar Valjakkala (1997–1998)
  • Nikita Joakim Valjakkala (1998–2000)
  • Nikita Joakim Fouganthine (2000–)

Elokuva ja kirja

Vuonna 1991 ruotsalainen ohjaaja Jan Troell ohjasi Åmselen murhista elokuvan nimeltä Il Capitano, jonka pääosaa esitti Antti Reini.

Valjakkalan asianajajana toiminut Pelle Svensson kirjoitti tapauksesta kirjan Utan nåd, joka herätti valtavan kohun Ruotsissa. Suomessa sitä ei ole julkaistu.

Lähteet

  1. Satakunnan Kansa 4.12.2007, s. 5
  2. Iltalehti 4.12.2007, s. 6
  3. Ilta-Sanomat 4.12.2007, s. 4-7
  4. Satakunnan Kansa 4.12.2007, s. 5
  5. Pohjolan poliisi kertoo 1991
  6. Satakunnan Kansa 4.12.2007, s. 5
  7. Ilta-Sanomat 1.12.2006 s. 11
  8. Helsingin sanomat 15.9.1995
  9. Helsingin sanomat 6.6.2003
  10. Helsingin sanomat 2.3.2005
  11. http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Krp+uskoo+Valjakkalan+olevan+yh%C3%A4+Suomessa/1135223315534
  12. Ilta-Sanomat: Valjakkala yritti itsemurhaa 2.12.2006. Helsingin Sanomat. Viitattu 13.5.2008.
  13. a b Juha Valjakkala siirretty Turun vankimielisairaalaan 5.12.2006. Turun Sanomat. Viitattu 13.5.2008.
  14. Alibi 1/2007 s. 69
  15. http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1490781 Ilta-Sanomat: Valjakkalan pakomatka ei johtanut syytteisiin 20.02.2008 08:14
  16. Helsingin sanomat 22.4.1998
  17. Helsingin sanomat 4.6.2004: Fouganthine hävisi riidan valtiota vastaan
  18. Juha Valjakkala jälleen karkuteillä vankilasta 28.11.2006. Sveriges radio. Viitattu 13.5.2008.
  19. http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1444434
  20. http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1461936 Juha Valjakkala pääsee ehdonalaiseen
  21. STT: Valjakkalan koevapaus alkanut Kaleva. 25.2.2008. Viitattu 25.2.2008.
  22. Risto Kunnas: Uusi elämä: Valjakkala korjaa puistonpenkkejä Iltalehti. 26.2.2008. Viitattu 26.2.2008.
  23. Koevapaudessa ollut kolmoissurmaaja etsintäkuulutettu, Iltalehti, 11.5.2008
  24. Juha Valjakkala karkasi koevapaudesta
  25. Fouganthine jäi kiinni
  26. Miia Honkanen: Karkailu ei vaikuta vapautumiseen Iltalehti. 12.5.2008. Viitattu 12.5.2008.
  27. http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Fouganthine+ei+p%C3%A4%C3%A4se+ehdonalaiseen/1135237441791
  28. MTV3 rikosuutiset 17.12.2008: Fouganthine ehdonalaiseen helmikuussa

Aiheesta muualla

Wikiuutiset
Wikiuutiset

Kirjallisuutta

  • Pohjolan poliisi kertoo 1991 (Artikkeli: Åmselen murhat)