Ero sivun ”Pronssisoturi: Viron patsaskiistan tausta ja sisältö” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Avoin kirje: Masson kirjoitus viirtta City-lehden artikkeliin
→‎Avoin kirje: Tuomiojan lausunto tarkasti siteeraten
Rivi 26: Rivi 26:
[[City-lehti]] valitsi Pronssisoturin 2000-luvun kymmenen vaarallisimman kirjan joukkoon<REF>http://www.city.fi/artikkeli/2000-luvun+kirjaroviot/2821/</REF>. Avoimen kirjeen allekirjoittaja Iivi Anna Masso ihmettelee blogikirjoituksessaan, miksi allekirjoittajat ”rinnastettiin kirjanpolttajiin, jotka edustavat 'tappouhkauksia, sensuuria, vainoja, häiriköintiä ja oikeusjuttuja' - vaikka käytännössä sananvapaussankari itse pyrkii vaientamaan kriitikoitaan oikeusjuttujen avulla" <ref>http://www.uusisuomi.fi/nakokulmat/iiviannamasso/sananvapaus-ja-kaksinaismoralismi</ref>
[[City-lehti]] valitsi Pronssisoturin 2000-luvun kymmenen vaarallisimman kirjan joukkoon<REF>http://www.city.fi/artikkeli/2000-luvun+kirjaroviot/2821/</REF>. Avoimen kirjeen allekirjoittaja Iivi Anna Masso ihmettelee blogikirjoituksessaan, miksi allekirjoittajat ”rinnastettiin kirjanpolttajiin, jotka edustavat 'tappouhkauksia, sensuuria, vainoja, häiriköintiä ja oikeusjuttuja' - vaikka käytännössä sananvapaussankari itse pyrkii vaientamaan kriitikoitaan oikeusjuttujen avulla" <ref>http://www.uusisuomi.fi/nakokulmat/iiviannamasso/sananvapaus-ja-kaksinaismoralismi</ref>


[[Erkki Tuomioja]] kutsuu kirja-arviossaan teosta "tahalliseksi" ja "groteskiksi provokaatioksi" ja ymmärtää, etteivät kirjan tyylilajin vuoksi sen esittämät kysymykset saa asiallista dialogiin pyrkivää vastaanottoa. Avoimen kirjeen hän kuitenkin tuomitsee ja kutsuu sitä "sensuurikirjelmäksi", joka "ei oikein ole sopusoinnussa sellaisten suvaitsevaisuus- ja sananvapausarvojen kanssa, joiden toivoisi olevan mm. europarlamentaarikkojen erityisenä silmätikkuna".<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tuomioja.org/index.php?mainAction=showPage&id=1553&category=3 | Nimeke = Pitäisikö provosoitua? | Tekijä = [[Erkki Tuomioja]] | Tiedostomuoto = | Selite = Arvio Johan Bäckmanin kirjasta ''Pronssisoturi. Viron patsaskiistan tausta ja sisältö'' | Julkaisu = | Ajankohta = Lokakuu 2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 8.11.2008 | Kieli = }}</ref>
[[Erkki Tuomioja]]n mielestä kirja on "tahallinen provokaatio", joka ei välttämättä johda kunnon keskusteluun: "Tällaisen tyylilajin valinnut tekijä ei oikein voi valittaa sitä, jos hänen esiin nostamansa monet sinänsä tärkeät kysymykset Viron ja Suomen viime vuosien historiasta ja siitä, mitä hän nimittää Viron apartheid-valtioksi, eivät saa asiallista ja totuutta hakevaan dialogiin pyrkivää vastaanottoa." Tuomioja samalla tuomitsi jyrkästi Bäckmania vastaan suunnatun avoimen kirjeen kutsuen sitä "sensuurikirjelmäksi", joka "ei oikein ole sopusoinnussa sellaisten suvaitsevaisuus- ja sananvapausarvojen kanssa, joiden toivoisi olevan mm. europarlamentaarikkojen erityisenä silmätikkuna".<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tuomioja.org/index.php?mainAction=showPage&id=1553&category=3 | Nimeke = Pitäisikö provosoitua? | Tekijä = [[Erkki Tuomioja]] | Tiedostomuoto = | Selite = Arvio Johan Bäckmanin kirjasta ''Pronssisoturi. Viron patsaskiistan tausta ja sisältö'' | Julkaisu = | Ajankohta = Lokakuu 2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 8.11.2008 | Kieli = }}</ref>


