Ero sivun ”Liisa Hallamaa” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p taiteilijantyö
Inke (keskustelu | muokkaukset)
115 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 3: Rivi 3:
Hallamaa valmistui [[Taideteollinen korkeakoulu|Taideteollisuuskeskuskoulun]] keramiikkalinjalta 1949. Hän aloitti [[Arabia (tehdas)|Arabia]]lla 1945<ref name="Arabia">[http://www.arabianmuseo.fi/web/museumarabia.nsf/pagesbyid/55B1D81E46693ED2C2256F5C004B8901?OpenDocument Arabian museo] luettu 27.2.2008</ref> ja toimi sen taideosastolla taiteilijana 1957–1971. Hänelle ominaisia olivat suuret vadit ja maljakot. Hänen materiaalejaan olivat [[šamotti]] ja [[kivitavara]]. Hän työskenteli myös mm. [[Aune Siimes|Aune Siimeksen]] assistenttina.<ref name="Arabia" /> Töissä on nähty vaikutteita [[Kyllikki Salmenhaara]]lta.<ref>[http://www.savonlinna.fi/museo/muotojavari.htm Savonlinnan taidemuseo] luettu 27.2.2008</ref>
Hallamaa valmistui [[Taideteollinen korkeakoulu|Taideteollisuuskeskuskoulun]] keramiikkalinjalta 1949. Hän aloitti [[Arabia (tehdas)|Arabia]]lla 1945<ref name="Arabia">[http://www.arabianmuseo.fi/web/museumarabia.nsf/pagesbyid/55B1D81E46693ED2C2256F5C004B8901?OpenDocument Arabian museo] luettu 27.2.2008</ref> ja toimi sen taideosastolla taiteilijana 1957–1971. Hänelle ominaisia olivat suuret vadit ja maljakot. Hänen materiaalejaan olivat [[šamotti]] ja [[kivitavara]]. Hän työskenteli myös mm. [[Aune Siimes|Aune Siimeksen]] assistenttina.<ref name="Arabia" /> Töissä on nähty vaikutteita [[Kyllikki Salmenhaara]]lta.<ref>[http://www.savonlinna.fi/museo/muotojavari.htm Savonlinnan taidemuseo] luettu 27.2.2008</ref>


Hallamaa piti yksityisnäyttelyjä ja osallistui yhteisnäyttelyihin niin Suomessa kuin ulkomaillakin ja hänet palkittiin useaan otteeseen. Teoksia on museoissa ja julkisissa tiloissa sekä yksityisissä ja julkisissa kokoelmissa, kuten [[Designmuseo|Helsingin]] ja [[Oslon taideteollisuusmuseo]]issa.
Hallamaa piti yksityisnäyttelyjä ja osallistui yhteisnäyttelyihin niin Suomessa kuin ulkomaillakin ja hänet palkittiin useaan otteeseen. Teoksia on museoissa ja julkisissa tiloissa sekä yksityisissä ja julkisissa kokoelmissa, kuten [[Designmuseo|Helsingin taideteollisuusmuseossa]].


Hän perusti [[Alamaan Keramiikka|Alamaan Keramiikan]] Mikkeliin 1974 ja valmisti käyttökeramiikkaa sekä suuria maljakoita ja vateja. 1980-luvun alussa jäätyään leskeksi hän muutti [[Perniö]]ön, jossa teki erityisesti seinäreliefejä.
Hän perusti [[Alamaan Keramiikka|Alamaan Keramiikan]] Mikkeliin 1974 ja valmisti käyttökeramiikkaa sekä suuria maljakoita ja vateja. 1980-luvun alussa jäätyään leskeksi hän muutti [[Perniö]]ön, jossa teki erityisesti seinäreliefejä.
Rivi 14: Rivi 14:
Vuonna 1945 Liisa Hallamaa hakeutui harjoittelijaksi Wärtsilä Arabian posliinitehtaalle. Tuona aikana hän alkoi muovailla savesta naivistisia pieniä tyttöfiguureja, jotka menivät niin hyvin kaupaksi, että lopulta hänellä oli apulaisiakin niitä tekemässä. Oma ura oli löytynyt. Hän pyrki ja pääsi silloisen Taideteollisuuskeskuskoulun (nyk. [[Taideteollinen korkeakoulu]], TaiK) keramiikkalinjalle, jota kävi vuosina 1947-1949.
Vuonna 1945 Liisa Hallamaa hakeutui harjoittelijaksi Wärtsilä Arabian posliinitehtaalle. Tuona aikana hän alkoi muovailla savesta naivistisia pieniä tyttöfiguureja, jotka menivät niin hyvin kaupaksi, että lopulta hänellä oli apulaisiakin niitä tekemässä. Oma ura oli löytynyt. Hän pyrki ja pääsi silloisen Taideteollisuuskeskuskoulun (nyk. [[Taideteollinen korkeakoulu]], TaiK) keramiikkalinjalle, jota kävi vuosina 1947-1949.
Vuonna 1949 hän avioitui norjalaisen taidemaalarin Sverre Larsenin kanssa ja muutti Norjaan, missä työskenteli Figgjon fajanssitehtaassa Stavangerin lähellä suunnittelijana.<ref>Keramiikka ja lasi n:o 2 1962</ref> Tytär [[Marjatta Airas|Marjatta (nyk. Airas)]] syntyi vuonna 1950, mutta jo sitä ennen oli tullut avioero ja paluu Suomeen.
Vuonna 1949 hän avioitui norjalaisen taidemaalarin Sverre Larsenin kanssa ja muutti Norjaan, missä työskenteli Figgjon fajanssitehtaassa Stavangerin lähellä suunnittelijana.<ref>Keramiikka ja lasi n:o 2 1962</ref> Tytär [[Marjatta Airas|Marjatta (nyk. Airas)]] syntyi vuonna 1950. Samoihin aikoihin tuli myös avioero ja paluu Suomeen.


