Ero sivun ”Zirkoni” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
KLS (keskustelu | muokkaukset) |
Anr (keskustelu | muokkaukset) p {{viitteet}} |
||
Rivi 25: | Rivi 25: | ||
===Esiintymät Suomessa=== |
===Esiintymät Suomessa=== |
||
Zirkonia esiintyy lähes kaikkialla [[maailma]]ssa, esimerkiksi [[Suomi|Suomessa]] voi löytää (ks. kuva) erittäin pieniä epäjaloja zirkoneita satunnaisesti vaikka tavallisesta [[graniitti|graniitista]] tai [[migmatiitti|migmatiitista]], jotka ovat tyypillisiä [[Metamorfinen kivilaji|metamorfinen]]- ja [[magmakivi]]ä. Mutta enemmän ja suurempia [[kide|kiteitä]] esiintyy |
Zirkonia esiintyy lähes kaikkialla [[maailma]]ssa, esimerkiksi [[Suomi|Suomessa]] voi löytää (ks. kuva) erittäin pieniä epäjaloja zirkoneita satunnaisesti vaikka tavallisesta [[graniitti|graniitista]] tai [[migmatiitti|migmatiitista]], jotka ovat tyypillisiä [[Metamorfinen kivilaji|metamorfinen]]- ja [[magmakivi]]ä. Mutta enemmän ja suurempia [[kide|kiteitä]] esiintyy esimerkiksi [[pegmatiitti|pegmatiiteissa]]. Zirkoni on kuitenkin metamorfisten kivilajien ja joidenkin [[sedimenttikivi]]en yleinen [[mineraali]]. Suomen mineraalien hakemiston (A. Laitakari, 1967) mukaan mainittavia esiintymiä on Suomessa lueteltu yhteensä 68 [[Kunta|kunnan]] alueelta. Määrä on kuitenkin saattanut vuosien varrella kasvaa, ja toisinaan pieniä zirkonikiteitä voi löytyä jopa aivan tavallisesta hiekoitussepelistä. Nämä ovat kuitenkin harvinaisia yksittäistapauksia. |
||
===Esiintymät ulkomailla=== |
===Esiintymät ulkomailla=== |
||
Rivi 60: | Rivi 60: | ||
*Rudolf Dud'a ja Lubos Rejl: Jalokivien maailma |
*Rudolf Dud'a ja Lubos Rejl: Jalokivien maailma |
||
*http://www.timantit.com/imitaatiot.asp |
*http://www.timantit.com/imitaatiot.asp |
||
===Viitteet=== |
|||
{{viitteet}} |
|||
[[Luokka:Silikaattimineraalit]] |
[[Luokka:Silikaattimineraalit]] |
Versio 30. marraskuuta 2008 kello 16.23
Zirkoni (ZrSiO4 zirkoniumsilikaatti) on suosittu koru- ja jalokivenä käytetty silikaattimineraali
Värimuunnokset
Luonnossa harmaan- ja punaruskeat zirkonit ovat yleisimpiä, niitä tavataankin lähes kaikkialla maailmassa. Värimuunnoksia löytyy kuitenkin kaikissa sateenkaaren väreissä, jotka ovat varsinkin jalokiviluokkaisina (läpinäkyvinä) suhteellisen harvinaisia, hyvin kalliita ja suosittuja jalo- ja korukivinä.
Kaikkein harvinaisimmat ja kalleimmat zirkonit ovat värittömiä, näistä hiotaankin usein viistehiontaisia jalokiviä ja ne ovat suosittuja timantti-imitaatioita. Zirkonin dispersio on hyvin korkea, vain vähän timantin dispersiota pienempi ja näin ollen sen väriloisto on lähes yhtä kaunis kuin timantilla. Värittömät zirkonit myös hiotaan lähes poikkeuksetta briljanttihiontaisiksi, kuten timantit. Värillisiin zirkoneihin käytetään myös porrashiontaa.
Vihreät zirkonit ovat varsinaisessa jalokivikaupassa hyvin harvinaisia, mutta suosittuja keräilijöiden keskuudessa jo pelkästään hiomattomana raakakivenä.
Keltaisista zirkoneista käytetään myös nimitystä hyasintti.