==Julkistus==
==Julkistus==

Versio 21. marraskuuta 2008 kello 22.54

Pronssisoturi on dosentti Johan Bäckmanin kirjoittama poliittinen pamfletti, joka kritisoi suomalaista ja virolaista historiankirjoitusta ja väittää, että Tallinnan vapauttajien muistomerkin hävittäminen oli "Viron historian loppu". Kirjassa Bäckman antaa ymmärtää, että Virolla ei ole tulevaisuutta itsenäisenä valtiona.[1] siirtämistä huhtikuussa 2007, siihen liittynyttä mellakointia ja "patsaskiistaa" sekä kansainvälisiä reaktioita. Kirjassa Bäckman esittelee näkemyksiään myös Viron toisen maailmansodan aikaisesta historiasta sekä Suomen ja Saksan sodanaikaista yhteistyötä. Bäckmanin teemana on "holokausti" Virossa ja vuonna 1961 alkanut oikeudenkäyntien sarja,[2] jossa tuomittiin virolaisia natsirikollisia.

Kirjan teesit

Bäckman syyttää virolaisia historian vääristelystä ja miehitysmyytin käyttämisestä venäläisten sortamiseen. Bäckmanin mielestä miehitysmyytti oli alun perin Saksan natsien kehittämää propagandaa, jonka tarkoituksena oli leimata Neuvostoliitto juutalaisten johtamaksi valtioksi ja saada ihmiset vihaamaan ja murhaamaan juutalaisia. Bäckmanin mielestä Viron tasavalta on ottanut saman miehitysmyytin uusiokäyttöön syyttämällä maan venäläisiä asukkaita miehittäjiksi sekä sortamalla näitä. Bäckman pitää Tallinnan venäläisten miehittäjien muistomerkin siirtämistä suunniteltuna terroritekona ja vainotoimena Viron venäläistä väestöä vastaan.

Kritiikki

Pronssisoturi-kirjasta on keskusteltu Venäjän, Viron ja Suomen medioissa. Virossa ihmetellään, kun taas yksi suomalainen hyökkää teksteillään Viroa vastaan.[3]

Kirjan kustantaja on Virossa toimiva kustannusyhtiö Tarbeinfo. Sen johtaja Vladimir Iljajevitš on Viron suojelupoliisin mukaan työskennellyt vuosina 1983–1988 Neuvostoliiton salaisen poliisin KGB:n palveluksessa.[3][4] Viron suojelupoliisin KAPOn komisario Andres Kahari syyttää lehdistössä myös Bäckmania Venäjän propagandistiksi[5].

The Economist-lehden kolumnisti Edward Lucas kommentoi kiistaa kirjoituksessaan Keep calm and carry on - Giant spiders will not attack Estonia—official (suom. Pysykää rauhallisina ja jatkakaa - jättiläishämähäkit eivät hyökkää Viroon)[6]:

»Kirjassa, jonka on kirjoittanut muuan suomalainen Johan Bäckman, sanotaan että sen [pronssisoturikiistan] seurauksena Virosta tulee kymmenen vuoden kuluessa osa Venäjän federaatiota. Ehkäpä. Mutta kenties Viron pyyhkäiseekin pois tsunami tai sen asuttavat jättiläishämähäkit. Kirjan saama etusivun huomio, vaikka äärimmäisen kriittinen, viittaisi siihen, että [virolaiset] toimittajat ovat yksityisesti sitä mieltä, että väite on mahdollinen.»

Avoin kirje

Kaksi päivää Pronssisoturi-kirjan julkistamisen jälkeen 16 suomalaista ja virolaista henkilöä kirjoitti Helsingin yliopiston rehtorille ja kanslerille sekä oikeustieteellisen tiedekunnan dekaanille osoitetun avoimen kirjeen "dosentti Bäckmanin asemasta oikeussosiologian ja oikeuspolitiikan opettajana Helsingin yliopistolla ja yliopiston suhteesta Bäckmanin julkisiin kannanottoihin". Kirjeen mukaan "Bäckman väärentää Viron historiaa" ja häntä voi avoimen kirjeen mukaan "vertailla holokaustin kieltäjään, joka opettaa yliopistolla juutalaisten historiaa".[7][8][9][10][11]

Kirjeen olivat allekirjoittaneet Iivi Anna Masso, Imbi Paju, Sofi Oksanen, Stefan Brunow, Elhonen Saks, Jevgeni Kristafovitsh, Suvi Salmenniemi, Anna Rotkirch, Jussi K. Niemelä, Lasse Lehtinen, Henrik Lax, Mikael Enckell, Katri Vallaste, Jukka Mallinen, Evhen Tsybulenko ja Ben Zyskowicz.