Liisa Larsen (myöhemmin uudelleen Hallamaa) työskenteli ensin Arabian taideteollisuusosastolla 1950-1957 ja sitten taideosastolla itsenäisenä taiteilijana 1957-1970. Hän oli suurikokoisten astioiden taitava dreijaaja ja lasitteiden tuntija.<ref>[http://www.arabianmuseo.fi/web/museumarabia.nsf/pagesbyid/55B1D81E46693ED2C2256F5C004B8901?OpenDocument Arabian museo] luettu 27.2.2008</ref> Hänelle tyypillisiä värejä olivat erityisesti syvän sininen ja turkoosi. Arabian kaudellaan hänellä oli yksityisnäyttelyt Helsingissä vuosina 1957 ja 1970. Hän osallistui myös lukuisiin yhteisnäyttelyihin sekä kotimaassa että ulkomailla ja otti menestyksekkäästi osaa moniin kutsukilpailuihin.
Liisa Larsen (myöhemmin uudelleen Hallamaa) työskenteli ensin Arabian taideteollisuusosastolla 1950-1957 ja sitten taideosastolla itsenäisenä taiteilijana 1957-1970. Hän oli suurikokoisten astioiden taitava dreijaaja ja lasitteiden tuntija.<ref>[http://www.arabianmuseo.fi/web/museumarabia.nsf/pagesbyid/55B1D81E46693ED2C2256F5C004B8901?OpenDocument Arabian museo] luettu 27.2.2008</ref> Hänelle tyypillisiä värejä olivat erityisesti syvän sininen ja turkoosi. Arabian kaudellaan hänellä oli yksityisnäyttelyt Helsingissä vuosina 1957 ja 1970. Hän osallistui myös lukuisiin yhteisnäyttelyihin sekä kotimaassa että ulkomailla ja otti menestyksekkäästi osaa moniin kutsukilpailuihin.

Versio 17. joulukuuta 2008 kello 14.06

Liisa Kaarina Hallamaa (Hallamaa-Walden, ent. Larsen, os. Hallamaa) 17. lokakuuta 1925 Helsinki – 28. tammikuuta 2008 Rauma oli suomalainen keraamikko.

Hallamaa valmistui Taideteollisuuskeskuskoulun keramiikkalinjalta 1949. Hän aloitti Arabialla 1945[1] ja toimi sen taideosastolla taiteilijana 1957–1971. Hänelle ominaisia olivat suuret vadit ja maljakot. Hänen materiaalejaan olivat šamotti ja kivitavara. Hän työskenteli myös mm. Aune Siimeksen assistenttina.[1] Töissä on nähty vaikutteita Kyllikki Salmenhaaralta.[2]

Hallamaa piti yksityisnäyttelyjä ja osallistui yhteisnäyttelyihin niin Suomessa kuin ulkomaillakin ja hänet palkittiin useaan otteeseen. Teoksia on museoissa ja julkisissa tiloissa sekä yksityisissä ja julkisissa kokoelmissa, kuten Helsingin taideteollisuusmuseossa.

Hän perusti Alamaan Keramiikan Mikkeliin 1974 ja valmisti käyttökeramiikkaa sekä suuria maljakoita ja vateja. 1980-luvun alussa jäätyään leskeksi hän muutti Perniöön, jossa teki erityisesti seinäreliefejä.

Taiteilijantyön ohella Liisa Hallamaa harrasti Perniön vuosinaan menestyksekkäästi koirienkasvatusta.

Elämä ja ura

Liisa Hallamaan vanhemmat olivat DI Rafael Hallamaa ja Kirsti Hallamaa o.s.Hyvärinen. Koulua hän kävi Porvoon Yhteislyseossa, kunnes sota keskeytti koulunkäynnin.