Värin määräytyminen
Zirkonin värin määräävät sen sisältävät epäpuhtaudet. Zirkonit sisältävät esimerkiksi radioaktiivisia uraania ja thoriumia jotka vaikuttavat sen fysikaalisiin ominaisuuksiin. Vihreät zirkonit ovat altistuneet niin voimakkaalle sisäiselle radioaktiiviselle säteilylle että niiden atomirakenne on muuttunut lähes amorfiseksi. Zirkonien säteily on kuitenkin niin pientä että se on havaittavissa vain erittäin tarkoilla mittauksilla, eikä siitä ole vaaraa eliöille. Zirkoneissa on usein myös hafniumia, sekä pieniä määriä lantanideja, fosforia ja vettä.
Zirkonin väriä voidaan muuttaa myös keinotekoisesti säteilyttämällä sitä gammasäteillä (ydinsäteily).
Esiintyminen
Esiintymät Suomessa
Zirkonia esiintyy lähes kaikkialla maailmassa, esimerkiksi Suomessa voi löytää (ks. kuva) erittäin pieniä epäjaloja zirkoneita satunnaisesti vaikka tavallisesta graniitista tai migmatiitista, jotka ovat tyypillisiä metamorfinen- ja magmakiviä. Mutta enemmän ja suurempia kiteitä esiintyy esimerkiksi pegmatiiteissa. Zirkoni on kuitenkin metamorfisten kivilajien ja joidenkin sedimenttikivien yleinen mineraali. Suomen mineraalien hakemiston (A. Laitakari, 1967) mukaan mainittavia esiintymiä on Suomessa lueteltu yhteensä 68 kunnan alueelta. Määrä on kuitenkin saattanut vuosien varrella kasvaa, ja toisinaan pieniä zirkonikiteitä voi löytyä jopa aivan tavallisesta hiekoitussepelistä. Nämä ovat kuitenkin harvinaisia yksittäistapauksia.
Esiintymät ulkomailla
Merkittäviä esiintymiä on Kamputseassa, Burmassa, Thaimaassa, Ceylonilla, Australiassa, Brasiliassa, Madagaskarilla, Tansaniassa, Vietnamissa ja Ranskassa.
Synteettiset zirkonit
Luonnon zirkonia ei pidä sekoittaa zirkoniaan (ZrO2), joka on timanttia hyvin jäljittelevä, halvoissa koruissa käytetty synteettinen jalokivi. Siitä ja useimmista muista samannäköisistä luonnon jalokivistä zirkoni eroaa korkean kahtaistaittonsa perusteella.
Fysikaalisia ominaisuuksia
Tämä luokka on vajaa. Voit auttaa Wikipediaa luokittelemalla oikeita sivuja tähän luokkaan. Tarkennus: Huomaa, että tämä luokka sisältää vain osan niistä sivuista, joiden kuuluisi olla tässä luokassa. Luokka ei toisin sanoen anna oikeaa kuvaa aihepiiriin kuuluvien sivujen kokonaismäärästä vaan se on eräänlainen murto-osa. Todellinen sivujen määrä voi olla merkittävästi suurempi. |
- Mohsin kovuus: 6,5- 7,5
- Ominaispaino: 3,95–4,70
- Tiheys: 3,9-4,8
- Kiilto: Lasinkiilto, timantinkiilto, rasvakiilto
- Samankaltaisia mineraaleja:[1] Safiiri, akvamariini, topaasi, sinhaliitti ja titaniitti.
- Jäljitelmiä: synteettinen spinelli, rutiili
Iän määrittäminen
Zirkonikiteiden, kuten muidenkin kivien ja mineraalien ikää määritettäessä käytetään käytetään hyväksi kiven radioaktiivisuutta. Maailman vanhimmat, 3800 miljoonaa vuotta vanhat zirkonit on löydetty Grönlannista.
Lähteet
- Schumann, Walter, 1993: Kivet ja mineraalit. Otava, Keuruu. ISBN: 951-1-10207-9
- Schumann, Walter, 1989: Jalokivet ja korukivet. Otava, Keuruu. ISBN: 951-1-10837-9
- Hamilton, Woolley, Bishop; 1996: Minerals, Rocks and Fossils. Hamlyn, Lontoo. ISBN: 0-600-57512-8
- Hytönen, Kai 1999: Suomen mineraalit. Geologian tutkimuskeskus, Helsinki. ISBN: 951-690-745-8
- Rudolf Dud'a ja Lubos Rejl: Jalokivien maailma
- http://www.timantit.com/imitaatiot.asp
Viitteet
- ↑ Rudolf Dud'a ja Lubos Rejl: Jalokivien maailma