Bäckman teki kirjeestä rikosilmoituksen, jossa syytti allekirjoittajia törkeästä kunnianloukkauksesta, mutta poliisi ei aloittanut esitutkintaa. [12]

City-lehti valitsi Pronssisoturin 2000-luvun kymmenen vaarallisimman kirjan joukkoon[13]. Avoimen kirjeen allekirjoittaja Iivi Anna Masso ihmettelee blogikirjoituksessaan, miksi allekirjoittajat ”rinnastettiin kirjanpolttajiin, jotka edustavat 'tappouhkauksia, sensuuria, vainoja, häiriköintiä ja oikeusjuttuja' - vaikka käytännössä sananvapaussankari itse pyrkii vaientamaan kriitikoitaan oikeusjuttujen avulla" [14]

Erkki Tuomiojan mielestä kirja on "tahallinen provokaatio", joka ei välttämättä johda kunnon keskusteluun: "Tällaisen tyylilajin valinnut tekijä ei oikein voi valittaa sitä, jos hänen esiin nostamansa monet sinänsä tärkeät kysymykset Viron ja Suomen viime vuosien historiasta ja siitä, mitä hän nimittää Viron apartheid-valtioksi, eivät saa asiallista ja totuutta hakevaan dialogiin pyrkivää vastaanottoa." Tuomioja samalla tuomitsi jyrkästi Bäckmania vastaan suunnatun avoimen kirjeen kutsuen sitä "sensuurikirjelmäksi", joka "ei oikein ole sopusoinnussa sellaisten suvaitsevaisuus- ja sananvapausarvojen kanssa, joiden toivoisi olevan mm. europarlamentaarikkojen erityisenä silmätikkuna".[15]

Julkistus

Kirja herätti Virossa huomiota jo ennen julkistamistaan.[6][16] Kirjan julkistamistilaisuus järjestettiin Tallinnassa Pronssisoturi-patsaalla 22. syyskuuta 2008, Tallinnan miehityksen vuosipäivänä. Virossa uutinen jäi samana päivänä paljastuneen vakoiluskandaalin jalkoihin.[17]

Lähteet

  • Johan Bäckman: Pronssisoturi – Viron patsaskiistan tausta ja sisältö. Tallinna: Tarbeinfo, 2008. ISBN 978-9985-97212-7-5.

Viitteet

  1. Arto Astikainen: Suomalaistutkija: Virolla ei ole tulevaisuutta itsenäisenä valtiona Hs.fi. Viitattu 29.9.2008.
  2. Pronssisoturi, sivut 159–184
  3. a b Kai Juvakka: Suomalaiskirja kummastuttaa Virossa. Helsingin Sanomat, 23.9.2008, s. C1. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 23.9.2008.
  4. Artikkeli "Suomalaiskirja kummastuttaa Virossa" verkossa HS.fi
  5. Kapo: milleks aidata Vene propagandamasinat?SL Õhtuleht 23.09.2008 (viroksi)
  6. a b Edward Lucas: Keep calm and carry on - Giant spiders will not attack Estonia—official Sep 18th 2008. The Economist. Viitattu 30.9. 2008. (englanniksi)
  7. Bäckmanin kirja pöyristyttää Suomessa ja Virossa YLE. Viitattu 24.9.2008.
  8. Ühiskonnategelased esitasid Helsingi ülikoolile Bäckmani kohta arupärimise Eesti päevleht. Viitattu 24.9.2008.
  9. Yliopisto sai avoimen kirjeen dosentin Viro-puheista Iltalehti. 24.9.2008. Viitattu 24.9.2008.
  10. Avoin kirje vaatii Johan Bäckmanin opetuksen tutkintaa Helsingin Yliopistossa Helsingin Sanomat. 24.9.2008. Viitattu 24.9.2008.
  11. Bäckman protest BNS. 24.9.2008. Viitattu 24.9.2008. (englanniksi)
  12. http://www.uusisuomi.fi/kulttuuri/40079-poliisi-tyrmasi-dosentin-epailyt
  13. http://www.city.fi/artikkeli/2000-luvun+kirjaroviot/2821/
  14. http://www.uusisuomi.fi/nakokulmat/iiviannamasso/sananvapaus-ja-kaksinaismoralismi
  15. Erkki Tuomioja: Pitäisikö provosoitua? (Arvio Johan Bäckmanin kirjasta Pronssisoturi. Viron patsaskiistan tausta ja sisältö) tuomioja.org. Lokakuu 2008. Viitattu 8.11.2008.
  16. Posttraumaattista sielunhoitoa Turun Sanomat. 18.9.2008. Turku. Viitattu 24.9.2008.
  17. Kohukirja jäi vakoiluskandaalin varjoonTurun Sanomat, 23. 9. 2008