Ero sivun ”Tolueeni” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: he:טולואן
VolkovBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: lmo:Toluen
Rivi 56: Rivi 56:
[[lv:Toluols]]
[[lv:Toluols]]
[[lt:Toluenas]]
[[lt:Toluenas]]
[[lmo:Toluen]]
[[hu:Toluol]]
[[hu:Toluol]]
[[mk:Толуен]]
[[mk:Толуен]]

Versio 26. marraskuuta 2008 kello 00.15

Tolueeni
IUPAC-nimiTolueeni
Kemiallinen kaavaC7H8
Molekyylipaino92,14 g/mol
Tiheys0,867 g/ml
Sulamispiste-93 °C
Kiehumispiste110,6 °C
Leimahduspiste4 °C c.c.
Itsesyttymislämpötila480 °C
CAS-numero108-88-3
Tolueenin rakenne
3D-malli tolueenimolekyylistä

Tolueeni, (C6H5CH3 / C7H8), toluoli, metyylibentseeni tai fenyylimetaani, on aromaattinen hiilivety, joka on muuten samanlainen kuin bentseeni, paitsi että renkaaseen on liittynyt yksi metyyliryhmä. Olomuodoltaan se on kirkas neste, jonka haju on makean tinnerimäinen ja muistuttaa bentseenin (tai orvokin) hajua. Tolueeni ei liukene veteen — koska se pelkkänä hiilivetynä ei pysty särkemään veden vahvoja vetysidoksia — mutta se kyllä liuottaa pienen määrän vettä. Tolueenia käytetään niin liuottimena kuin raaka-aineenakin. Liuottimena se on maaleissa, tinnereissä, painomusteissa, liimoissa ja lakoissa. Tolueenia käytetään myös nahan parkitsemiseen ja desinfioivana aineena. Raaka-aine se on mm. fenolin, TNT:n sekä (tolueenidi-isosyanaatin kautta) polyuretaanin valmistuksessa.

Tolueeni eristettiin ensimmäisen kerran Amerikan trooppisissa osissa kasvavan Myroxylon balsamum-puun ns. tolu-uutteesta, mistä se on saanut alkuperäisen nimensä toluoli. Tolueeni ei ole kuitenkaan alkoholi, vaan tyydyttymätön hiilivety, joten se on nimettävä -eeniksi, ei -oliksi. Tolueenia esiintyy raakaöljyssä, mistä se bensiinin mukana tislautuu. Bensiiniä erityisesti käsitellään reformoinnilla, jotta bensiinin aromaatti-, ja sen mukana tolueenipitoisuus kasvaisi, koska aromaatit nostavat bensiinin oktaanilukua. Ellei oktaaniluku ole riittävän korkea, tolueenia voidaan erityisesti lisätä bensiiniin. Myös koksin valmistuksessa voi valmistaa tolueenia.

Tolueeni on ärsyttävä ja helposti syttyvä aine, joka kuivattaa ihoa — ei kuitenkaan tappavan myrkyllinen kuten bentseeni. Tolueenin nieleminen saattaa aiheuttaa kemiallisen keuhkotulehduksen vastaavasti kuten tärpätti. Tolueenin hengittäminen voi aiheuttaa juopumusta pienissä määrissä ja pahoinvointia, sydämen rytmihäiriöitä sekä tajuttomuuden suurissa määrissä. Jatkuva altistuminen tolueenille (kuten sen imppaus) voi aiheuttaa aivovaurioita sekä lisääntymiskyvyn vahingoittumista. Kehossa suurin osa (95 %) tolueenista metaboloituu bentsyylialkoholiksi, joka ei ole erityisen vaarallinen, koska se metaboloituu bentsoehapoksi. Kuitenkin 5 % muuttuu aineenvaihdunnassa myrkyllisiksi epoksideiksi (2,3-, ja 3,4-tolueenioksidit), joista suurimman osan tekee vaarattomaksi glutationi, mutta jotka voivat silti aiheuttaa soluvaurioita. Tolueeni ei ole kuitenkaan IARC:n mukaan karsinogeeni.

Aiheesta muualla