Ero sivun ”Lämmitys” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Aiheesta muualla: Artikkeliin jatkuvasti tuputetut yhden lämmitysjärjestelmän tuottajan mainoslinkit lopullisesti pois. Wikipideia on tietosanakirja eikä ilmainen mainosmedia.
Rivi 18: Rivi 18:
[[Image:Energiantuotanto.PNG|thumb|300px|Lämmitysenergiaa voidaan saada monella tavalla.]]
[[Image:Energiantuotanto.PNG|thumb|300px|Lämmitysenergiaa voidaan saada monella tavalla.]]


Lämpöä voidaan tuottaa polttamalla erilaisia [[biopolttoaine]]ita kuten [[puupolttoaine|puuta]], tai [[turve]]tai fossiilisia polttoaineita, kuten [[maaöljy|öljyä]], [[maakaasu]]a, tai polttamalla [[turve]]tta. Lämpöenergiaa voidaan ottaa käyttöön myös [[aurinkolämpö|auringon lämpösäteilystä]] suoraan tai sen lämmittämästä [[maalämpö|maasta tai vedestä]], paikoitellen myös [[geoterminen energia|geotermisestä energiasta]]. Lämmitykseen voidaan käyttää eri tavoin tuotettua [[sähkö]]ä. Rakennusten lämmittämiseen osallistuu myös rakennuksen sisällä tuotettu muu lämpöenergia: valaistuksen, laitteiden ja koneiden hukkalämpö, sekä käyttäjien säteilemä ja toiminnan aikaansaama lämpöenergia.
Lämpöä voidaan tuottaa erilaisilla [[biopolttoaine]]illa ja [[puupolttoaine|puulla]].

Lämpöä voidaan tuottaa erilaisia fossiilisia polttoaineita polttamalla:
*[[maaöljy|öljy]]
*[[maakaasu]]
*[[turve]]

Lämpöenergiaa voidaan ottaa myös [[aurinkolämpö|auringon lämpösäteilystä]] tai [[geoterminen energia|geotermisestä energiasta]]. Lämmitykseen voidaan käyttää eri tavoin tuotettua [[sähkö]]ä.


==Lämmitysjärjestelmä==
==Lämmitysjärjestelmä==

Versio 5. joulukuuta 2008 kello 20.36

Huoneiston avotulitakka Allgäussa eteläisessä Saksassa.

Talotekniikassa lämmitys on lämpöenergian tuottamista, varastointia, siirtoa ja jakoa rakennuksen huonetilaan tai käyttöveteen. Lämmityksellä aikaansaadaan haluttu sisälämpötila kylmänä vuodenaikana. Lämmitys on tärkeää myös rakennuksen kunnon kannalta, joskin asumismukavuus edellyttää korkeampaa lämpötilaa kuin rakenteiden kunnossa pysyminen.

Historia

Alkeellisin lämmöntuotantomuoto on nuotio asumuksen, esimerkiksi kodan keskellä. Kehittyneempiä lämmöntuotantomuotoja ovat erilaiset sisäänsavuavat uunit tai kiukaat, joita oli esimerkiksi savupirteissä ja -saunoissa. Savun ulos johdattamiseksi kehitettiin puinen lakeinen, josta kehittyi myöhemmin savupiippu. Vähitellen kehitys johti nykyaikaisten uunien ja takkojen syntymiseen. Tällaiset tulisijat palvelivat päälämmönlähteinä ennen nykyaikaiste lämmitysmuotojen kehittymistä ja takkojen siirtymistä tunnelmanluojiksi, sekä toissijaisiksi lämmönlähteiksi.

Ympäristövaikutukset

Alueilla, joiden ilmasto on kylmä, lämmitykseen kuluu huomattavia määriä energiaa ja siten myös luonnovaroja. Lämmitykseen käytettävästä energiasta iso osa tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, mikä aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä.

Lämmitystavan valinta vaikuttaa eniten koko rakennuksen elinkaaren ajan ympäristön kuormitukseen. Vaikutus on sitä suurempi mitä suurempi on (jäähdytys tai) lämmitystarve.