Vuonna 1945 Liisa Hallamaa hakeutui harjoittelijaksi Wärtsilä Arabian posliinitehtaalle. Tuona aikana hän alkoi muovailla savesta naivistisia pieniä tyttöfiguureja, jotka menivät niin hyvin kaupaksi, että lopulta hänellä oli apulaisiakin niitä tekemässä. Oma ura oli löytynyt. Hän pyrki ja pääsi silloisen Taideteollisuuskeskuskoulun (nyk. Taideteollinen korkeakoulu, TaiK) keramiikkalinjalle, jota kävi vuosina 1947-1949.

Vuonna 1949 hän avioitui norjalaisen taidemaalarin Sverre Larsenin kanssa ja muutti Norjaan, missä työskenteli Figgjon fajanssitehtaassa Stavangerin lähellä suunnittelijana.[3] Tytär Marjatta (nyk. Airas) syntyi vuonna 1950. Samoihin aikoihin tuli myös avioero ja paluu Suomeen.

Liisa Larsen (myöhemmin uudelleen Hallamaa) työskenteli ensin Arabian taideteollisuusosastolla 1950-1957 ja sitten taideosastolla itsenäisenä taiteilijana 1957-1970. Hän oli suurikokoisten astioiden taitava dreijaaja ja lasitteiden tuntija.[4] Hänelle tyypillisiä värejä olivat erityisesti syvän sininen ja turkoosi. Arabian kaudellaan hänellä oli yksityisnäyttelyt Helsingissä vuosina 1957 ja 1970. Hän osallistui myös lukuisiin yhteisnäyttelyihin sekä kotimaassa että ulkomailla ja otti menestyksekkäästi osaa moniin kutsukilpailuihin.

Toisen avioliittonsa Liisa Hallamaa solmi vuonna 1965 merikapteeni Reino Waldenin kanssa. Tästä liitosta syntyi kaksi lasta, Eero vuonna 1966 ja Antti 1968. Oman keramiikkapajan perustaminen alkoi kangastella mielessä, ja vuonna 1973 perustettiin Mikkelin Hiirolaan Alamaan Keramiikka Walden. Siellä syntyi sekä käyttökeramiikkaa että uniikkia taidetta. Uusi aluevaltaus olivat seinäreliefit, jotka olivat enimmäkseen kukka-aiheisia. Tältä kaudelta on Kuopion Saarijärven koulun ulkoseinässä oleva moniosainen keramiikkareliefi.

Leskeksi jäätyään Liisa Hallamaa muutti Perniöön (1979) ja perusti sinne pienemmän keramiikkaverstaan. Hän suuntautui yhä enemmän seinäreliefeihin, joissa oli tällä kaudella enemmän yksityskohtia ja vaihtelevampia aiheita, usein myös ihmishahmoja. Alamaan ja Perniön kausien tuotantoa oli esillä kolmessa yksityisnäyttelyssä: Mikkelissä 1974, Helsingissä 1981 ja Salossa 1993.

Vuonna 1996 Liisa Hallamaa muutti Uuteenkaupunkiin ja vuonna 2001 Raumalle, missä kuoli vuonna 2008. Hän ei näinä vuosina enää tehnyt keramiikkaa, mutta taiteen kipinä ei silti sammunut, vaan hän alkoi maalata. Hänen maalauksiaan oli 2000-luvun alussa esillä myös näyttelyissä Uudessakaupungissa.

Palkinnot ja tunnustukset

  • Hopeamitali Cannesissa 1955
  • Kultamitali Faenzassa 1971
  • Vallauris Usine L'hosfield de Golfe Juan Award 1970
  • Kultamitali Japanissa 1973 ja 1974
  • Valtion taiteilijaeläke.

Näyttelyt

  • Helsinki 1957,1970,1979 ja 1981
  • Milano 1957 ja 1960
  • New York 1958
  • Faenza 1964
  • Japani 1965 ja 1970
  • Australia 1968
  • Saksa 1970
  • Mikkeli 1974
  • Salo 1993
  • Savonlinnan taidemuseo 29.6.-23.9.2001.Muoto ja väri, suomalaisen kultakauden keramiikkaa

Lähteet

  • Helsingin Sanomat 13.11.57 Kirjallisuus ja Taide
  • Helsingin Sanomat 24.9.1970 Leena Manunulan näyttelykritiikki
  • Helsingin Sanomat 1.4.1981 Leena Maunulan artikkeli "Kaksi keraamikkoa"
  • Helsingin Sanomat 27.2.2008 s. C7 muistokirjoitus

Viitteet

  1. ↑ a b Arabian museo luettu 27.2.2008
  2. ↑ Savonlinnan taidemuseo luettu 27.2.2008
  3. ↑ Keramiikka ja lasi n:o 2 1962
  4. ↑ Arabian museo luettu 27.2.2008
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Liisa_Hallamaa&oldid=5976979”