Hiilidioksidin tuoton kannalta neutraalina pidetään kasvipohjaisia puu yms. polttoaineita ja ns. vihreää sähköä, joka on tuotettu ydin-, vesi- tai tuulivoimalla.

Lämpöenergian lähteet

Lämmitysenergiaa voidaan saada monella tavalla.

Lämpöä voidaan tuottaa polttamalla erilaisia biopolttoaineita kuten puuta, tai turvetai fossiilisia polttoaineita, kuten öljyä, maakaasua, tai polttamalla turvetta. Lämpöenergiaa voidaan ottaa käyttöön myös auringon lämpösäteilystä suoraan tai sen lämmittämästä maasta tai vedestä, paikoitellen myös geotermisestä energiasta. Lämmitykseen voidaan käyttää eri tavoin tuotettua sähköä. Rakennusten lämmittämiseen osallistuu myös rakennuksen sisällä tuotettu muu lämpöenergia: valaistuksen, laitteiden ja koneiden hukkalämpö, sekä käyttäjien säteilemä ja toiminnan aikaansaama lämpöenergia.

Lämmitysjärjestelmä

Lämmitysjärjestelmä muodostuu lämmöntuotanto-, -varastointi-, -siirto-, ja -jakojärjestelmistä. Lämmöntuotantolaitteissa tuotetaan tarvittava lämpöenergia esimerkiksi polttamalla tai sähkön avulla. Lämpö voidaan suoraan jakaa huonetilaan, varastoida varaajaan tai siirtää lämmönsiirtojärjestelmällä tuotantopaikalta muualle jaettavaksi. Esimerkiksi sähköpatteri sekä tuottaa lämpöä, että jakaa sen suoraan huonetilaan. Varaava takka tai uuni on esimerkki lämmitystavasta, jossa tuottamisen ja jakamisen lisäksi lämpöä myös varataan. Öljylämmityksessä lämpö puolestaan tuotetaan lämmityskattilalla ja siirretään vesikierron avulla pannuhuoneesta asuintiloihin jaettavaksi esimerkiksi vesikiertoisten pattereiden avulla. Polttopuilla lämmitettäessä lämmityskattilalla tuotettua lämpöä useimmiten varastoidaan suuri määrä varaajaan, josta lämpöä siirretään asuinhuoneisiin jaettavaksi esimerkiksi lämpöpattereilla.

Lämmöntuotantolaitteet

Lämpöä voidaan tuottaa polttamalla polttoainetta lämmityskattilassa, uunissa, takassa, tai polttolaitoksessa. Aurinkokeräimellä kerätään auringon säteilyn sisältämää energiaa. Lämpöpumpulla voidaan hyödyntää maan tai ilman geotermistä energiaa. Lämmitysvastuksilla voidaan sähkövirtaa muuttaa lämmöksi.

Lämmönvaraaminen

Lämpöä voidaan varata tulisijan yhteyteen tai keskuslämmityksen kyseessä ollessa erilliseen varaajaan.

Lämmönsiirto

Lämmönsiirto tapahtuu kuljettamalla lämpöä jonkin väliaineen avulla. Siirrettäessä lämpöä keskuslämmitysjärjestelmässä yleisin väliaine on putkistoissa virtaava vesi. Ilmalämmityksessä lämpöä siirretään virtaavan ilman mukana.

Huoneiston vesikiertoinen lattialämmitysputkisto ennen lattian valua.

Lämmönjakotavat

Lämmönjakaminen voi tapahtua perinteiseen tapaan suoraan uunin tai takan kyljestä. Suorasähkölämmityksessä lämpö siirtyy huoneeseen suoraan pattereista, kattolämmityselementeistä tai lattiasta. Keskuslämmitysjärjestelmissä lämpö voidaan jakaa huoneisiin puhallettavan ilman mukana, lämpöpattereiden avulla, tai lattian kautta.

Katso myös

Aiheesta muualla